Avoimella julkaisemisella (open access publishing, OA) tarkoitetaan sitä, että tieteellinen julkaisu on verkossa kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä ilman erillistä korvausta. Itä-Suomen yliopisto, kuten monet muutkin yliopistot ja rahoittajat ympäri maailman, edellyttävät sopimusten ja lakien puitteissa tutkimustulosten avointa julkaisemista.
Tutkijalle avoimuus tuo meriittiä, sillä avoimesti saatavilla oleviin tieteellisiin julkaisuihin viitataan useammin kuin esimerkiksi pelkästään maksullisissa lehdissä julkaistuihin artikkeleihin. Tutkimuksen avoin julkaiseminen edistää tutkimuksen näkyvyyttä, hyödynnettävyyttä ja vaikuttavuutta, sekä lisää yhteistyömahdollisuuksia.
Kaksi reittiä avoimeen julkaisemiseen
Pääreittejä julkaisun avoimeksi saattamiseen on kaksi: rinnakkaistallentaminen (green OA) sekä artikkelin avoin julkaiseminen kirjoittajamaksullisessa OA- tai hybridilehdessä (gold tai hybridi OA). Suurin osa maksumuurin takana ilmestyneestä materiaalista on mahdollista rinnakkaistallentaa esimerkiksi UEF omaan julkaisuarkistoon UEF eRepositoryyn. Rinnakkaistallentaminen on maksutonta toimintaa. Täysin avoimessa OA-lehdessä tai hybridilehdessä julkaiseminen on useimmiten maksullista, mutta UEFin vastuukirjoittajilla on mahdollisuus käyttää hyväkseen erilaisia avoimen julkaisemisen sopimuksia.
Esilisensointi
Itä-Suomen yliopisto ottaa käyttöön tutkimusjulkaisujen käsikirjoitusten esilisensointimallin 1.1.2026 alkaen. (Rehtorin päätös 75/2025; UEF Dnro 1461/00.05/2025)
Mitä esilisensointi tarkoittaa käytännössä?
Käytännössä esilisensointi tarkoittaa, että vertaisarvioidut artikkelikäsikirjoitukset avataan välittömästi avoimiksi yliopiston julkaisuarkistossa Creative Commons -lisenssillä.
Avoimella CC-lisenssillä kustantajan palvelussa julkaistuista artikkeleista rinnakkaistallennetaan sen lopullinen, julkaistu versio (Version of Record, VoR). Jos kustantaja ei julkaise artikkeliasi avoimena, esilisensointimallin perusteella rinnakkaistallennetaan artikkelin julkaisemista edeltävä vertaisarvioitu ja kustantajan hyväksymä versio (Author Accepted Manuscript, AAM) yliopiston julkaisuarkistoon rahoittajan edellyttämällä CC-lisenssillä.
Mitä julkaisuja esilisensointi koskee?
Esilisensointimalli koskee kaikkia 1.1.2026 tai sen jälkeen arvioitavaksi lähetettyjä käsikirjoituksia. Sitä ei sovelleta takautuvasti ennen 1.1.2026 arvioitavaksi lähetettyihin käsikirjoituksiin. Malli tulee käyttöön kaikissa suomalaisissa yliopistoissa.
Itä-Suomen yliopistossa esilisensointi koskee kaikkia kirjoittajia, joilla on työsuhde Itä-Suomen yliopistoon tai jatko-opinto-oikeus silloin, kun hän tarjoaa käsikirjoitustaan julkaistavaksi.
Esilisensointimalliin kuuluu, että artikkelin vertaisarvioitu käsikirjoitusversio tallennetaan yliopiston julkaisuarkistoon UEF eRepoon. Tällä varmistetaan tutkimusjulkaisujen pitkäaikainen saatavuus ja säilyttäminen.
Miten minun kirjoittajana tulee toimia?
Esilisensointi on osa rinnakkaistallennusprosessia. Lähettämäsi julkaistavaksi hyväksytty ja vertaisarvioitu käsikirjoitusversio artikkelistasi tallennetaan yliopiston julkaisuarkistoon ja avataan välittömästi CC-lisenssillä, ellet toisin ilmoita. Itä-Suomen yliopiston avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukainen suosituslisenssi on CC-lisenssiperheen lisenssi, mutta AAM-versio voidaan julkaista myös jollain muulla lisenssillä, rahoittajan vaatimuksista riippuen.
Toimi näin, kun olet lähettämässä käsikirjoituksesi arvioitavaksi 1.1.2026 jälkeen:
- Tarkista ensin yliopiston voimassa olevat avoimen julkaisemisen sopimukset.
