Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Kuvituskuva metsästä

Uudet aineistolähteet puulajikohtaiseen metsäinventointiin

  • Ympäristö ja luonnonvarat

Yhdellä instrumentilla kerättävät kaukokartoitusaineistot mahdollistavat kustannustehokkaamman puulajikohtaisen metsäinventoinnin. MMM Mikko Kukkosen väitöstutkimuksessa arvioitiin kahden uudenlaisen kaukokartoitusaineiston soveltuvuutta operatiiviseen puulajikohtaiseen metsäinventointiin.

Suomessa kuvioittaisen metsäinventoinnin tarkoitus on tuottaa tarkkoja arvioita metsävaroista metsäsuunnittelun ja metsien hoidon tarpeisiin. Nykyinen puulajittainen kaukokartoitusperusteinen metsäinventointi käyttää lentolaserkeilaus- ja ilmakuva-aineistoja. Menetelmä perustuu oletukseen, että kolmiulotteista laserkeilausaineistoa voidaan käyttää ennustamaan puuston määrää, kun taas ilmakuvat ovat hyödyllisiä puulajien erottelussa. Kahden erilaisen kaukokartoitusaineiston käyttö inventointiprosessissa voi kuitenkin johtaa lukuisiin ongelmiin, kuten virheisiin aineistojen yhdistämisessä tai korkeisiin keruu- ja aineiston käsittelykustannuksiin.

Instrumenttien ja aineistojen prosessointimenetelmien kehityksen tuloksena on noussut esiin kaksi potentiaalista yhden instrumentin aineistolähdettä: ilmakuvista tuotetut fotogrammetriset pistepilvet ja monikanavainen laserkeilaus. Molempien aineistolähteiden voidaan ajatella soveltuvan puulajittaiseen metsäinventointiin, sillä ne sisältävät sekä kolmiulotteisen että optisen tiedon. Monikanavaisessa laserkeilauksessa havaitaan instrumentin itse lähettämää säteilyä samanaikaisesti esimerkiksi kolmelta eri aallonpituusalueelta, kun taas ilmakuvauksessa havaitaan kohteesta heijastunutta tai sen lähettämää auringon säteilyä. Optisen tiedon tulkinta ja hyödyllisyys voivat täten olla erilaisia ilmakuvauksen ja monikanavaisen laserkeilauksen välillä. Keskeinen tutkimuskysymys onkin, kuinka aineistolähteiden ominaispiirteet vaikuttavat puulajittaisen metsäinventoinnin luotettavuuteen?

Tulokset osoittivat sen, että nykyinen operatiivinen inventointimenetelmä, jossa käytetään sekä laserkeilausaineistoa että ilmakuva-aineistoa, suoriutuu paremmin puulajikohtaisen metsävaratiedon tuottamisessa kuin fotogrammetriset pistepilvet tai monikanavainen laserkeilaus. Molemmat yhden instrumentin aineistolähteet osoittautuivat kuitenkin vähintään yhtä tarkaksi kuin perinteinen maastotyönä tehtävä kuvioittainen arviointi. Täten on mahdollista, että sekä fotogrammetriset pistepilvet että monikanavainen laserkeilausaineisto voivat tulevaisuudessa parantaa metsäinventoinnin kustannustehokkuutta tinkimättä merkittävästi inventoinnin luotettavuudesta.

MMM Mikko Kukkosen metsätieteiden alaan kuuluva väitöskirja Single sensor airborne data sources for forest inventories by tree species tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa 23.6. (verkossa). Vastaväittäjänä toimii professori Sorin Popescu, Texas A&M University, USA, ja kustoksena professori Petteri Packalen, Itä-Suomen yliopisto.

Linkki väitöstilaisuuteen

Väittelijän painolaatuinen kuva

Väitöskirja verkossa