TYÖTERVEYSHUOLTO
6 vuoden koulutusohjelma
Koulutusohjelman vastuuhenkilö LT, erikoislääkäri Kimmo Räsänen
Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitos
Työterveyshuollon ja työlääketieteen yksikkö
PL 1627, 70211 KUOPIO Puh. 040 7700 606
s-posti: kimmo.rasanen@uku.fi
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen tavoitteet
Koulutuksen tavoitteena on itsenäiseen työskentelyyn kykenevä erikoislääkäri, joka tuntee työn ja terveyden yhteydet, hallitsee työterveyshuollon toimintatavat ja kykenee moniammatilliseen ja monitieteiseen toimintaan sekä yhteistyöhön työpaikan ja yhteiskunnan palvelujärjestelmien kanssa.
Koulutusohjelman yleiskuvaus
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusohjelma koostuu runkokoulutuksesta ja eriytyvästä koulutuksesta. Koulutuksen kesto on kuusi vuotta. Runkokoulutuksen pituus on kaksi vuotta (ks. tarkemmin perusterveydenhuollon lisäkoulutus). Neljän vuoden eriytyvän koulutuksen palveluun kuuluu työterveyshuoltojakso, työkyvyn arviointi- ja kuntoutusjakso, kliinistä palvelua muilla erikoisaloilla ja Työterveyslaitosjakso. Koulutusohjelma sisältää tiedekunnan ohjeiden mukaisen moniammatillisen johtamiskoulutuksen.
On suositeltavaa, että erikoistuvalla lääkärillä on eriytyvään koulutukseen hakeutuessaan suoritettuna koulutukseen sisältyvä runkokoulutus.
Palveluiden hyväksymisen edellytys on, että koulutuspaikalla on yliopiston kanssa voimassa oleva koulutuspaikkasopimus. Koulutuspaikan tulee osoittaa erikoistujalle henkilökohtainen ohjaaja, kouluttaja, jonka yliopisto on hyväksynyt kouluttajaksi. Ilmoittauduttuaan erikoistumaan erikoistuva lääkäri käy yliopiston järjestämän starttiseminaarin ja laatii työterveyshuoltojakson alussa yhdessä kouluttajansa kanssa henkilökohtaisen erikoistumissuunnitelman, joka toimitetaan koulutuksen vastuuhenkilölle. Lisäksi ovat voimassa ne määräykset, jotka ovat erikoislääkärikoulutusta koskevissa
pysyväismääräyksissä.
Kouluttaja vastaa koulutusohjelman toteutumisesta lokikirjan mukaisesti ja erikoistujan
henkilökohtaisesta ohjaamisesta. Hän ohjaa erikoistujan ammatillista kasvua, osallistuu erikoistuvan henkilökohtaisen erikoistumissuunnitelman tekoon ja seuraa sen toteutumista ja arvioi yhdessä erikoistujan kanssa oppimisen edistymistä.
Henkilökohtaista ohjausta tulee olla vähintään kaksi tuntia viikossa.
Tiedot sopimuksen tehneistä työterveyshuollon koulutuspaikoista ja kouluttajista saa Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen verkkosivuilta (http://www.uku.fi/kansy/erikois/tth/koulutus.shtml), jonne pääsee myös työterveyshuollon virtuaaliyliopiston sivuilta (http://www.tthvyo.fi).
KOULUTUKSEN RAKENNE
Runkokoulutus 2 vuotta
Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tavoite on antaa valmiudet toimia perusterveydenhuollon lääkärinä/yleislääkärin oikeudet omaavana laillistettuna lääkärinä.
Runkokoulutuksen tavoitteet
– tuntea palvelujärjestelmä ja saumaton hoitoketjukäytäntö
– osata arvioida ja soveltaa tieteellistä tietoa käytännön terveyspalveluiden laadukkaassa toteuttamisessa
– perehtyä moniammatilliseen yhteistyöhön
– hallita potilaiden yhdenvertainen kohtelu ja tuntea potilaan oikeudet
Runkokoulutukseen tulee sisältyä vähintään 9 kuukautta terveyskeskuspalvelua ja vähintään 6 kuukautta sairaalapalvelua (ks. tarkemmin luku perusterveydenhuollon lisäkoulutus).