- Ilmoita mahdollisille kanssakirjoittajillesi hyvissä ajoin, että vertaisarvioitu käsikirjoitus rinnakkaistallennetaan välittömästi avoimeksi yliopiston julkaisuarkistoon CC-lisenssillä. Voit ilmoittaa asiasta esimerkiksi näin:
"Yliopistossamme on käytössä esilisensointimalli, ja vertaisarvioidut käsikirjoitusversiot rinnakkaistallennetaan CC-lisenssillä ilman julkaisuviivettä (embargo) yliopistomme julkaisuarkistoon. Mikäli rinnakkaistallennus näillä ehdoilla ei teille sovi, ilmoitattehan siitä minulle x.x. mennessä. Mikäli ilmoitusta ei tule, etenen yliopistomme esilisensointimallin mukaisesti."
Jos joku kirjoittajista ei hyväksy artikkelin AAM-version rinnakkaistallentamista, on sinun mahdollista jättäytyä pois esilisensointimallin noudattamisesta. Lue lisää kohdasta Poikkeukset.
- Allekirjoita julkaisusopimus, vaikka se edellyttäisi kustantajan ehtojen, kuten rinnakkaistallentamista koskevan embargon noudattamista. Yliopistossamme on käytössä tällä sivulla kuvattu esilisensointimalli, ja sen perusteella artikkeli asetetaan välittömästi avoimesti saataville yliopiston julkaisuarkistoon kustantajan mahdollisista rajoituksista huolimatta.
Kirjoittajan ei tarvitse ilmoittaa kustantajalle esilisensointimallista itse. Yliopisto on kuvannut esilisensointimallin verkkosivuillaan ja tiedottaa asiasta kustantajille alkuvuodesta 2026.
Poikkeukset esilisensointimallista
Kirjoittaja voi rajata artikkelinsa vertaisarvioidun käsikirjoitusversion pois esilisensointimallista (opt out -menettely) ilmoittamalla asiasta perusteineen kirjastoon [email protected]. Itä-Suomen yliopiston avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteiden mukaisesti artikkeli on kuitenkin rinnakkaistallennettava julkaisuarkistoon, mutta opt out -menettelyssä tallentaminen tapahtuu kustantajan ehtojen mukaan julkaisuviive huomioiden.
Huomioithan, että useat tutkimusrahoittajat edellyttävät välitöntä avoimuutta. Esilisensointimallin tavoitteena on varmistaa välitön avoimuus silloinkin, kun se ei ole kustantajan palvelussa mahdollista. Jos haluat poiketa esilisensointimallista, on vastuullasi varmistaa, että noudatat tutkimusrahoittajasi ehtoja.
Rinnakkaistallentaminen
Rinnakkaistallentaminen on maailmanlaajuisesti käytössä oleva kustannustehokas ja helppo tapa toteuttaa avoimen tieteen periaatteita. Rinnakkaistallennuksen tärkeimpiä hyötyjä ovat avoimen saatavuuden ansiosta lisääntyvä näkyvyys sekä taattu pitkäaikaissäilytys elektronisessa julkaisuarkistossa. Rinnakkaistallentamisessa tallennetaan tieteellisissä lehdissä julkaistuja artikkeleita organisaatio- tai alakohtaiseen valtakunnalliseen tai kansainväliseen avoimeen julkaisuarkistoon, jolloin julkaisut ovat kaikkien saatavissa. Itä-Suomen yliopiston julkaisupolitiikan mukaisesti julkaisut saatetaan lähtökohtaisesti avoimeksi rinnakkaistallentamalla ne yliopiston omaan julkaisuarkistoon UEF eRepositoryyn.
Rinnakkaistallentamisesta on hyvä sopia projektin osapuolten kesken jo artikkelin kirjoitusvaiheessa. On myös noudatettava kustantajan kanssa tehtyä julkaisusopimusta, jossa määritellään, millainen rinnakkaistallentaminen on mahdollisesti sallittua. Kustantajien rinnakkaistallentamiskäytäntöjä ja -linjauksia voi tarkistaa kustantajan ja lehden verkkosivuilta sekä Open Policy Finder-palvelusta.
Kustantajista suurin osa hyväksyy ainakin jonkinlaisen artikkeliversion rinnakkaistallentamisen, oli se sitten vertaisarvioitu käsikirjoitus (Accepted manuscript) tai lopullinen julkaistu artikkeli (Published version). Useimmilla kustantajilla on käytössä ns. viive- eli embargo-aika, jonka aikana artikkelia ei saa julkaista vapaaseen verkkokäyttöön. Artikkeli on kuitenkin hyvä toimittaa rinnakkaistallennettavaksi heti julkaisun jälkeen, useimmissa rinnakkaistallennusarkistoissa (myös UEF eRepositoryssä) voidaan toimia niin, että aluksi näkyvillä on vain julkaisun viitetiedot ja varsinainen artikkelitiedosto tulee näkyviin vasta myöhemmin embargo-ajan umpeuduttua. Embargo-aika vaihtelee kustantajien välillä, mutta on normaalisti noin 6–12 kk, joskus jopa 48 kk. Myös rahoittajilla saattaa olla ehtoja embargo-ajan pituuteen liittyen.
