Kouluttaja (uraohjaus)

Kun aloitin sosiaalipedagogiikan opinnot syksyllä 2002, olin erityisen kiinnostunut nuorten parissa tehtävästä työstä ja kaikesta kasvatukseen ja koulutukseen liittyvästä. Opintojen alkuvaiheessa en kovinkaan tarkasti vielä miettinyt valmistumisen jälkeisiä työtehtäviä, vaan pyrin hankkimaan opintojen ohella kaikkea mahdollista alaan vähänkin liittyvää työkokemusta erilaisissa opetus- ja ohjaustehtävissä. Sivuaineiksi valikoituivat luontevasti kasvatustiede, psykologia ja opetushallinto. Näihin valintoihin olen ollut erityisen tyytyväinen, ja ne ovat varmasti ohjanneet valmistumisen jälkeistä työllistymistä merkittävästi. Graduni tein erityisluokanopettajan ja oppilaan pedagogisesta suhteesta.

Valmistuin yhteiskuntatieteiden maisteriksi keväällä 2007, ja ensimmäiseksi työpaikakseni valikoitui EU-rahoitteisten maisteriohjelmien hankesihteerinä ja suunnittelijana toimiminen yliopistolla – tehtävä, jossa en olisi opiskelujen alkaessa osannut millään kuvitella toimivani. Työ oli mielenkiintoista ja huomasin pitäväni opiskelijoiden neuvonnan ohella erityisen paljon hanke- ja opintohallinnollisista tehtävistä. Tästä kokemuksesta oli minulle valtavasti hyötyä, kun aloitin vuonna 2009 työn projektipäällikkönä vaikeavammaisten toisen asteen koulutuksen kehittämiseen liittyvässä hankkeessa - jälleen yliopistolla, tällä kertaa Joensuussa. Projektipäällikkönä työskentely olikin aikamoista sekatyöläisen hommaa: suunnittelin koulutuksia ja seminaareja yhdessä suunnittelijan kanssa, koordinoin erilaisten kehittämistyöryhmien ja hankeverkoston toimintaa, huolehdin hankkeen raportoinnista sekä talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä mm. tiedotusasioista. Monipuolisuus ja laaja-alaisuus on yhteiskuntatieteilijän valtti ja ehkä juuri projektiluontoisessa työssä tämä vahvuus pääsee erityisen hyvin oikeuksiinsa.

Myös erilaiset opetus- ja ohjaustehtävät olivat tulleet matkan varrella tutuiksi ja nykyisessä tehtävässäni saan jälleen hyödyntää myös näitä taitoja ja kiinnostusta ihmisten ohjaamiseen. Työskentelen kouluttajana Uraohjaamo-ohjauspalvelussa, jossa asiakkaitani ovat koulutusvalintojaan pohtivat nuoret aikuiset. Ohjauksen tavoitteena on auttaa asiakasta hahmottamaan ammatillisia kiinnostuksiaan ja peruskoulun, lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeisiä koulutusvaihtoehtojaan. Toteutan päivittäin ryhmä- ja yksilömuotoista ohjausta eli autan esimerkiksi yhteishakujen suunnittelussa, järjestän tutustumisia työpaikoille ja oppilaitoksiin, selvittelen työkokeilumahdollisuuksia, annan tietoa erilaisista reiteistä hakeutua koulutukseen ja vaihtoehtoisista tavoista hankkia koulutus. Teen myös paljon yhteistyötä oppilaitosten, työvoimahallinnon edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Työnantajani on oppilaitos, mutta asiakkaani tulevat ohjaukseen te-toimiston eli tuttavallisemmin työkkärin kautta. Työnkuvani on erittäin monipuolinen ja siksi pidänkin työstäni valtavan paljon; saan itsekin oppia koko ajan uutta. Tavallaan koen, että olen saan nyt tehdä työtä juuri niiden asioiden parissa, joiden vuoksi aikanaan hakeuduin sosiaalipedagogiikkaa opiskelemaan: kohderyhmänä
nuoret aikuiset, sisältönä koulutukseen liittyvät asiat ja sitten vielä se intohimoni ohjaamiseen!

Koska kyseessä on uusi palvelu, työskentely etenee projektimaisesti – kerralla ei tule valmista, vaan palvelua kehitettäessä on jatkuvasti mietittävä, miten kaiken saisi toimimaan vieläkin paremmin. Esimerkiksi saatan pohtia, millaisia ohjaussisältöjä ryhmäohjauksiin olisi hyvä sisällyttää ja miten ohjausprosessia voisi tehostaa. Työni tavoite on lyhyesti sanottuna se, että nuori löytää itselleen mieleisen koulutusalan ammatillisesta oppilaitoksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta ja myös pääsee opiskelemaan alaa. Myös vaihtoehtoja on hyvä kartoittaa: kompromissien tekeminen ja vaihtoehtojen etsiminen onkin mielestäni hyvin keskeinen urasuunnittelun taito, jota pyrin ohjauksen keinoin vahvistamaan. Samaan työtehtävään voi usein päätyä monenlaisella koulutuksella ja toisaalta yhdellä koulutuksella voi tehdä hyvin monenlaista työtä – oivallus, joka on pitkälti myös oman urapolkuni ytimessä.

Maija Savolainen