Enintään 6 kuukautta voi olla palvelua muussa yliopiston hyväksymässä yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa julkisen tai yksityisen terveydenhuollon laitoksessa tai yksikössä.
Eriytyvä koulutus 4 vuotta
Eriytyvä koulutus koostuu palvelusta työterveyshuollon koulutuspaikassa, työkyvyn arviointia ja kuntoutusta toteuttavassa koulutuspaikassa, palvelusta soveltuvilla kliinisillä erikoisaloilla sekä Työterveyslaitospalvelusta. Eriytyvään koulutukseen sisältyy toimipaikkakoulutusta ja teoreettista kurssimuotoista koulutusta. Työterveyshuollon lokikirjassa kuvataan tarkemmin oppimissisällöt.
Eriytyvän koulutuksen tavoitteet
Työterveyslääkärin tulee alansa asiantuntijana hallita eettinen, teoreettinen ja lainsäädännöllinen tausta ja osata keskeiset hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset menetelmät ja ammattikäytännöt seuraavilta alueilta:
– yhteiskunnan ja elinkeinoelämän ja yritysten toimintaperiaatteet sekä työterveyshuollon toimintaympäristö ja lähtökohdat
– työterveyshuollon asiakkuus ja toimintatavat
– yhteistyö muun terveydenhuollon, työhallinnon, opetushallinnon, sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon sekä työsuojeluviranomaisen edustajan kanssa
– työn kuormitus- ja vaaratekijöiden ja työhön liittyvien terveyshaittojen arviointi ja hallinta yhdessä työpaikan kanssa
– terveyden ja työhyvinvoinnin edistäminen ja vuorovaikutus yksilö-, yhteisö-, yritys- ja organisaatiotasolla
– työyhteisön toimintaan ja työn kehittämiseen osallistuminen
– työntekijöiden terveyden seuranta ja tukeminen työuran eri vaiheissa
– työhön liittyvien sairauksien ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja hoito
– työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpito, edistäminen ja kuntoutus sekä työhönpaluun tukeminen
– työterveyshuollon toiminnan johtaminen, suunnittelu, laadun kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi.
Työterveyslääkärin tulee lisäksi hallita seuraavien työterveyshuoltoon liittyvien erityisalueiden perusteet ja soveltaa niitä työterveyslääkärin työssä:
– työlääketiede, toksikologia, työhygienia, työfysiologia, työpsykologia, ergonomia, epidemiologia, terveystaloustiede ja johtaminen
– tutkimustiedon kriittinen käyttö ja perusvalmiudet tieteellisen tutkimuksen tekoon.
Työterveyshuoltojakso (24 kk)
Jakson tavoitteena on perehtyminen työterveyslääkärin ammattiin. Erikoistujan tulee osata käyttää ja soveltaa työterveyshuollon teoreettista tietopohjaa ja hallita työterveyshuollon palveluprosessit ja moniammatillinen toiminta. Jakson jälkeen hänellä on valmiudet toimia asiantuntijana työpaikan ja muiden tarpeellisten yhteistyötahojen kanssa hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti.
Työterveyshuoltojakso suoritetaan yliopiston hyväksymässä työterveyshuollon koulutuspaikassa. Koulutuspaikan tulee osoittaa erikoistujalle henkilökohtainen ohjaaja, joka on työterveyshuollon
erikoislääkäri ja jonka yliopisto on hyväksynyt kouluttajaksi.
Toimipaikkakoulutus työterveyshuoltojaksolla
Koulutuspaikkana toimivan työterveyshuoltoaseman tulee järjestää erikoistuvalle lääkärille toimipaikkakoulutusta vähintään 160 tuntia kahden vuoden aikana, mikä vastaa noin kahta tuntia viikossa. Toimipaikkakoulutus on osa erikoistuvan työtä. Toimipaikkakoulutuksen tulee olla suunnitelmallista ja erikoislääkärikoulutuksen tavoitteita palvelevaa. Toimipaikkakoulutusta voivat olla kliiniset kokoukset, ohjatut työpaikkakäynnit, opintopiirit, seminaarityyppiset koulutustilaisuudet, virtuaaliyliopiston oppimateriaalin ja verkkokurssien hyödyntäminen sekä ammattilehtien ja tenttikirjallisuuden ohjattu läpikäynti. Työterveyslaitoksen ja lääkäriyhdistysten järjestämä koulutus voi myös sisältyä toimipaikkakoulutukseen. Työterveyshuollon 11 opintopisteen kurssista voidaan hyväksyä 60 tuntia toimipaikkakoulutusta vastaavana koulutuksena.
