NEUROLOGIA
6 vuoden koulutusohjelma

Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Professori Hilkka Soininen
KYS, Neurologian klinikka
PL 1777, 70211 KUOPIO
p. (017) 173 311 (vaihde)
s-posti: hilkka.soininen@kuh.fi

TAVOITTEET
Eriytyvän koulutuksen keskeiset teoreettiset tavoitteet ja kliiniset valmiudet ovat seuraavat:
- Tuntea hyvin neurologian alan teoreettinen ja tieteellinen ajattelu sekä kyetä kriittisesti soveltamaan uusinta tieteellistä tietoa omassa työssään.
- Omata valmiudet neurologian erikoislääkärin tehtäviin ja itsenäiseen toimintaan neurologina.
- Hermoston kehityksen, neuroanatomian, neurobiologian, neurofysiologian, neuroendokrinologian ja neuroimmunologian tuntemus.
- Neurologisten oireiden ja sairauksien syiden, diagnostiikan, hoidon ja kuntoutuksen tuntemus.
- Neurologisten palvelujen saatavuuden ja työnjaon tuntemus.
- Neurologiaan liittyvien alojen, erityisesti kliinisen kemian, kliinisen neurofysiologian, neuroradiologian, neuropatologian, neurogenetiikan, neurokirurgian, neuro- oftalmologian, neuropsykologian, psykiatrian, lastenneurologian ja kliinisen farmakologian tuntemus.
- Omata neurologisten potilaiden tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät ihmissuhdetaidot.
- Olla perehtynyt terveydenhuollon etiikkaan, hallintoon ja suunnitteluun.
- Kyetä yhteistyöhön muiden erikoisalojen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen eri tahojen, sekä työsuojelu- ja koulutusviranomaisten kanssa.
Sisällölliset koulutustavoitteet:
Erikoistuvan on koulutuksen päättyessä kyettävä itsenäisesti vastaamaan seuraavien neurologisten oireiden ja sairauksien tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta.
Oireet:
- päänsärky, kipu, huimaus, tajunnanhäiriöt, epilepsia, unihäiriöt, mielenterveyden häiriöihin liittyvät neurologiset oireet, kohonnut kallonsisäinen paine, halvaukset, puutuminen, aivohermojen toimintahäiriöt, kognitiiviset häiriöt, liikehäiriöt, spinaaliset oireyhtymät, aivokuolema, sekavuustilat.
Sairaudet:
- verenkiertohäiriöt, kasvaimet, infektiot, demyelinaatiosairaudet, degeneratiiviset sairaudet, extrapyramidijärjestelmien sairaudet, ääreishermostojen sairaudet, lihassairaudet ja hermolihasliitoksen sairaudet, hermoston kehityssairaudet, vammat ja niiden jälkitilat, aineenvaihdunnan sairaudet ja yleissairauksiin liittyvät neurologiset häiriöt, neurologiset alkoholisairaudet ja neurotoksikologia, dementiaa aiheuttavat sairaudet, amyotrofinen lateraaliskleroosi ja syringomyelia.

KOULUTUSOHJELMAN YLEISKUVAUS
Neurologian koulutusohjelma jakautuu runkokoulutukseen ja eriytyvään koulutukseen ja sen kokonaispituus on 6 vuotta. Ohjelmaan otettavien lääkärien valinnasta päättää lääketieteellinen tiedekunta kuultuaan vastuuhenkilöä. Tultuaan otetuksi koulutukseen erikoistuva laatii yhdessä vastuuhenkilön kanssa henkilökohtaisen koulutussuunnitelman. Ohjelman päätyttyä ja valtakunnallisen erikoislääkäritutkinnon suoritettuaan erikoistuva saa neurologian erikoislääkärin oikeudet.