Rinnakkaistallentaminen UEF-eRepository-julkaisuarkistoon hoituu kirjaston palveluna samalla, kun ilmoitat uudesta julkaisustasi UEF CRIS -tutkimustietojärjestelmään. Julkaisutietojen kirjaamisen lisäksi sinun tarvitsee ainoastaan liittää tallennukseesi artikkelisi accepted manuscript -versio (vertaisarvioitu, mutta ilman kustantajan lopullista muotoilua, sivunumeroita, logoja yms). Jos kyseessä on CC-lisenssillä julkaistu avoin julkaistu artikkeli, liitettä ei tarvita. Jos haluat rinnakkaistallentaa julkaisun joka löytyy jo UEF CRISistä, lähetä sähköpostitse osoitteeseen [email protected] julkaisun viittaustiedot (doi, tekijät, artikkelin nimi ja lehden tiedot) ja liitä mukaan artikkelin accepted manuscript -versio. UEFssa tallennetaan vain vertaisarvioituja julkaisuja, preprintit voit tallentaa esimerkiksi Arxiviin tai vastaaviin alakohtaisiin preprint-arkistoihin kuten bioRxiviin tai psyArXiviin.
Avoin julkaiseminen kirjoittajamaksullisessa lehdessä
Kustantajille muodostuvat avoimen julkaisemisen kustannukset katetaan yleisimmin artikkelin kirjoittajalta perityillä kirjoittajamaksuilla (APC = article/author prosessing charge tai BPC = book processing charge).
UEFin ja KYSin vastuukirjoittajat (corresponding authors) ovat oikeutettuja maksuttomaan avoimeen julkaisemiseen tai alennuksiin kirjoittajamaksuista julkaistessaan UEFin avoimen julkaisemisen sopimuksiin kuuluvissa lehdissä. Voit tarkistaa Journal Search Tool -palvelusta, sisältyykö lehti sopimuksiimme.
Mikäli lehti ei kuulu avoimen julkaisemisen sopimuksiimme tai sopimuksemme ei kata koko kirjoittajamaksua, tulee kirjoittajamaksu maksaa lähtökohtaisesti tutkimushankkeen rahoituksesta. UEF on linjannut, että julkaisemisen kustannukset tulee aina sisällyttää hankkeen rahoitushakemuksiin. Jos rahoituksessa ei ole hyväksytty hankkeen kustannuksiin kirjoittajamaksuja, ne voidaan tapauskohtaisesti maksaa yliopiston perusrahoituksesta.
UEF tukee avointa julkaisemista myös osallistumalla erilaisten avoimen tieteen infrastruktuurien rahoittamiseen.
Open Policy Finder (entiset SHERPA/RoMEO ja SHERPA/JULIET), useimpien isojen kustantajien ja tiedelehtien rinnakkaistallennuslinjaukset sekä tutkimusrahoittajien käytäntöjä avoimesta julkaisemisesta ja rinnakkaistallennusehdoista
Open access compliance (entinen SHERPA/FACT - Funders & Authors Compliance Tool)
PubPeer - avoimen vertaisarvioinnin alusta
OpenDOAR - avoimia julkaisuarkistoja
ROARMAP - (Registry of Open Access Repositories Mandatory Archiving Policies) -palvelusta voi tarkistaa mm. valtioiden, yliopistojen ja tutkimusrahoittajien OA-linjauksia.
ORE - Open Research Europe - maksuton avoimen julkaisemisen portaali, Euroopan komission rahoittamille hankkeille
Unpaywall - lataa selaimeesi lisäosa, joka löytää avoimet julkaisut
AM - Accepted Manuscript (aka Final Draft, Post-print, Accepted Author Manuscript, Accepted version)
Viimeinen kirjoittajalta kustantajalle lähtenyt vertaisarvioinnin jo läpikäynyt korjattu ja lehteen hyväksytty versio, jossa kustantajan lopullinen taittotyö ei vielä näy. Esim. sivunumerointi voi puuttua tai ei täsmää. On siis sisällöllisesti (tutkimuksen tulos) lopullisen veroinen, mutta ulkoasullisesti (layout) vielä puutteellinen.
Huom. riippuu kuitenkin lehden käytännöistä, miten valmis layout on. Osa lehdistä käyttää layout-pohjaa jo artikkelien käsikirjoitusvaiheessa. Osassa taas esim. taulukot toimitetaan erillisenä tiedostona tai ovat draft-versiossa varsinaisen tekstin jälkeen, mutta ne saavat olla niin. Taulukoita, tms. grafiikkaa ei tarvitse laittaa paikoilleen.
Accepted Manuscript (AM) -versiosta käytetään myös nimityksiä Final Draft tai Post-print. Termin Post-print 'post' viittaa vertaisarviointiin, ei painamiseen (Pre-print = versio ennen vertaisarviointia; Post-print = versio vertaisarvioinnin ja korjausten jälkeen).
