Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

UEFin liput.

Epilepsialääkkeiden käyttöön liittyy Alzheimerin tautia sairastavilla kohonnut aivoinfarktin ja kuoleman riski

  • Terveys ja hyvinvointi

Epilepsialääkkeiden käyttö on Alzheimerin tautia sairastavilla yleisempää kuin tautia sairastamattomilla, osoittaa Tatyana Sarychevan väitöstutkimus. Epilepsialääkkeiden käyttö lisääntyi merkittävästi Alzheimerin taudin toteamisvaiheessa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että epilepsialääkkeiden käyttöön liittyi Alzheimerin tautia sairastavilla kohonnut aivoinfarktin ja kuoleman riski. Väitöstilaisuutta voi seurata 15.6.2020 klo 10 alkaen verkossa.

Tulokset perustuvat valtakunnallisen MEDALZ-tutkimuksen aineistoon. Alzheimerin tautia sairastavien epilepsialääkkeiden käyttöä on tutkittu vasta vähän. Epilepsialääkkeiden yhteyttä aivoinfarktin ja kuoleman riskiin Alzheimerin tautia sairastavilla selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa.

Alzheimerin tautia sairastavat ovat alttiimpia epilepsialääkkeiden haitoille

Epilepsialääkkeiden käyttäjillä oli tutkimuksen mukaan 37 prosenttia suurempi aivoinfarktin riski kuin ei-käyttäjillä. Alzheimerin tautia sairastavilla epilepsialääkkeiden käyttäjillä kuoleman riski oli 23 prosenttia suurempi kuin ei-käyttäjillä. Sekä aivoinfarktin että kuoleman riski oli suurimmillaan kolmen kuukauden kuluessa epilepsialääkkeen käyttöönotosta riippumatta muista kroonisista sairauksista, sosioekonomisesta asemasta ja muista samanaikaisista lääkityksistä. Ennestään tiedetään, että jotkut epilepsialääkkeet voivat yhdessä muiden lääkkeiden kanssa lisätä rytmihäiriöiden riskiä. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan sen selvittämiseksi, mistä nyt uutena havaitut riskit johtuvat.

Haittatapahtumien riski riippuu osin lääketyypistä

Aivoinfarktin riskissä ei ollut eroa uusien ja vanhempien epilepsialääkkeiden käyttäjien välillä. Sen sijaan vanhojen epilepsialääkkeiden käyttäjillä kuoleman riski oli 79 prosenttia suurempi kuin uusien lääkkeiden käyttäjillä. Ero voi selittyä sillä, että vanhoja ja uusia epilepsialääkkeitä määrätään toisistaan poikkeaviin käyttöaiheisiin. Jos epilepsialääkkeen käyttö arvioidaan välttämättömäksi, tulosten valossa uudet epilepsialääkkeet ovat suositeltavampia.

Epilepsialääkkeiden aloitus ja käyttö yleisintä Alzheimerin taudin diagnoosivaiheessa

Epilepsialääkkeiden käyttö oli Alzheimerin tautia sairastavilla yleisempää kuin tautia sairastamattomilla. Epilepsialääkkeiden aloitus ja käyttö yleistyivät erityisesti Alzheimerin taudin toteamisvaiheessa, jolloin myös epilepsiadiagnoosien määrä kasvoi hieman. Uudet epilepsiadiagnoosit eivät kuitenkaan täysin selitä epilepsialääkkeiden käytön yleistymistä Alzheimerin tautia sairastavilla. Sarychevan mukaan tulokset viittaavatkin siihen, että epilepsialääkkeitä käytetään myös muistisairaiden käytösoireiden hoitoon.,.

Tulosten perusteella uusien epilepsialääkkeiden käyttö oli yleisempää kuin vanhojen. Alzheimerin tautia sairastavilla vanhojen epilepsialääkkeiden käyttö oli kuitenkin tavallisempaa kuin tautia sairastamattomilla.

Jatkossa on syytä tutkia, mihin käyttöaiheisiin epilepsialääkkeitä määrätään

Alzheimerin tauti on yksi yleisimmistä toimintakykyä heikentävistä sairauksista ja myös yleisimpiä kuolinsyitä maailmassa. Pitkäaikaista epilepsialääkitystä tarvitsee epilepsian hoitoon noin yksi prosentti väestöstä, ja  epilepsialääkkeitä voidaan käyttää  myös osa neuropaattisen kivun  hoitoon. Epilepsialääkkeiden käyttöä muihin käyttöaiheisiin on syytä harkita tarkkaan Alzheimerin tautia sairastavilla, jotka ovat erityisen alttiita haittavaikutuksille.

MEDALZ-tutkimusaineistoon kuuluvat kaikki vuosina 2005-2011 Alzheimerin diagnoosin saaneet, kotona asuvat suomalaiset, kaikkiaan 70 718 henkilöä ja heille kaltaistetut verrokkihenkilöt. Epilepsialääkkeiden käyttötiedot saatiin Kelan reseptirekisteristä.

MD, MSc Tatyana Sarychevan väitöskirja Prevalence, incidence and safety of antiepileptic drug use in persons with Alzheimer’s disease tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii FaT Jenni Ilomaki Monash University,  ja kustoksena professori Anna-Maija Tolppanen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on englanninkielinen.