Työkyvyn arviointi- ja kuntoutusjakso (6 kk)
Tavoitteena on syventää taitoja työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työikäisten kuntoutuksessa.
Työkyvyn arviointi- ja kuntoutusjakso suoritetaan vastuuhenkilön päätöksellä yliopiston hyväksymässä koulutuspaikassa, jossa tehdään työkyvyn arviointia ja työikäisten kuntoutustarpeen arviointia. Koulutuspaikan tulee osoittaa erikoistujalle henkilökohtainen ohjaaja, jonka yliopisto on hyväksynyt kouluttajaksi.
Soveltuvia koulutuspaikkoja ovat sairaaloiden kuntoutustutkimusyksiköt ja kuntoutuslaitokset. Myös palvelu kliinisillä aloilla voidaan hyväksyä vastuuhenkilön päätöksellä, mikäli painopiste on työkyvyn arvioinnissa ja kuntoutuksessa. Lisäksi 6 kk palvelu voidaan erityisestä syystä hyväksyä työterveyshuollossa suoritettuna. Edellytyksenä tällöin on, että tätä toimintaa varten on perustettu erillinen yksikkö tai että kyseessä on palvelu etukäteen suunnitellussa, määräaikaisesssa, työkyvyn arviointiin ja kuntoutukseen keskittyvässä projektissa. Lisäksi palvelu Työterveyslaitoksella voidaan hyväksyä siltä osin, kun se ylittää vaaditun 6 kk:n Työterveyslaitosjakson ja koulutuksen vastuuhenkilö sen hyväksyy.
Kliininen palvelu muilla erikoisaloilla (12 kk)
Kliinisen palvelun muilla erikoisaloilla tulee tukea koulutuksen tavoitteita ja erikoistujan henkilökohtaisen erikoistumissuunnitelman toteutumista.
Jakson aikana syvennetään tietoja erotusdiagnostiikan tueksi tautiryhmistä, joissa esiintyy työperäisiä sairauksia ja ammattitauteja.
Kliinistä palvelua suoritetaan vähintään kolmella soveltuvalla erikoisalalla (ennen 1.8.2003 opinto-oikeuden saaneilta vaaditaan palvelua vähintään kahdella alalla). Kultakin erikoisalalta tulee olla vähintään kolme kuukautta palvelua.
Soveltuvia erikoisaloja ovat psykiatria, fysiatria, ihotaudit, keuhkosairaudet, korva-, nenä- ja kurkkusairaudet, sisätaudit, kirurgia ja neurologia. Suositeltavaa on, että pääpaino on poliklinikkatyössä. Erityisistä perusteluista vastuuhenkilö voi hyväksyä myös muun erikoisalan kliinisen palvelun.
Jos runkokoulutukseen on kuulunut sairaalapalvelua, joka täyttää koulutussuunnitelman tavoitteet ja se ilmenee erikoistumissuunnitelmassa, voidaan palvelua hyväksyä eriytyvän vaiheen kliiniseksi palveluksi. Tällöin runkokoulutuksesta hyväksytyn kliinisen palvelun vastaava osuus tulee korvata muulla palvelulla esim. työterveyshuollossa siten, että koulutuksen kokonaiskesto on 6 vuotta.
Toimipaikkakoulutus kliinisen palvelun yhteydessä
Kliinisillä erikoisaloilla palvellessaan erikoistujalta edellytetään osallistumista toimipaikkakoulutukseen noin kolme tuntia viikossa, yhteensä 80 tuntia vuodessa.