Proof-vesileimalla varustettu versio ei enää täytä final draft -version kriteereitä (liian valmis).
APC - Article/Author Processing Charge
(ks. Kirjoittajamaksut (APC) Open Access -artikkeleille)
Embargo
Kustantajan määrittelemä viive-/karanteeniaika, jonka aikana artikkelia ei saa julkaista vapaaseen verkkokäyttön. Embargo-aika lasketaan alkavaksi lehden ilmestymispäivästä, joko elektronisen version tai painetun lehden ilmestymispäivästä riippuen siitä, kumpi tapahtuu aiemmin. Embargo-aika vaihtelee kustantajittain ollen normaalisti 6-12 kk. Kaikilla kustantajilla viiverajoitusta ei ole.
Final draft
(ks. AM - Accepted Manuscript)
Gold OA (kultaisen tien OA)
Artikkelin julkaiseminen kirjoittajamaksuja perivissä Open Access -lehdissä. Aiheuttaa tutkijalle/tutkimusryhmälle usein kustannuksia. Vrt. Green OA (maksuton vaihtoehto).
Green OA (vihreän tien OA)
Artikkelien (tai useimmiten artikkelin ns. Final draft -version) julkaiseminen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa tai esim. oman tieteenalan avoimessa arkistossa. On tutkijalle maksutonta. Vrt. maksullinen Gold OA.
Hybrid Open Access
Viittaa tilausmaksulliseen lehteen, jossa tutkijan on mahdollista ostaa yksittäinen artikkelinsa avoimeksi. Artikkelin avoimeksi saaminen yleensä edellyttää APC-maksua. (Eri asia kuin Open Access -lehti, jossa kaikki artikkelit avoimesti saatavana.)
Institutional repository (tai Institutional server)
Korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen avoin julkaisuarkisto.
Kirjoittajamaksut (APC) Open Access -artikkeleille
Monet open access -lehdet rahoittavat toimintansa perimällä kirjoittajilta artikkelien julkaisumaksuja (article/author processing charge = APC). Myös hybridilehdet perivät APC-maksuja. Maksut voivat vaihdella muutamasta kymmenestä eurosta useaan tuhanteen euroon. Lehtien APC-maksuja voit hakea esim. Directory of Open Access Journals (DOAJ) -palvelusta, mutta ajantasainen tieto kannattaa aina varmistaa myös lehden internetsivuilta. Kirjoittajamaksuista huolehtiminen on pääsääntöisesti tutkijan vastuulla. Maksut tulee huomioida jo rahoituksen hakuvaiheessa.
OA-mandaatti / Open Access -mandaatti
Organisaation jäsenilleen antama velvoite, joka edellyttää, että organisaatiossa tuotetut tutkimusjulkaisut asetetaan avoimesti verkkoon kaikkien saataville. Eri organisaatioiden velvoitetasolinjauksia voi tarkistaa ROARMAP-palvelusta.
Open Access
Avoin saatavuus. Julkaisu on avoimesti saatavissa, kun se on internetissä kaikkien luettavissa ilmaiseksi ja esteettömästi.
Parallel publishing (self-archiving)
(ks. Rinnakkaistallentaminen)
Post-print (aka Final draft / AM)
(ks. AM - Accepted Manuscript)
Pre-print
Käsikirjoitus. Artikkeliversio ennen vertaisarviointia.
Published version (aka Version of Record)
Kustantajan PDF. Lehdessä julkaistu, artikkelin lopullinen versio taittoineen.
Rinnakkaistallentaminen
Prosessi, jossa aiemmin toisaalla (yleensä tieteellisissä lehdissä) julkaistu artikkeli saatetaan vapaaseen verkkokäyttöön esimerkiksi oman organisaation avoimen julkaisuarkiston (esim. UEF-eRepository) kautta.
Version of record (VoR)
ks. Published version
Usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen Itä-Suomen yliopiston esilisensiointimallista.
Artikkelini julkaistaan avoimesti Creative Commons -lisenssillä, mitä minun pitää tehdä?
Jos artikkelisi julkaistaan avoimesti (open access) Creative Commons -lisenssillä kustantajan palvelussa, sinun ei tarvitse tehdä mitään.
Yliopiston kirjasto huolehtii julkaistun artikkelin kokotekstiversion rinnakkaistallentamisesta yliopiston julkaisuarkistoon, eikä vertaisarvioitua käsikirjoitusversiota tarvitse rinnakkaistallentaa.
Mitä julkaisutyyppejä esilisensointimalli koskee?
Esilisensointimalli koskee vertaisarvioituja artikkeleita tieteellisissä lehdissä sekä konferenssi- ja kokoomajulkaisuissa (opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruun julkaisutyypit A1-A4).
- A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
- A2 Katsausartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
- A3 Kirjan tai muun kokoomateoksen osa
- A4 Artikkeli konferenssijulkaisussa
Rajoittaako esilisensointimalli mahdollisuuksiani valita, missä julkaisen artikkelini?
