Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Jari Kellokoski

Jari Kellokoski Itä-Suomen yliopiston suu- ja leukakirurgian professoriksi

Millintarkkaakin tarkempaa suu- ja leukakirurgiaa

Entä jos potilas saisi itse päättää, käyttääkö uniapneamaskia loppuikänsä vai jättääkö vaivan taakseen yhdellä leikkauksella? Professori Jari Kellokosken mielestä asiasta kannattaa ainakin keskustella. – Obstruktiivinen uniapnea voidaan osalla potilaista parantaa leikkauksella, jossa leukojen luita siirretään.

Kellokoski on Itä-Suomen yliopiston suu- ja leukakirurgian professori sekä KYSin suu- ja leukasairauksien klinikan ylihammaslääkäri. Suu- ja leukakirurgin työnkuvaan kuuluu laaja kirjo toimenpiteitä kirurgisista hampaiden poistoista kasvovamma- ja syöpäpotilaiden hoitoon ja jopa kasvojen siirtoihin – niitä tosin on tehty vain Helsingissä.

– Leukamurtumat ovat vähentyneet radikaalisti turvatyynyjen yleistyttyä. Nykyisin suuri osa sairaalatyöstä on kasvo-ortopediaa, jossa purentaongelmia ja kasvoluiden epäsuhtaa korjataan siirtämällä leukaluita leikkaushoidolla. Toiminnallisten ongelmien lisäksi leikkaus auttaa myös niihin liittyneisiin kipuihin – jopa migreeni voi huomattavasti lieventyä.

Normaalia taaempana sijaitseva alaleuka voi ahtauttaa hengitysteitä ja aiheuttaa siten uniapneaa eli unenaikaisia hengityskatkoksia. Kellokosken mukaan uniapnea saattoi vielä kymmenen vuotta sitten hoitua ”sivutuotteena”, kun potilas tuli leikkaukseen muusta syystä. – Leikkauksen jälkeen potilas sitten kertoi myös nukkuvansa paremmin.

Nykyisin potilaille tehdään ennen leikkausta uniapneatutkimus, jos siihen näyttää olevan aihetta. – Sen perusteella leukaa voidaan tarvittaessa siirtää paljonkin ja parantaa uniapnea pysyvästi.

Uniapneapotilaita hoitaville keuhkotautien erikoislääkäreille Kellokoski esitti taannoin ajatuksen, voisiko potilaille antaa mahdollisuuden valita vapaammin myös leikkaushoito. – Leikkausta pidetään ehkä isompana toimenpiteenä kuin se onkaan.

3D-suunnittelu on Kellokosken mukaan viime vuosina mullistanut suu- ja leukakirurgian. Leikkaus voidaan mallintaa kolmiulotteisesti etukäteen tietokoneella, ja yksilöllisesti muotoillut leikkausohjurit ja istutteet valmistetaan virtuaalimallin perusteella. 3D-mallinnusta käytetään myös esimerkiksi leukanivelproteesien ja potilaan omasta luusta valmistettavien siirteiden suunnittelussa.

– Se on toki kallista, mutta lisää leikkauksen tarkkuutta ja parantaa lopputulosta. Leikkaus vie vähemmän aikaa, mikä on etu potilasturvallisuudelle.

Lisäksi tietokonemallinnus auttaa ennakoimaan, miten toimenpide vaikuttaa potilaan ulkonäköön. – Se on tärkeä lähtökohta. Vaikka leikkaukseen tultaisiin kipujen vuoksi, itsevarmuuden kasvaminen voi jälkeenpäin jäädä päällimmäiseksi mieleen. Ihmiselle on tärkeää, että voi hyväksyä omat kasvot ja hymyillä vapaasti.

Suu- ja leukakirurgia on ainoa hammaslääketieteen ja lääketieteen yhteinen erikoisala. Siihen erikoistuneista 80 prosenttia on peruskoulutukseltaan hammaslääkäreitä, mutta myös lääkäreitä hakeutuu erikoistumaan alalle. – Ala on suosittu ja erikoistumispaikoista kilpaillaan. Lääketieteeltäkin tulijoita riittää, vaikka erikoistuminen vaatii käytännössä hammaslääkäritutkinnon suorittamisen vielä lääkärintutkinnon päälle, Kellokoski kertoo.

Hänen ohjaamissaan väitöstutkimuksissa Kuopiossa tarkastellaan pehmytkudoslaserin hyötyjä muun muassa viisaudenhammasleikkauksesta ja kasvo-ortopedisestä leikkauksesta toipumisessa. Oulun yliopiston kanssa suunnitteilla on laserin eri aallonpituuksien tehon vertailu syöpäpotilaiden suun limakalvotulehduksen hoidossa.

– Kasvo-ortopedisen hoidon tuloksia on selvitetty toistaiseksi syventävissä opinnoissa. Leikkausten jälkeisten tietokonetomografiakuvien perusteella suunnitelmat toteutuvat puolen millimetrin tarkkuudella, mikä on huikea tulos.

Kellokoski pitää 15. toukokuuta Kuopiossa professuuriesitelmän aiheesta Mitä on suu- ja leukakirurgia tänään? Luvassa on esimerkkejä erityisesti kasvo-ortopediasta ja leikkausten 3D-suunnittelusta.

Jari Kellokoski

  • Itä-Suomen yliopiston suu- ja leukakirurgian professori 1.7.2017–
  • S. 1961, Perho
  • Suu- ja leukakirurgian EHL 2002, Oulun yliopisto, ja HLT 1992, Kuopion yliopisto, dosentti 2003 Kuopion yliopisto

Tärkeimmät tehtävät:

  • KYS, suu- ja leukasairauksien klinikka, ylihammaslääkäri 1994–
  • Suunnitteluprofessori, Itä-Suomen yliopisto, hammaslääketieteen koulutusyksikön perustaminen, 8/2009–12/2011
  • Hammaslääketieteen yksikön johtaja 2010–2013
  • Ma. suu- ja leukakirurgian professori 2012–2014, 7/2015–6/2017
  • TAYS, ylihammaslääkäri, suu- ja leukakirurgia, 1–6/2015