KOULUTUKSEN RAKENNE
Neurologian koulutusohjelman pituus on 6 vuotta. Koulutuksesta vähintään puolet terveyskeskuspalvelu (9 kk) mukaan lukien tulee suorittaa yliopistosairaalan ulkopuolella.
• Terveyskeskuspalvelu 9 kk
• Runkokoulutus 1 v 3 kk: 1 v 3 kk palvelua päätoimisessa sairaalalääkärin virassa esimerkiksi sisätautien, psykiatrian, neurokirurgian, lastenneurologian ja kliinisen neurofysiologian yksiköissä. Runkokoulutukseksi voidaan hyväksyä myös enintään 6 kk päätoimista tutkimustyötä.
• Eriytyvä koulutus 4 v: Neurologian palvelua 4 vuotta, josta 3 vuotta yliopistosairaalan neurologian yksikössä. Perustellusta syystä voidaan neurologian palvelua hyväksyä enintään 2 vuotta suoritettuna yliopistosairaalan ulkopuolella hyväksytyissä koulutuspaikoissa. Vastuuhenkilö nimeää kullekin erikoistuvalle henkilökohtaisen ohjaajan eriytyvän koulutuksen ajaksi. Eriytyvä koulutus annetaan neurologian klinikan vuodeosastolla ja poliklinikalla.
Toimipaikkakoulutus
Neurologian toimipaikkakoulutuksessa perehdytään keskeisiin neurologian alueisiin. Siitä pääosa annetaan toimipaikkakoulutuksena ja koulutukseen kuuluu tällöin 4-5 tuntia viikossa klinikkakokouksina, luentoina, seminaareina ja demonstraatioina, jossa erikoistuvalla on läsnäolovelvollisuus.
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus 60 tuntia
Teoreettista kurssimuotoista koulutusta on oltava vähintään 60 tuntia. Neurologian erikoisalan teoreettisessa koulutuksessa perehdytään keskeisiin neurologian alueisiin. Lisäksi erikoistuva voi käyttää hyväkseen yliopistojen järjestämien kurssien lisäksi neurologian ja sitä lähellä olevien alojen erikoislääkäriyhdistyksen koulutustilaisuuksia, joiden sisältö ja laajuus vastaavat teoreettisen kurssimuotoisen opetuksen tavoitteita.
Moniammatillinen johtamiskoulutus 10 op
1.8.2009 alkaen opinto-oikeuden saaneille erikoistuville lääkäreille erikoislääkärin tutkintoon sisältyy 10 opintopisteen laajuinen moniammatillinen johtamiskoulutus. Koulutus muodostuu kahdeksasta ydinopetusteemojen mukaisesta lähiopetuspäivästä ja niihin liittyvistä ennakko- ja/tai jälkitehtävistä sekä tutustumisesta aiheen mukaiseen kirjallisuuteen. Lisätietoja koulutuksesta löytyy oppaan 4.7 kohdassa sekä tiedekunnan www-sivuilta (www.uku.fi/laake/).

KOULUTTAJAT JA KOULUTUSVIRAT/KOULUTUSPAIKAT
Kouluttajina KYSissä toimivat
- professori Hilkka Soininen
- professori Tuula Pirttilä
- professori Pekka Jäkälä
- dosentti Reetta Kälviäinen
- osastonylilääkäri, LT Päivi Hartikainen
- kliininen opettaja, LT Anne Koivisto
- kliininen opettaja, LT Kaisa Sandell
- erikoislääkäri Pentti Enberg (Harjulan sairaala)
5 erikoistuvan lääkärin virkaa, KYS
Pohjois-Karjalan keskussairaala (kouluttaja ylilääkäri Asta Hiltunen),
Savonlinnan keskussairaala (kouluttaja ylilääkäri Hannu Kilpeläinen),
Keski-Suomen keskussairaala (kouluttaja ylilääkäri Aimo Rissanen),
Mikkelin keskussairaala (kouluttaja ylilääkäri Ilkka Tarvainen).

OPPIMISEN JA KOULUTUKSEN ARVIOINTI
Ohjaaja ohjaa ja arvioi erikoistuvan edistymistä päivittäisten työsuoritusten ja kahdenkeskisten keskustelujen perusteella. Kouluttajan ja vastuuhenkilön kanssa säännöllisesti käydyistä keskusteluista tehdään merkinnät erikoistuvan lokikirjaan. Sekä ohjaaja että kouluttaja voidaan perustellusta syystä vaihtaa. Koulutuksen tukena käytetään lokikirjaa.

VALTAKUNNALLINEN KUULUSTELU
Valtakunnallinen erikoisalakohtainen kuulustelu järjestetään koulutusyksiköiden yhteistyönä. Kuulusteluajankohdista ja paikoista ilmoitetaan erikseen.
Ajanmukaiset kirjallisuusvaatimukset löytyvät linkistä:
http://www.med.helsinki.fi/erikoislaakari/valtakunnallinen_tentti/kirjallisuus/Valtakunnallinen%20

erikoislääkärikuulustelu%20vaatimukset%2020092011.doc

Kirjat (viimeisin painos)
1. Bradley W.G. et al.: Neurology in clinical practice (Butterworth-Heinemann)
tai Adams R.D. & Victor M.: Principles of neurology (McGraw Hill)
tai Rowland L.P. (Ed.): Merritt’s textbook of neurology (Lea & Febiger)
2. Kandel E.R. & Schwartz J.H. & Jessell T.M.: Principles of neural sciences (McGraw Hill)
tai Guyton A.C.: Basic neuroscience. Anatomy and physiology (Saunders)
tai Asbury A.K. et al. (Eds.): Diseases of the nervous system (Saunders & Heinemann)
Lehdet (tenttiä edeltävän kolmen vuoden lehdet)
1. Annals of Neurology
2. Archives of Neurology
3. Neurology
4. Lancet Neurology
5. Stroke
6. Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry
7. European Journal of Neurology (CME- ja guidelineartikkelit)
8. The Lancet
9. The New England Journal of Medicine
10. Practical Neurology
Viime mainituista erityisesti neurologiaan liittyvät katsausartikkelit
Lääkintälainsäädäntö soveltuvin osin.