Ei. Esilisensointimalli antaa tutkijoille enemmän vaihtoehtoja julkaisukanavan valinnan suhteen, koska esilisensoinnin avulla he voivat täyttää rahoittajien avoimuuden vaatimukset myös niissä tapauksissa, joissa avoimen julkaisemisen maksun (APC-maksu) maksaminen ns. hybridilehdissä ei ole mahdollista tai kustantajan ehdot eivät salli välitöntä rinnakkaistallentamista Creative Commons -lisenssillä.
Tallennan vertaisarvioidun käsikirjoitukseni tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon (esim. arXiv). Pitääkö minun rinnakkaistallentaa vertaisarvioitu käsikirjoitusversioni myös yliopiston julkaisuarkistoon?
Tutkimusyhteisöjen yleisesti käyttämien, tieteenalakohtaisten julkaisuarkistojen käyttöä suositellaan, sillä ne lisäävät tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tieteenalakohtaisten julkaisuarkistojen lisäksi vertaisarvioitu käsikirjoitusversio tai julkaistu artikkeli tulisi kuitenkin rinnakkaistallentaa myös yliopiston omaan julkaisuarkistoon, jotta pitkäaikaissaatavuus kansallisissa julkaisuarkistoissa voidaan taata. Tämä vahvistaa tiedon huoltovarmuutta.
Voinko tallentaa artikkelini esim. ResearchGate tai Academia.edu-palveluihin?
Vaikka erilaiset tutkijoiden verkostoitumispalvelut ovat suosittuja, artikkeleiden tallentamista niihin ei voida suositella. Palveluiden toimintaperiaatteet ovat kaupallisia, eivätkä niiden käyttöehdot vastaa tutkimusrahoittajien ja yliopistojen avoimen julkaisemisen vaatimuksiin. Yliopistojen julkaisuarkistot sen sijaan ovat rahoittajien hyväksymiä julkaisualustoja, joissa artikkeleiden saatavuus ja pitkäaikainen säilyttäminen voidaan taata.
Mitä tapahtuu, jos siirryn toiseen organisaatioon ennen kuin artikkelini on hyväksytty julkaistavaksi?
Esilisensointimalli pätee myös tilanteissa, joissa kirjoittaja siirtyy toiseen organisaatioon ennen kuin artikkeli hyväksytään julkaistavaksi. Julkaisusi perustuu Itä-Suomen yliopistossa tekemääsi tutkimus- tai muuhun asiantuntijatyöhön, joten julkaisusi affiliaatio pysyy samana, vaikka työnantajasi vaihtuisi.
Koskeeko esilisensiointi myös opiskelijoita?
Esilisensointimalli koskee yliopiston työsuhteessa tai jatko-opinto-oikeudella julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita tieteellisissä lehdissä sekä konferenssi- ja kokoomajulkaisuissa. Linjaus ei kuitenkaan koske julkaisuja, joissa perustutkinto-opiskelija on julkaisun ainoa tekijä, sillä perustutkinto-opiskelijoiden julkaisuja ei oteta huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutiedonkeruussa (Julkaisutiedonkeruun ohje julkaisun tekijälle).
Lisenssit ja artikkeliversiot
Mitä ovat tieteellisen artikkelin eri versiot?
Tieteellisestä artikkelista on olemassa kolme eri versiota: preprint, vertaisarvioitu käsikirjoitus ja julkaistu artikkeli.
1) Preprint on käsikirjoitusversio, joka on lähetetty arvioitavaksi, mutta sitä ei ole vielä vertaisarvioitu.
Huomioithan: Preprint ei täytä rahoittajien avoimen julkaisemisen vaatimuksia. Rahoittajat edellyttävät, että avoimesti saatavilla olevat tieteelliset artikkelit ovat vertaisarvioituja.
2) Vertaisarvioitu käsikirjoitus (esim. AAM, Author Accepted Manuscript, final draft) on versio, jonka kustantaja on hyväksynyt julkaistavaksi. Tässä versiossa ei ole kustantajan taittoa tai logoa.
Huomioithan: Jos julkaistu artikkeli ei ole avoimesti saatavilla avoimella lisenssillä, käytetään rinnakkaistallentamiseen vertaisarvioitua käsikirjoitusversiota.
3) Julkaistu artikkeli (esim. VoR, Version of Record, final published version) on versio, joka on vertaisarvioitu ja julkaistu kustantajan palvelussa. Siinä on kustantajan tekemä lopullinen taitto ja kustantajan logo.
Huomioithan: Jos julkaistu versio ei ole avoimesti saatavilla avoimella lisenssillä, sitä ei voida käyttää rinnakkaistallentamiseen.
Mitä ovat Creative Commons -lisenssit?