Työterveyslaitosjakso (6 kk)
Jaksolla keskitytään työlääketieteeseen ja työterveyshuoltoa tukeviin tieteisiin sekä niiden sovelluksiin työterveyshuollossa, ja tutustutaan tieteellisen tutkimuksen perusteisiin. Jakso suositellaan suoritettavaksi erikoistumisen lopussa. Sen tavoitteena on:
– syventää tietoja työlääketieteestä
– syventää taitoja ammattitautien ja työperäisten sairauksien tunnistamisessa, hoidossa ja kuntoutuksessa
– tehostaa vaikuttamista työoloihin työperäisiä sairauksia ehkäisevästi
– syventää tietoja työn vaara- ja kuormitustekijöiden arvioinnista
– päivittää tietoja työterveyshuollosta ja sen uusista trendeistä
– perehtyä erikoistujan opintosuunnitelman mukaisesti työterveyshuoltoa tukeviin tieteenaloihin kuten työhygieniaan, toksikologiaan, työfysiologiaan, työpsykologiaan, kognitiiviseen ergonomiaan ja epidemiologiaan
– perehtyä tieteellisen tutkimuksen tekoon ja tutkimustiedon kriittiseen arviointiin
Työterveyslaitosjakson voi suorittaa Työterveyslaitoksen erikoistumiseen tarkoitetuissa toimissa laitoksen toimipisteissä eri puolilla maata. Muutamilla paikkakunnilla sen voi myös suorittaa yliopisto- tai keskussairaalan toimessa, edellyttäen, että yliopisto on hyväksynyt tämän palvelun työterveyslaitosjaksoa korvaavaksi palveluksi.
Vaihtoehtoiset mallit Työterveyslaitosjakson suorittamiseen Kuopion yliopistossa Kuopion yliopistossa on vaihtoehtoisena mallina lyhennetty 3 kuukauden työterveys-laitosjaksomalli, missä pakollisesta 6 kuukauden Työterveyslaitospalvelusta 3 kk on korvattu työterveyshuoltojakson aikana (2 v 3 kk) tehdyillä kirjallisilla töillä. Kts. edellä kuvaus työterveyshuoltojaksosta. Työterveyslaitosjaksoa korvaava työterveyshuoltopalvelu (2v 3 kk) tulee suorittaa ennen 3 kuukauden työterveyslaitosjaksopalvelua. Haku 3 kk:n Työterveyslaitosjaksolle tapahtuu normaalin hakukäytännön mukaisesti.
Kuopion yliopistossa voi Työterveyslaitosjakson (1 vuosi) suorittaa myös ns. KYS-mallin mukaisesti, missä erikoistuva lääkäri työskentelee KYS:n kuntoutustutkimusyksikössä kolme päivää viikossa, yhden päivän viikossa Työterveyslaitoksen Kuopion toimipisteessä osallistuen mm. työpaikkakäynteihin ja yhden päivän viikossa KYS:n työlääketieteen poliklinikalla, missä hän perehtyy ammattitautipotilaiden tutkimiseen käytännössä. Erikoistuvalla on työs-kentelyoikeudet Työterveyslaitokselle tämän työskentelyjaksonsa ajan (1 vuosi).
Kolmas vaihtoehtoinen malli työterveyslaitosjakson suorittamiseen on toimiminen Pohjois-Karjalan keskussairaalassa työlääketieteen poliklinikalla. Jakso toteutetaan kiinteässä yhteydessä Työterveyslaitoksen Kuopion toimipisteen kanssa, jonka työlääketieteen poliklinikan ylilääkäri toimii työlääketieteellisen koulutuksen pääohjaajana. Pohjois-Karjalan keskussairaalan työlääketieteen poliklinikan vastaava erikoislääkäri ohjaa käytännön kliinistä työtä.
Jos erikoistuva haluaa suorittaa Työterveyslaitosjakson joko KYS-mallin tai Pohjois-Karjalan keskussairaala -mallin mukaisesti, niin tällöin erikoistuva ottaa yhteyttä Kuopion yliopiston työterveyshuollon ja työlääketieteen yksikköön.
Tutkimustyö
Tutkimustyöllä voi koulutuksen vastuuhenkilön päätöksellä korvata enintään 6 kk eriytyvän koulutuksen palvelusta, lukuun ottamatta Työterveyslaitosjaksoa.
