Sosiaalityöstä henkilöstösuunnitteluun

Aloitin opiskelut silloisessa Kuopion yliopistossa syksyllä 2005. Silloin pääaineena oli sosiaalityö. Sosiaalipsykologia valikoitui sivuaineeksi lähinnä sattuman kautta. Parin vuoden opiskelujen jälkeen sosiaalipsykologia alkoi kiehtoa siinä määrin, että sitä oli päästävä opiskelemaan pääaineena. Onneksi näin tapahtuikin jo samana vuonna ja opiskelun imu vei mukanaan kovemmin kuin koskaan aiemmin. Sosiaalityö jäi sivuaineeksi ja onkin vaikuttanut varsinkin näin alkuvaiheessa työelämässä suuntautumiseen. Yhteiskuntatieteen maisterin paperit sain marraskuussa 2010 Itä-Suomen yliopistolta.

Gradun tein loppuun samalla kuin aloittelin ensimmäisessä oman alan työpaikassa. Aloitin sosiaalityöntekijänä lastensuojelun avopalveluissa pääkaupunkiseudulla. Lastensuojelutyössä sosiaalipsykologiasta on ollut paljon hyötyä. Työssä on tärkeä ymmärtää perheiden keskinäisiä vuorovaikutussuhteita ja toisaalta myös laajempien
yhteiskunnallisten kokonaisuuksien vaikutuksia toisiinsa. Olennaista oli ymmärtää muun muassa työntekijöiden roolin, persoonallisuuden ja arvokäsitysten vaikutus niin asiakastyön onnistumiseen kuin työyhteisön toimintaan. Sosiaalityössä leimautumisen uhka koettelee asiakkaita jatkuvasti ja sen vuoksi työntekijöiltä vaaditaan ymmärrystä siitä, miten sosiaalisen stigman pelko voi vaikuttaa asiakkaan yhteistyöhalukkuuteen.

Vajaan 1,5 vuoden päästä vuorossa oli työpaikan vaihto. Vuoden 2012 alussa aloitin koulukuraattorina pääkaupunkiseudulla. Koulukuraattori toimii koulun sosiaalityöntekijänä, mutta työssä sosiaalipsykologian opinnoilla on ollut erityinen vaikutuksensa. Koulukuraattorina olen työskennellyt niin oppilasryhmien kuin yksittäisten oppilasasioiden parissa. Kuten kaikki luultavasti omalta kouluajaltaan muistavat, on oppilaana
peruskoulussa oleminen vahvasti normittunutta ja pieneenkin poikkeavuuteen kiinnitetään huomiota. Erityisesti kiusaamistilanteita selvitellessä erilaisista rooleista, asenteista ja ennakkoluuloista on hyvä olla ymmärrystä. Myös esimerkiksi luokan ryhmäyttämisessä on hyvä tietää ryhmän muodostumisen ja koossa pysymisen rakenteista.

Nyt vuoden 2013 alusta uudet ja erilaiset haasteet ovat kutsuneet. Tammikuun lopulla aloitin henkilöstöpuolella erityissuunnittelijana. Tehtäviini kuuluu henkilöstön osaamisen kehittäminen. Toisin kuin aiemmissa töissä, nykyisessä työssäni työelämää pääsee katsomaan eri näkökulmasta ja hyödyntämään muun muassa työhyvinvointiin ja organisaatioihin liittyvää sosiaalipsykologian osaamista.

Tällä hetkellä toimin Suomen sosiaalipsykologit ry:n hallituksen puheenjohtajana. Yhdistystoiminta on virkistävä ja innoittava vastapaino työlle. Yhdistyksessä toimiminen on ollut tärkeä tapa verkostoitua toisiin sosiaalipsykologeihin ja mukana oleminen on vahvistanut omaa sosiaalipsykologista ammatti-identiteettiä hurjasti. Yhdistyksessä tehdäänkin työtä sosiaalipsykologien verkostoitumiseksi ja laajaalaisen osaamisen tunnettavuuden lisäämiseksi.

Henna Karhunen