Creative Commons -lisenssit ovat yleisimpiä avoimia lisenssejä, joiden avulla tekijä voi määritellä miten teosta saa käyttää. Tekijä kuitenkin säilyttää tekijänoikeudet teokseensa. Esimerkiksi CC BY -lisenssi sallii teoksen kopioimisen, jakamisen ja muokkaamisen vapaasti myös kaupallisessa tarkoituksessa. Alkuperäiseen teokseen tulee aina viitata, tekijän nimi on mainittava ja mahdolliset muokkaukset on ilmoitettava. CC BY -lisenssin käyttöä edellyttävät useat tutkimusrahoittajat.
Kustannussopimukset ja esilisensointimalli
Pitääkö minun ilmoittaa kustantajalle esilisensointimallista, kun lähetän käsikirjoituksen arvioitavaksi?
Ei. Yliopisto on viestinyt omilla verkkosivuillaan ja myös kustantajille esilisensointimallista, ja katsoo tämän riittäväksi tiedonannoksi.
Miten kustantajat ovat reagoineet esilisensointimalliin?
Tällä hetkellä esilisensointimallia vastaavia linjauksia (kansainvälisesti tunnettu nimellä Rights Retention Strategy, RRS) sovelletaan yli 150 yliopistossa, eikä tiedossa ole tapauksia, joissa tutkijat tai yliopistot olisivat joutuneet oikeustoimien kohteeksi kustantajien taholta.
On erittäin epätodennäköistä, että kustantajat ryhtyisivät oikeustoimiin ennen mahdollisuutta poistaa vertaisarvioitu käsikirjoitusversio yliopiston julkaisuarkistosta. Mikäli kustantajan ja kirjoittajien välille syntyy erimielisyyksiä esilisensointimallin tulkinnasta ja soveltamisesta, yliopisto on vastuussa niiden ratkaisemisesta. Jos kustantaja ottaa yhteyttä, ole yhteydessä [email protected].
Jotkut kustantajat (esim. ACS ja IEEE) ovat ottaneet käyttöön ns. rinnakkaistallennusmaksuja. Nämä kustantajat saattavat periä erillisiä maksuja vertaisarvioidun käsikirjoitusversion välittömästä rinnakkaistallennuksesta tai CC-lisenssin käytöstä rinnakkaistallennuksessa.
Voinko allekirjoittaa julkaisusopimuksen, joka sallii vertaisarvioidun käsikirjoituksen rinnakkaistallennuksen vasta embargoajan jälkeen?
Voit allekirjoittaa julkaisusopimuksen. Kustantajan julkaisusopimuksessa asettama julkaisuviive (embargo) ei päde, koska esilisensointi edeltää julkaisusopimusta.
Mitä tapahtuu, jos joku artikkelin kirjoittajista ei hyväksy yliopistomme esilisensointimallia?
Esilisensointimallin soveltamisesta tulee sopia muiden kirjoittajien kanssa, aivan kuten kirjoittajien rooleista ja järjestyksestä artikkelissa, julkaisukanavan valinnasta ja avoimuudesta jne.
Mikäli joku kirjoittajista ei hyväksy artikkelin vertaisarvioidun käsikirjoitusversion rinnakkaistallennusta ilman embargoa CC-lisenssillä, on mahdollista pyytää poikkeusta esilisensointimalliin (opt-out-menettely). Huomioithan, että tässäkin tapauksessa vertaisarvioitu käsikirjoitusversio rinnakkaistallennetaan yliopiston julkaisuarkistoon, mutta kustantajan ehtojen mukaisesti.
Sopivan, luotettavan ja laadukkaan julkaisukanavan valinnassa voit hyödyntää esim. seuraavia palveluja:
Julkaisufoorumista (JUFO) voit hakea JUFO-luokituksen saaneita tieteellisiä lehtiä, sarjoja ja kirjakustantajia. JUFO-luokitus on suomalaisen tiedeyhteisön tuottama julkaisukanavien tasoa kuvaava tasoluokitus. Haku on mahdollista rajata OA-lehtiin. Lisätietoja JUFO-luokituksesta ja Julkaisufoorumista löydät kirjaston blogista.
Journal Checker Tool : Plan S Compliance Validator voit tarkistaa onko lehden julkaisupolitiikka yhteensopiva Plan S -tavoitteiden kanssa.
Journal Citation Reports (JCR) -tietokannasta tarkistat Web of Science -tietokantaan kuuluvien lehtien impact factor -arvot sekä muita viittauksiin perustuvia indikaattoreita. JCR on maksullinen tietokanta, johon pääsee myös yliopiston verkon ulkopuolella UEF-Primon kautta UEF-käyttäjätunnuksella.
DOAJ (Directory of Open Access Journals) -palvelu sisältää kattavan listan eri tieteenalojen OA-lehtiä.
BASE (Bielefeld University Library) - akateemisen Open Access -aineiston hakukone
SCImago Journal & Country Rank -portaali sisältää Scopus-tietokannan perusteella kehitettyjä indikaattoreita (esim. h-indeksi, viittausmäärät, SJR) lehtien ja maiden arviointiin. Haku on mahdollista rajata OA-lehtiin.