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus 100 tuntia
Tavoitteena on monipuolinen koulutusohjelman tavoitteisiin ja henkilökohtaiseen erikoistumissuunnitelmaan perustuva koulutus, jota edellytetään seuraavasti:
– työterveyshuoltoa, työlääketiedettä, toksikologiaa, työhygieniaa, työfysiologiaa, työpsykologiaa, ergonomiaa, työn sosiologiaa ja epidemiologiaa, terveyden filosofiaa ja näihin liittyviä tutkimusmenetelmiä ja potilas-lääkärisuhteen kehittämismenetelmiä vähintään 100 tuntia
Työterveyshuollon 11 opintopisteen kurssista voidaan hyväksyä 40 tuntia teoreettisena kurssimuotoisena koulutuksena sekä 5 tuntia hallinnon koulutuksena.
Moniammatillinen johtamiskoulutus 10 op
1.8.2009 alkaen opinto-oikeuden saaneille erikoistuville lääkäreille erikoislääkärin tutkintoon sisältyy 10 opintopisteen laajuinen moniammatillinen johtamiskoulutus. Koulutus muodostuu kahdeksasta ydinopetusteemojen mukaisesta lähiopetuspäivästä ja niihin liittyvistä ennakko- ja/tai jälkitehtävistä sekä tutustumisesta aiheen mukaiseen kirjallisuuteen. Lisätietoja koulutuksesta löytyy oppaan 4.7 kohdassa sekä tiedekunnan www-sivuilta (www.uku.fi/laake/).
Arviointi
Erikoistuvan lääkärin tulee arvioida koulutustaan ja omaa edistymistään yhdessä kouluttajan kanssa. Arviointi perustuu henkilökohtaiseen erikoistumissuunnitelmaan ja koulutusohjelman tavoitteisiin. Arviointi tulee tehdä vähintään kahdesti vuodessa ja aina koulutusjakson päätyttyä. Tarkemmat ohjeet arvioinneista ovat työterveyshuollon virtuaaliyliopiston sivuilla www.tthvyo.fi. Opintojen suunnitteluun ja oman oppimisen aktiiviseen seuraamiseen ja arviointiin tulee käyttää erikoislääkärikoulutuksen hallintajärjestelmää (ERHA) ja lokikirjaa, lisäksi voi käyttää portfoliota.
VALTAKUNNALLINEN KUULUSTELU
Valtakunnallinen erikoisalakohtainen kuulustelu järjestetään koulutusyksiköiden yhteistyönä. Kuulusteluajankohdista ja -paikoista ilmoitetaan erikseen.
Ajanmukaiset kirjallisuusvaatimukset löytyvät linkistä:
http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari/valtakunnallinen_tentti/kirjallisuus/Valtakunnallinen%20
erikoislääkärikuulustelu%20vaatimukset%2020092011.doc
Kirjat (viimeisin painos)
1. Antti-Poika M. (toim.): Työterveyshuolto (Duodecim)
2. Manninen P. ym (toim): Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Työterveyslaitos, STM)
3. Taskinen H., Uitti J (toim): Työperäiset sairaudet (Työterveyslaitos, STM)
4. Taskinen H. ym (toim): Terveystarkastukset työterveyshuollossa (Työterveyslaitos, STM)
5. Pääkkönen R., Rantanen S. & Uitti J.: Työn terveysvaarojen tunnistaminen (Työterveyslaitos, STM)
6. Starck J, Kalliokoski P, Kangas J, Pääkkönen R, Rantanen S, Riihimäki V, Karhula A-L:
Työhygienia. (Työterveyslaitos)
7. Hernberg S.: Epidemiologia ja työterveys (Työterveyslaitos)
8. Kinnunen U., Feldt T. & Mauno S. (toim): Työ leipälajina – työhyvinvoinnin psykologiset
perusteet (PS-kustannus)
9. Työterveyshuoltolaki. Opas työterveyshuoltolain soveltajille. (Sosiaali- ja terveysministeriön
oppaita 2004:12)
Käypähoitosuositukset työterveyshuoltoon soveltuvin osin http://www.kaypahoito.fi/
Lehdet (kahden vuoden ajalta ennen tenttiä)
1. Suomen Lääkärilehti (työterveyshuoltoon liittyvät artikkelit)
2. Duodecim (työterveyshuoltoon liittyvät artikkelit)
3. Occupational and Environmental Medicine
4. Scandinavian Journal on Work, Environment and Health
Työterveyshuollon ja työsuojelun lainsäädäntö sekä muu lainsäädäntö siltä osin kuin se koskee työterveyshuollon toimintaa
