Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Laboratoriovälineitä

Laajamittainen verisyöpien kartoitus paljasti uusia hoitomahdollisuuksia

  • Terveys ja hyvinvointi

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa filosofian maisteri Petri Pölösen väitöstutkimuksessa hyödynnettiin noin kymmenen tuhannen potilaan aineistoa useista eri verisyövistä. Ainutlaatuisen laaja tutkimus tuotti uutta tietoa verisyöpien geneettisistä piirteistä ja paljasti, että syöpäsolun tyyppi ja kehitysaste vaikuttavat voimakkaasti taudin ominaisuuksiin, potilaiden ennusteeseen ja lääkkeiden tehoon. Ensiarvoisen tärkeäksi osoittautui taudin alatyyppien tunnistaminen geenien ilmenemisen ja geneettisten ominaisuuksien perusteella.

Genominlaajuinen tutkimus on avainasemassa täsmähoitojen kehityksessä

Sekvensointiteknologian kehitys ja genominlaajuinen geenien ilmenemisen kartoitus ovat mahdollistaneet verisyöpien geneettisen ja genomisen tarkastelun huomattavasti aiempaa tarkemmin. Perinteisesti verisyöpiä on jaoteltu syöpäsolujen ulkomuodon ja kromosomipoikkeavuuksien perusteella, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana syöpää aiheuttavien mutaatioiden tunnistaminen on johtanut aiempaa tarkempiin riskiluokituksiin ja huonoennusteisten potilaiden tunnistamiseen. Uuden tiedon valossa on tunnistettu useita syöpää edistäviä prosesseja, kuten verisoluille ominaisten signalointireittien muutokset, kasvua edistävien signalointireittien aktivoituminen, immuunijärjestelmältä suojautuminen ja solukuoleman välttäminen. Näiden prosessien toiminnan estäminen lääkkeillä on ensiarvoisen tärkeää, mutta ongelmana on lääkevasteiden valtavat erot potilaiden välillä. Syöpää edistävien prosessien yksityiskohtainen tarkastelu mahdollistaa hoidosta hyötyvien potilaiden tunnistamisen ja täsmähoitojen kehityksen.

Hoidon teho riippuu syövän alatyypistä

Geneettistä ja genomista tietoa tuotetaan valtavia määriä, mutta tiedon tulkinta ja soveltaminen hoidolliseksi strategiaksi on haastavaa. Pölösen väitöstutkimuksessa sovellettiin tilastollisia menetelmiä ja koneoppimista potilaiden ryhmittelemiseksi verisyöpien alatyyppien perusteella. Tutkimus osoitti, että taudin alatyypit ovat yhteydessä verisolujen kehitysasteisiin ja geneettisiin muutoksiin. Tutkimuksessa havaittiin huomattavia eroja eri alatyyppien lääkevasteissa, esimerkiksi lääkeaine venetoclax oli tehokas monosyytin esiasteen kaltaisissa verisyöpäsoluissa, mutta vasteeltaan heikko monosyyttiä muistuttavissa soluissa.

Verisyöpien immunologisten piirteiden kartoitus auttaa immunoterapioiden suunnittelussa ja kehityksessä

Pölösen väitöstutkimuksessa selvitettiin myös verisyöpien immunologisia ominaisuuksia ja tunnistettiin immunoterapiaan soveltuvia pintaproteiineja. Näiden ominaisuuksien selvittäminen on tärkeää, sillä immunoterapioissa immuunijärjestelmää pyritään aktivoimaan hoidollisesti esimerkiksi pintaproteiinien avulla. Tunnistetut immunologiset piirteet ja eri verisyöpien alatyypit vaikuttivat merkittävästi myös potilaiden ennusteeseen. Vastaavaa laajamittaista tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty verisyövistä.

Filosofian maisteri Petri Pölösen väitöskirja Identifying targetable genes across hematological malignancies (Uusien lääkekohteiden tunnistaminen hematologisissa syövissä) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 21.2.2020. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jüri Reimand Toronton yliopistosta ja kustoksena apulaisprofessori Merja Heinäniemi Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa                       

https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/35783?encoding=UTF-8