Elsevier Journal Finder on Elsevier-kustantamon työkalu, jonka avulla voit etsiä aiheellesi sopivaa lehteä yli 2 000:sta vaihtoehdosta. Voit rajata hakusi tiettyyn tieteenalaan tai OA-lehtiin. Saat myös lehtien bibliometristä tietoa (mm. käsittelyajat, impact factor).
Springer Journal Suggester - Lehtivalitsin Springerin ja BioMed Centralin lehtiin.
Edanz Journal Selector on työkalu sopivan lehden valintaan yli kustantajarajojen. Lehteä haetaan esim. tutkimusalan tai abstraktin perusteella. Voit rajoittaa hakusi OA-lehtiin.
Research Square's Journal Guide auttaa sopivan lehden valinnassa. Kasvava, kaikki akateemiset tieteenalat kattava lehtitietokanta.
IEEE Publication Recommender auttaa lehden valinnassa painottuen teknologia-alalle.
JANE – Journal Article Name Estimator auttaa oikean lehden valinnassa painottuen biolääketieteen aloille. Haku rajoittuu Medline-tietokannan indeksoimiin julkaisuihin. OA-lehdet erottuvat tuloksista.
Academic Journal guide (CABS, Chartered Association of Business Schools, UK) - asiantuntijoiden arvioima kauppatieteiden lehtilista; rekisteröidy.
Julkaisukanavaa valittaessa on syytä varoa epärehellisiä ns. saalistavia lehtiä (predatory OA publishers). Näitä lehtiä on koottu ns. Beallin listalle, jota ei kuitenkaan tällä hetkellä päivitetä. Listalla on mahdollisesti tai todennäköisesti tieteellisesti kyseenalaisia, usein julkaisujen vertaisarvioinnin laiminlyöviä OA-lehtiä, joiden pääasiallisena tavoitteena on rahastus.
Saalistajalehtiä voi tarkistaa myös Cabells Predatory Reports -palvelusta.
Lisätietoa:
Varo saalistajia! -blogikirjoitus UEF kirjaston blogissa
"Check list" luotettavan lehden valintaan / Mieti. Tarkista. Lähetä.
Lista virheellisesti DOAJ-lehdiksi väitetyistä lehdistä / DOAJ
EndNote Manuscript Matcher ehdottaa käsikirjoituksellesi sopivia lehtiä / EndNote
Kuinka välttää saalistajajulkaisuja? / Vastuullinen tiede
Evaluating Open Access Journals / OA-lehden laadun arviointi, Bond University Library
Pysyvät tunnisteet (PID, persistent identifier) ovat verkkoympäristössä käytettäviä tunnisteita, jotka yksilöivät jonkun asian, kuten julkaisun, tutkimusdatan tai henkilön. Pysyvällä tunnisteella varmistetaan linkkien toimivuus, vaikka kohteen fyysinen sijaintipaikka verkossa muuttuisikin. Pysyvät tunnisteet ovat tärkeätä metadataa. Julkaisuissa yleisesti käytettyjä tunnisteita ovat: Handle, jota käytetään avoimissa julkaisuarkistoissa (esim. UEF Erepository); DOI, jota käytetään yleisemmin kaupallisten kustantajien järjestelmissä ja URN, jota käytetään yleisesti data-arkistoissa, digitaalisissa kokoelmissa ja julkaisuarkistoissa (esim. UEF Electronic Publications)
ORCID
Luomalla henkilökohtaisen tutkijatunnisteen tutkija tehostaa julkaisujensa löydettävyyttä ja helpottaa saatujen viittausten seuraamista. Tunnistetta kannattaa käyttää esim. käsikirjoituksissa, vertaisarvioijana toimiessa, verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja ansioluettelossa. Näin näkyvyys tietokannoissa ja verkostoituminen tiedeyhteisössä varmistuu. Myös eräät tieteelliset julkaisut (esim. PLOS ONE, eLife, Science) edellyttävät ORCID-tutkijatunnisteen käyttöä.
Suomen kansalliseksi tutkijatunnisteeksi on suositeltu ORCID:ia (Open Researcher and Contributor ID). Kansainvälinen ORCID-tutkijatunniste tarjoaa tutkijalle pysyvän ja henkilökohtaisen digitaalisen tunnisteen. Tunniste vähentää nimenvaihdoksiin, samannimisiin tutkijoihin tai nimien erilaisiin kirjoitusasuihin liittyviä sekaannuksia. Helppokäyttöisessä ORCID-palvelussa tutkija voi ylläpitää julkaisuluetteloaan ja liittää profiiliinsa automaattisesti julkaisutietoja ResearcherID:n, Scopus Author ID:n, Europe PubMed Centralin ja CrossRef Metadata Searchin kautta. Lisäksi julkaisujen tietoja voi tuoda ORCID:iin BibTeX-tiedostoina Google Scholarista, eri tietokannoista ja viitteidenhallintaohjelmista (Zotero, Mendeley). Tunnisteen ansiosta tutkimustuotokset linkittyvät automaattisesti toisiinsa ja ajan myötä tarve syöttää henkilö- ja julkaisutietoja moneen kertaan eri järjestelmiin vähenee.
