Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Laboratoriotyöskentelyä

Uudet riskigeenilöydöt vahvistavat tulehdussolujen, rasva-aineenvaihdunnan sekä tau- ja beeta-amyloidiproteiinien merkitystä Alzheimerin taudissa

Itä-Suomen yliopiston Alzheimerin taudin tutkimusryhmä on osallistunut kansainväliseen yhteistyöprojektiin, jossa tunnistettiin useita uusia Alzheimerin taudin riskiin vaikuttavia  geenimuutoksia. Löydetyt muutokset liittyvät keskeisesti aivojen immuunijärjestelmään kuuluvien mikrogliasolujen aktivaatioon, aivosolujen rasva-aineenvaihduntaan sekä tautiin liittyvään tau- ja beeta-amyloidiproteiinien kertymiseen aivoihin.

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava monitekijäinen muistisairaus, jonka kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys on huomattava. Taudin geenitaustan tunteminen on välttämätöntä etsittäessä keinoja sen ennaltaehkäisemiseksi ja solutason vaikutusmekanismien ymmärtämiseksi. Alzheimerin taudin geneettisten syntymekanismien selvittäminen on ollut suuren mielenkiinnon kohteena viime vuosina ja merkittävää edistystä on tapahtunut koko perimän kattavien riskigeenikartoitustutkimusten myötä.

Nyt Nature Genetics -tiedelehdessä julkaistu tutkimus on tähän asti laajin meta-analyysi aikaisemmista koko perimän kattaneista riskigeenikartoitustutkimuksista Alzheimerin tautiin liittyvien geenimuutosten tunnistamiseksi eri väestöissä.  Tulokset osoittivat uusia varianttimuutoksia geeneissä, jotka keskeisesti liittyvät mikrogliasolujen aktivaatioon, rasva-aineenvaihduntaan sekä beeta-amyloidituotannon säätelyyn.

Varsinkin tutkimuksessa havaitut beeta-amyloidituotannon säätelyyn liittyvät perinnölliset muutokset esimerkiksi ADAM10-geenissä sekä muissa ADAM-metalloproteinaasiperheen geeneissä tukevat niin sanottua amylodikaskadihypoteesia, jonka mukaan beeta-amyloidin kertyminen on keskeinen tekijä Alzheimerin taudin kehittymisessä. Tämä on tärkeää, sillä viime aikoina on toteutettu useita beeta-amyloidin määrän alentamiseen tähtääviä hoitotutkimuksia, joista ei kuitenkaan ole havaittu merkittävää toiminnallista hyötyä Alzheimerin tautia sairastaville.

Tutkimus tunnisti myös muutoksia mikrogliasolujen aktivaatioon liittyvissä säätelytekijöissä, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä näiden aivoperäisten tulehdussolujen merkittävästä toiminnallisesta roolista Alzheimerin taudissa.

Nyt tehdyt havainnot uusista Alzheimerin taudin riskigeeneistä edesauttavat toiminnallisten jatkotutkimusten suunnittelua ja kohdentamista. Tämä puolestaan mahdollistaa uusien lääkeainekohteiden tunnistamisen sekä tautia paremmin ennakoivien biomarkkereiden ja yksilöllistetyn lääketieteen sovellusten kehittämisen.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita sekä Itä-Suomen yliopiston strategisiin profiilialueisiin kuuluvaa neurotieteiden tutkimusaluetta.

Lisätietoja:

Professori Mikko Hiltunen, p. 040-3552014, mikko.hiltunen (at) uef.fi
Itä-Suomen yliopisto, Biolääketieteen yksikkö, Kuopio

Apulaisprofessori Annakaisa Haapasalo, p. 040-3552768, annakaisa.haapasalo (at) uef.fi
Itä-Suomen yliopisto, A.I. Virtanen -instituutti, Kuopio

Professori Hilkka Soininen, p. 040-5735749, hilkka.soininen (at) uef.fi
Itä-Suomen yliopisto, Kliininen yksikkö – Neurologia, Kuopio

Tutkimusartikkeli:

Genetic meta-analysis of diagnosed Alzheimer's disease identifies new risk loci and implicates Aβ, tau, immunity and lipid processing. Kunkle BW, et al. Nature Genetics 51, 414–430 (2019).