Uudet professorit tutuiksi

 
Itä-Suomen yliopiston uusien professorien esitelmätilaisuudet pidetään seuraavan kerran toukokuussa 2019. Professoriesitelmät ovat uuden professorin yleistajuisia puheenvuoroja tieteenalastaan ja hänen omasta tutkimuksestaan. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Tervetuloa!

  • Joensuussa maanantaina 6.5.2019 klo 13.15 (ohjelma)
  • Kuopiossa tiistaina 7.5.2019 klo 13.15 (ohjelma)
Datatiede
Xiao-Zhi Gao // Datatiede on jo tärkeässä roolissa yhteiskunnassa
Tulevaisuudessa nähdään menestystarinoita, joissa tärkeänä osana ovat datapohjaiset tekniikat. Luonnosta inspiraationsa saaneet tiedonlouhintametodit ovat lupaava tutkimusaihe.
Oikeustiede, erityisesti lapsioikeus ja koulutusoikeus
Suvianna Hakalehto // Huomio lasten erityiseen oikeudelliseen asemaan
Lasten juridiset oikeudet on turvattu YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Se sisältää myös ainoastaan alaikäisille tarkoitettuja oikeuksia. – Siksi alaikäisten oikeusturvasta on huolehdittava erityisen hyvin.
Sisätaudit, erityisesti kliininen hematologia
Esa Jantunen // Hematologiassa hoidot kehittyvät, mutta lääkäreistä on pulaa
Moniin hematologisiin syöpiin on entistä parempia hoitoja, mutta kallis hinta pakottaa pohtimaan käyttöä tarkkaan. Lisäksi hematologeista on pulaa. – Suomessa on sairaanhoitopiirejä, joissa ei ole yhtään kokopäiväistä hematologia.
Kasvatustiede, erityisesti luovuuskasvatus
Antti Juvonen // Koulujen suorituskeskeisyys tappaa luovuuden
Professori Antti Juvosen mukaan suomalaisesta peruskoulusta on helpompi löytää keinoja luovuuden tappamiseen kuin siihen innostamiseen. Kouluissa on vallalla suorituskeskeisyys, mikä estää oppilaiden luovat ratkaisut.
Onkologia
Outi Kuittinen // Täsmähoidot pelastavat yhä enemmän syöpäpotilaita
Syöpätautien laaja kirjo ja jatkuvasti kehittyvä hoito ovat haasteita lääkärikoulutukselle. Syövän biologiasta on saatu valtavasti uutta tietoa, syöpätyypit luokitellaan yhä tarkemmin ja uusia täsmälääkkeitä tulee koko ajan lisää.
Maantiede, erityisesti ympäristögeoinformatiikka
Timo Kumpula // Arvokasta tietoa ympäristönmuutoksen tutkimiseen
Geoinformatiikka ja kaukokartoitusaineistot ovat tärkeitä menetelmiä muun muassa ilmastonmuutoksen mallinnuksessa. Esimerkiksi pohjoisen merijään vähenemistä on seurattu satelliittiaineistojen avulla 1970-luvun lopulta.
Ensihoito
Jouni Kurola // Ikääntyvässä Suomessa tarvitaan innovatiivisia palveluja
Entistä useammin ensihoitopalvelu tuo avun paikalle, mutta ei kuljeta potilasta hoitoon. – Hoidon tarpeen arviointiin paikan päällä pitää panostaa potilasturvallisuuden ja ensihoitajien osaamisen näkökulmasta entistä enemmän.
Terveyden edistäminen
Tiina Laatikainen // Potilastietojärjestelmät palvelemaan hoidon laatua
– Hoidon laadusta etenkin perusterveydenhuollossa on Suomessa ollut niukasti tietoa. Palveluja on vaikea kehittää ellei tuloksia mitata. Hoidosta ja hoitotuloksista kertyy kuitenkin jatkuvasti tietoa erilaisiin tietojärjestelmiin.
Venäjän kieli
Larisa Leisiö // Venäjän monet mahdollisuudet
Monelle suomalaisille Venäjä on yhtä kuin Pietari, Moskova ja jaettu valtionraja. Venäjä on kuitenkin valtava maa, eikä sen etnisesti ja kulttuurisesti kirjavaa väestöä voi ymmärtää ilman venäjän kielen hallintaa.
Fysikaalinen kemia
Mikko Linnolahti // Kemian ymmärtäminen vahvistuu kokeellista ja laskennallista kemiaa yhdistämällä
Fysikaalisella kemialla on mahdollisuus kaiken kemian matemaattiseen ratkaisuun. Fysiikan lakeja on kuitenkin yksinkertaistettava, jotta atomien ja molekyylien ominaisuuksia pystytään ratkomaan likimääräisesti tietokoneen avulla.
Soveltava tilastotiede
Lauri Mehtätalo // Tilastotieteen osaaminen on olennainen osa tutkijan työtä
Tilastotieteellä on jo yli sadan vuoden perinne takanaan. Oppiainetta pidetään edelleen tärkeänä, sillä se on osa nykytutkijankin osaamista. Tilastotieteessä todellisuus nähdään kerätyn tiedon valossa.
Datatiede
Pauli Miettinen // Datatieteen osaajille on kova kysyntä työmarkkinoilla
Datatiede on ehdottomasti kovassa huudossa kaikkialla maailmassa. Datan käyttö ja analyysi tulevat vain lisääntymään tulevaisuudessa, ja uusien menetelmien myötä niille tulee olemaan myös uusia käyttökohteita.
Lastentaudit
Marjo Renko // Jaksokuume voi vaivata lasta vuosia – nielurisaleikkaus auttaa
Erikoinen kuumeoireyhtymä alkaa useimmiten varhaislapsuudessa. Mistä se johtuu ja miksi nielurisaleikkaus poistaa sen oireet? – Meillä on pakastimet täynnä nielurisoja, joista selvitämme syitä.
Kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus
Nina Sajaniemi // Pienikin lapsi nauttii ryhmässä olemisesta
Professori Nina Sajaniemen mukaan varhaiskasvatus hyödyttää ja rikastuttaa lasta monella tapaa silloin kun se on rakennettu oikein. Ihminen on luotu toimimaan toisten kanssa ryhmässä – miksi kieltäisimme sen lapsilta?
Rekisteritutkimus
Reijo Sund // Suomi sai vihdoin rekisteritutkimuksen professorin
Suomi on rekisteriaineistojen luvattu maa, joten tänne oli korkea aika saada rekisteritutkimuksen professuuri. – Yliopiston vahvuuksiin kuuluvat väestöpohjaiset seurantatutkimukset, joita voidaan edelleen rikastaa rekisteridatalla.
Sosiaalityö, erityisesti sosiaalihuollon kehitys ja vaikuttavuus
Timo Toikko // Tehokkaampaa valvontaa yksityisten sosiaalipalvelujen laadulle
– Kun sosiaalipalveluja ulkoistetaan, on rinnalle luotava järjestelmä, jolla valvotaan niiden laatua. Esiin nousseet vanhustenhoidon epäkohdat kertovat siitä, ettei yhteiskunta ole onnistunut laadunvalvonnassa.
Puumateriaalitiede
Ossi Turunen // Biotalouden murroksessa menestytään uusien puutuotteiden ja globaalien arvojen avulla
Puusta saatavat korkean jalostusarvon tuotteet vahvistavat Suomen roolia biotalouden murroksessa. Tuotantomenetelmien kehittäminen vaatii jatkuvaa tutkimusta ja osaamisen kehittämistä.