Rekisteröidy ORCID-palveluun ja luo oma profiilisi. Julkaisujen lisäksi tunnisteeseen voi päivittää koulutus-, työ- ja rahoitustietoja, jolloin ORCID toimii ansioluettelona.
Lisätietoa:
- Tutkijatunniste.fi / tietoa ORCID-tutkijatunnisteesta
- Orcid.org / tietoa ORCID-tutkijatunnisteesta ja kirjautuminen palveluun
- Tutkijan tunnisteet
Kun julkaisu avataan avoimeksi, se useimmiten samalla myös lisensoidaan. Lisenssi määrittää, miten julkaisua on luvallista jatkohyödyntää. Yleisimmin lisensointi tehdään avoimella Creative Commons- eli CC-lisensseillä. CC-lisensoinnissa on tutkijalla käytettävissään muutamia lisäehtoja, joilla julkaisun avointa käyttöä voi rajoittaa. Mikäli julkaisulla on useita tekijöitä, tarvitaan sen CC-lisensointiin kaikkien suostumus.
Lue avoimesta lisensoinnista tarkemmin julkaisusta Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille.
CC BY Nimeä (Attribution) Tekijän nimi, lisenssi ja alkuperäinen julkaisupaikka on mainittava. Sallii muiden levittää ja muokata julkaisua sekä tehdä siitä uusia versioita (esim. käännökset). Sekä alkuperäisen julkaisun että siitä muokatun version kaupallinen hyödyntäminen on sallittua. Muokatun version ei tarvitse olla CC-lisensoitu, joten sen kaupallinen hyödyntäminen on käytännössä helpompaa kuin alkuperäisen julkaisun (joka muutenkin on vapaasti saatavilla). Myös tekijä itse voi jakaa artikkeliaan esim. kaupallispohjaisilla some-alustoilla. Tehokas lisenssi edistämään tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Useiden rahoittajien (mm. Suomen Akatemia) sekä kansallisten ja kansainvälisten avoimen tieteen linjausten edellyttämä tai suosittelema lisenssi.
CC BY-SA Nimeä-JaaSamoin (Attribution-ShareAlike) Kuten CC BY, mutta julkaisusta muokattu versio on jaettava samalla lisenssillä kuin alkuperäinen. Uuden version kaupallinen hyödyntäminen on hankalampaa, koska sitäkin on voitava jakaa vapaasti.
CC BY-ND Nimeä-EiMuutoksia (Attribution-NoDerivatives) Kuten CC BY, mutta alkuperäistä julkaisua ei saa muuttaa. Myös käännökset tarvitsevat erillisen luvan.
CC BY-NC Nimeä-EiKaupallinen (Attribution-NonCommercial) Kuten CC BY, mutta sekä alkuperäisen julkaisun että siitä muokatun version kaupallinen hyödyntäminen on kielletty. Muokattuja versioita ei tarvitse lisensoida kaupallista hyödyntämistä lukuun ottamatta samoilla ehdoilla. Lukijan ei aina ole helppo päätellä mikä kaikki on kaupallista käyttöä, mikä vähentää julkaisun välittämistä eteenpäin. Esimerkiksi julkaisun jakaminen kaupallispohjaisilla some-alustoilla ei ole sallittua. Huomaa, että julkaistaessa artikkeli tällä lisenssillä voivat kaikki kaupallisen käytön oikeudet jäädä kustantajalle.
CC BY-NC-SA Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin (Attribution–NonCommercial–ShareAlike) Kuten CC BY, mutta muokattu julkaisu on lisensoitava samoin ehdoin kuin alkuperäinen, eikä kumpaakaan saa hyödyntää kaupallisesti.
CC BY-NC-ND Nimeä-EiMuutoksia-EiKaupallinen (Attribution–NonCommercial–NoDerivatives) Rajoittavin CC-lisenssi. Julkaisua ei saa muokata eikä hyödyntää kaupallisesti. Lukijan ei aina ole helppo päätellä mikä kaikki on kaupallista käyttöä, mikä vähentää julkaisun välittämistä eteenpäin. Esimerkiksi julkaisun jakaminen kaupallispohjaisilla some-alustoilla ei ole sallittua. Huomaa, että julkaistaessa artikkeli tällä lisenssillä voivat kaikki muuttamis- ja kaupallisen käytön oikeudet jäädä kustantajalle.
Lue lisää
- CreativeCommons.fi
- Toikkanen, Tarmo; Kaakinen, Leena ja Jauhiainen, Ilmari (2020): Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille
- Toikkanen, Tarmo (2019): CC BY –lisenssi – hyödyt ja tutkijan oikeudet
