Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

SARS-CoV-2 virus

Koronarokote ja tulevaisuuden syöpälääkkeet puhuttivat tiedekahvilassa

  • Terveys ja hyvinvointi
  • Teknologia ja innovaatiot
  • Teksti Ulla Kaltiala

– Rokote näyttää tällä hetkellä ainoalta keinolta saada koronapandemia hallintaan, arvioi akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta kesäkuun alussa pidetyssä etätiedekahvilassa.

Tähän viittaavat vasta-ainetutkimusten tulokset, joiden mukaan pandemia ei ole johtanut laumasuojaan edes pahiten kärsineissä maissa. – Laumaimmuniteetti edellyttäisi, että valtaosalla väestöstä on vasta-aineita virukselle, mutta yllättäen niitä on löytynyt vain muutamalta prosentilta.  Se tarkoittaa, että virus voi tulla vielä useammallekin kierrokselle, kunnes immuniteetti saadaan joko luonnollisesta infektiosta tai rokotteesta.

COVID-19-pandemian aiheuttaja on aiemmin tuntematon koronavirus, SARS-CoV-2. Sitä vastaan pyritään nyt kehittämään rokotetta lukuisissa hankkeissa ympäri maailmaa, mutta Ylä-Herttualan mukaan Suomen ei kannata jättäytyä muiden varaan. – Omalla rokotekehityksellä voitaisiin viime kädessä varmistaa, että myös suomalaisille on rokotetta saatavilla, jos sitä ei jostain syystä saada muualta.

Koronarokote perustuu Kuopiossa kehitettyyn geeninsiirtoteknologiaan

Ylä-Herttualan tutkimusryhmä on kehittänyt jo 20 vuoden ajan useiden sairauksien hoitoon geeninsiirtoteknologiaa, jota on nyt tarkoitus soveltaa myös koronarokotteeseen. Ryhmä kehittää rokotetta yhteistyössä Helsingin yliopiston professori Kalle Sakselan ja akatemiaprofessori Kari Alitalon kanssa.

Tällä teknologialla rokotetta voidaan valmistaa huomattavasti ketterämmin kuin perinteisiä, heikennettyyn tai muokattuun virukseen perustuvia rokotteita. – Me emme vie elimistöön koko virusta, vaan pelkästään DNA:ta sen pinnalla olevasta piikkiproteiinista, jota vastaan immuniteetti muodostuu.

Ylä-Herttuaan mukaan rokotekehitystä helpottaa se, että SARS-CoV-2-viruksen pinnalla on vain yhtä piikkiproteiinia, jolla se tarttuu soluun. – Virus ei myöskään näytä muuntuvan kovin helposti, mikä viittaisi siihen, että rokote voisi suojata siltä pitkäänkin.

Ryhmä tutkii rokotteesta kuutta mahdollista versiota. – Niistä todennäköisintä olemme testanneet jo muutaman kuukauden ajan, ja rokoteviruksen pienimuotoinen tuotanto on menossa A.I. Virtanen -instituutissa.

Rokote annetaan nenäsumutteena ja siinä käytetään geeninsiirtoon adenoviruskuljetinta, jonka turvallisuus on jo aiemmin tutkittu perusteellisesti. – Jos ja kun saamme piikkiproteiinin ilmentymään nenänielun limakalvolla, sitä vastaan syntyy kyllä immuunivaste.  Varmuus rokotteen tehosta ja turvallisuudesta saadaan kuitenkin vasta laajoissa ihmiskokeissa. Lupaavaa on, että esimerkiksi MERS-epidemian aiheuttaneeseen koronavirukseen on jo onnistuttu kehittämään hyvä geeninsiirtopohjainen rokote.

Rokotetutkimus voi edetä ensimmäisiin vapaaehtoisilla tehtäviin testauksiin muun muassa Suomen Akatemian hiljattain myöntämällä COVID-19-erityisrahoituksella. Laajemmat faasin 2–3 ihmiskokeet vaativat Ylä-Herttualan mukaan lisärahoitusta. Toteutus ja rokotteen tulo saataville riippuu myös viranomaisten linjauksista, sillä kliininen rokotekehitys on tiukasti säädeltyä.  – Puhutaan aikaisintaan ensi vuoden lopusta tai vuodesta 2022, ennen kuin rokote olisi laajemmin käytettävissä.

Rokotetta olisi mahdollista myös tuottaa maan koko väestölle Kuopiossa yritysyhteistyössä.

LAT1-estäjästä lisätehoa syövän hoitoon

Syöpälääkkeen pitäisi tappaa syöpäsoluja, mutta terveisiin soluihin sen ei pitäisi vaikuttaa. Tässä on lääkekehitykselle haastetta, totesi dosentti Kristiina Huttunen farmasian laitokselta.

Huttunen kertoi tiedekahvilassa tutkimusryhmänsä kehittämästä lääkeaineesta, LAT1-estäjästä, joka voi tuoda lisätehoa useiden syöpien hoitoon. LAT1 on solukalvon kuljetinprotiini, joka kuljettaa solulle välttämättömiä aminohappoja. – Sitä yli-ilmentyy monissa syöpäsoluissa, koska ne tarvitsevat paljon aminohappoja kasvaakseen ja jakautuakseen.

Ryhmän kehittämä LAT1-estäjä pystyy tuhoamaan syöpäsoluja vähentämällä niiden aminohappojen saantia. –  LAT1-kuljetinproteiinia ilmentyy myös terveissä soluissa, erityisesti aivoissa, mutta hiljattain julkaistu tutkimuksemme osoitti, ettei LAT1-estäjä vaikuta merkittävästi aivojen aminohappotasapainoon. Aivot pärjäävät varastoimillaan aminohapoilla LAT1-estäjähoidon ajan.

Huttunen tähdensi, ettei LAT1-estäjä yksinään ole riittävän tehokas minkään syövän hoitomuodoksi, mutta voi tuoda lisätehoa yhdistettynä muihin syöpälääkkeisiin. Tutkimuksessa paras teho saatiin yhdistämällä se bestatiiniin, joka estää syöpäsoluja hankkimasta aminohappoja toista kautta.

Tutkijoita kiinnostavat muutkin näkökulmat LAT1-kuljetinproteiiniin, kuten sen hyödyntäminen lääkeaineiden kuljetukseen. LAT1:tä hyödyntävillä aihiolääkkeillä voidaan esimerkiksi viedä lääkeaineita kohdennetusti aivoihin tai syöpäsoluihin. –  Käyttämällä aihiolääkettä, joka vapauttaa aktiivisen lääkeaineen vasta kohdesolussa, voidaan välttää sivuvaikutuksia muissa soluissa.

Huttusen mukaan LAT1:llä on käyttömahdollisuuksia myös sädehoidossa eli boorin kuljettimena syövän boori-neutronikaappaushoidossa sekä merkkiaineena syöpäkuvantamisessa.

Tuottaja Anne Heikkisen juontamaan Lääkekehityksellä koronaa ja syöpää vastaan -tiedekahvilaan osallistui verkossa lähes sata kuulijaa. Tilaisuudesta tehdyn tallenteen voi katsoa osoitteessa

https://www.youtube.com/watch?v=_krgjDqadOo