Venäjän kieli

Venäjän kieli on puhujamäärältään suurin slaavilainen kieli, jolla on tärkeä asema Suomessa, mutta aivan erityisesti Itä-Suomessa. Joensuu on sijaintinsa ansiosta hyvä paikka opiskella venäjää: venäjän kieltä puhutaan kaupungilla ja Venäjän raja on vajaan tunnin matkan päässä. Rajan läheisyys näkyy myös siinä, että venäjän opiskelijajoukko on muihin kieliaineisiin verrattuna monikulttuurista: kolmannes opiskelijoista on venäjää äidin- tai sivistyskielenään puhuvia.

Opetuksen lisäksi laaja-alainen Venäjä-osaaminen ja sen vahvistaminen ovat keskeinen osa Itä-Suomen yliopistossa suoritettavaa tutkimusta. Täällä venäjää opiskelevalle onkin tarjolla hyvät mahdollisuudet luoda vankka Venäjä-asiantuntemus hyödyntämällä venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen opetuksen lisäksi myös yliopiston monitieteisen Venäjä- ja rajaopetuksen ja -tutkimuksen (VERA-keskus) antia. Yliopisto tarjoaa myös monipuoliset mahdollisuudet jatko-opintoihin.

Venäjän yliopisto-opinnot

Venäjän kieltä opiskelemaan haetaan venäjän kieli -nimisen hakukohteen kautta. Venäjän kieli soveltuu hyvin myös sivuaineeksi muiden alojen opiskelijoille, jotka tarvitsevat tulevassa ammatissaan venäjän kielen taitoa ja Venäjä-tietämystä.

Venäjän kielen yliopisto-opetus perustuu monipuoliseen venäjän kielen, kulttuurin, kirjallisuuden sekä käännösviestinnän tutkimukseen. Venäjän kielessä opiskelija voi suuntautua opinnoissaan joko venäjän kieleen ja kulttuuriin tai venäjän kieleen ja kääntämiseen.

Venäjän kielen opinnot koostuvat kielen, kirjallisuuden, kulttuurin ja kääntämisen opinnoista, joiden sisältönä ovat mm. kielitaito, kielitieto, kirjallisuus ja kulttuuri sekä kääntäminen ja tulkkaus. Itä-Suomen yliopistossa venäjää opiskelevista osalla venäjä on vieras kieli ja osalla äidin- tai sivistyskieli, mikä vaikuttaa kurssisisältöjen osittaiseen eriytymiseen.

Yliopistosta työelämään

Yliopistosta valmistuu venäjän kielen, venäläisen kulttuurin ja yhteiskunnan sekä käännösviestinnän ja kääntämisen kieliasiantuntijoita yhteiskunnan eri aloille. Yliopistotutkinto avaa monia mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös työssä oppimista, koska yliopistotutkinto ei ole luonteeltaan ammattitutkinto. Akateeminen tutkinto ja osaaminen luovat kuitenkin puitteet uranäkymille (ks. http://www.uef.fi/opiskelu/valmistuminen ja http://www.aarresaari.net/)

Kieliasiantuntijaksi valmistuneet sijoittuvat kotimaisiin ja kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla mm. liike-elämän, sivistystyön, juridiikan ja matkailun alalla. Myös mahdollisuus suorittaa Venäjä- ja rajatutkimuksen opintoja laajentaa Venäjä-asiantuntemusta.

Venäjän kielen ja kulttuurin suuntautumisen valinneet opiskelijat voivat saada aineenopettajan tai monialaisen luokanopettajan pätevyyden erikoistumalla perusopetuksessa (luokilla 1-6) opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin. Aineenopettajan pätevyyteen vaaditaan maisterin tutkinto.

Itä-Suomessa tarvitaan venäjän kielen opettajia erilaisille kohderyhmille, mm. yhä useammin aikuisille. Myös venäjänkielentaitoisia luokanopettajia, opinto-ohjaajia ja kouluavustajia tarvitaan, koska kouluissa on venäjätaustaisia oppilaita. Venäjän kielen opiskelija voi toimia myös maahanmuuttajaopettajana, mikäli on opiskellut suomi toisena/vieraana kielenä -nimistä sivuainetta.

Venäjän kieltä ja kääntämistä pääaineenaan opiskelleet valmistuvat kääntäjiksi, tulkeiksi ja kulttuurienvälisen viestinnän asiantuntijoiksi. He voivat työllistyä moninaisia kielenhuolto- ja viestintätaitoja vaativiin tehtäviin eri aloilla.

Kielen, kulttuurin tai kääntämisen tutkijan urasta kiinnostuneiden tulee suorittaa ensin maisterin tutkinto ja hakeutua sitten jatko-opintoihin.