Hallinto-oikeus

Hallinto-oikeus oppiaineena ja tieteenalana

Hallinto-oikeus on oikeudenalana, oikeusjärjestyksen osana, varsin laaja. Sen piiriin kuuluvat lukuisat julkishallintoa ja julkisen vallan käyttöä koskevat oikeusnormit. Esimerkiksi viranomaisten asiakaspalvelua, kunnanvaltuutetun asemaa, opintotuen takaisinperinnän edellytyksiä, asiakirjojen julkisuutta sekä viranomaisten järjestysmuotoa koskevat oikeuskysymykset kuuluvat hallinto-oikeuden alaan. Hallinto-oikeuden laajuutta osoittaa myös se, että hallinto-oikeuden alaan liittyviä säädöksiä löytyy kaikista Suomen laki II -teoksen osastoista.

Hallinto-oikeus tieteenalana tutkii julkisten viranomaisten velvollisuuksia, viranomaisten ja sen asiakkaiden välistä oikeussuhdetta sekä viranomaisessa asioivan oikeusasemaa ja oikeusturvaa. Itä-Suomen yliopistossa opetuksen ja tutkimuksen painopisteenä ovat hyvinvointivaltioon liittyvät aineellisoikeudelliset kysymykset: mm. hyvän hallinnon vaatimukset sekä koulutuksen ja sosiaaliturvan oikeudelliset kysymykset. Myös palvelussuhdeoikeuden kysymykset kuuluvat hallinto-oikeuden opettajien vastuualaan.

Miksi opiskella pää- tai sivuaineena hallinto-oikeutta?

Eräs peruste löytyy työmarkkinoilta. Hallinto-oikeuden perus- ja aineopinnot kehittävät sellaista ammatillista perusosaamista, jota edellytetään kaikilta julkisyhteisöissä työskenteleviltä. Hallinto-oikeuden syventävät opinnot antavat puolestaan hyvät valmiudet toimia julkisyhteisöjen asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Hallinto-oikeutta pääaineena opiskelleet voivat sijoittua mm. valtion, kunnan ja välillisen julkishallinnon erilaisiin hallintotehtäviin (hallintosihteerin, hallintopäällikön ja hallintojohtajan tehtäviin) tai hallinnollisiin erityistehtäviin, kuten esimerkiksi sosiaalihallinnon tai henkilöstöhallinnon tehtäviin.

Hallinto-oikeus on osoittautunut suosituksi oppiaineeksi: pääaineesta valmistuu vuosittain noin 10 maisteria. Lisensiaatintutkintoja on 2000-luvulla (vuoteen 2009 mennessä) suoritettu hallinto-oikeuden alalta 5 ja tohtorin tutkintoja 5. Pro gradu -tutkielmia on työn alla noin 20 opiskelijalla, osalla työelämässä toimivista kuitenkin osa-aikaisesti. Aktiivisia tieteellisiä jatko-opintoja harjoittaa 6–8 opiskelijaa.