Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkimus

Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen kolme päätutkimusteemaa ovat ”Oppimisyhteiskunta ja sivistyskansalaisuus”, ”Koulutusorganisaatiot työ- ja oppimisympäristöinä” sekä ”Arviointi kriittisenä ja kehittävänä toimintana”. Niiden tutkimuksen erityisiä vahvuuksia ovat kasvatus- ja aikuiskasvatustieteellinen, teoreettinen ja filosofis-historiallinen ote, monimenetelmällisyys sekä tutkimusmenetelmien kehittäminen.

Kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen tutkijat ovat aktiivisesti mukana alansa kansallisissa ja kansainvälisissä temaattisissa tutkimushankkeissa ja -verkostoissa (esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston kehittyneisiin vahvoihin tutkimusalueisiin kuuluva ”Learning in interactive environments”, LINE). Julkaisutoiminta on aktiivista ja monipuolista.

Tutkimusteemat

1. Oppimisyhteiskunta ja sivistyskansalaisuus

Tässä teemassa tarkastellaan suomalaista oppimisyhteiskuntaa ja sen muutosta osana kansainvälisiä kehityskulkuja. Tutkimuksissa analysoidaan kasvatuksen, oppimisen, kansalaisuuden ja vapaan sivistystyön muutosten taloudellisia, teknologisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ehtoja, prosesseja ja tuloksia. Tutkimuksissa kysytään, miten kansalaisuus syntyy, miten siihen kasvetaan elämänkulun eri vaiheissa, mikä on vapaan sivistystyön merkitys ja rooli historiallisesti ja nykypäivänä, ja miten lisääntyvä maahanmuutto ja globalisaatio heijastuvat näihin. Kysymyksiä lähestytään aikuiskasvatustieteellisestä, kasvatushistoriallisesta ja kasvatussosiologisesta näkökulmasta.

Esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa Kansalaisopiston tuottamat sivistyshyödyt ja sosiaalinen tuottavuus kuntakontektissa (KASTU) – tutkimushankkeessa arvioidaan (1) kansalaisopisto-opiskelun osallistujille ja yhteiskunnalle tuottamia laajempia hyötyjä ja (2) näiden aikaansaamia taloudellisia vaikutuksia kuntalaisille ja kunnalle hyödyntäen investoinnin sosiaalinen tuottavuus –analyysia (Social return of investment, SROI). Tutkimus tuottaa uutta tietoa sivistystointa ja kuntalaisten hyvinvointia koskevan kunnallisen päätöksenteon ja keskustelun pohjaksi, avaamalla mm. niitä mekanismeja, joilla kansalaisopisto-opiskelu voisi tukea esimerkiksi osallistujien työllistymisvalmiuksia ja hyvinvointia, ja sitä kautta tasapainottaa myös kuntataloutta. (lisätietoja UEF:in hanketietokannassa: https://wiivi.uef.fi/crisyp/disp/2_/fi/menu/open/2)

2. Koulutusorganisaatiot työ- ja oppimisympäristöinä

Tässä teemassa tehdään monimenetelmällistä tutkimusta koulutusorganisaatioista oppimisen ja opetuksen ympäristöinä ja työyhteisöinä. Erityinen mielenkiinto kohdistuu korkeakouluihin, yliopisto-opetukseen ja -opettajuuteen, korkeakoulupedagogiikkaan, oppimisympäristöajatteluun ja tutkija-opettajien toimijuuteen liittyviin muutoksiin.

Esimerkiksi ”Yliopisto-opiskelijoiden ja -opettajien kokema kiusaaminen” -hankkeessa (2010- ; Matti Meriläinen) analysoidaan kiusaamisen laajuutta ja luonnetta sekä tekijöitä, jotka edistävät tai ehkäisevät kiusaamista ja epäasiallista käyttäytymistä opiskelu- ja työyhteisössä. Tehtävänä on tarkastella, mitä seurauksia kiusaamisesta ja epäasiallisesta käyttäytymisestä aiheutuu eri osapuolille, ja miten kiusaamista ehkäiseviä yhteisöllisiä toiminta- ja ongelmanratkaisumalleja pidetään ajan tasalla.

3. Arviointi kriittisenä ja kehittävänä toimintana

Tässä teemassa tutkitaan kansallisesti ja kansainvälisesti opetus- ja kasvatusalan kentillä lisääntyvää tila-, teema- ja ohjelma-arviointia sekä oppimisen arviointia. Arviointivaltaan ja etiikkaan liittyviä kysymyksiä, arviointimetodologioita sekä toimijoita osallistavia ja kehittämiseen motivoivia arvioinnin muotoja analysoidaan kriittisesti kaikilla koulutusasteilla ja erilaisissa koulutusorganisaatioissa.

Esimerkiksi ”Arviointi koulutuksen kentillä” -hankkeessa (2005– ; Päivi Atjonen) tarkastellaan sekä teoreettisesti että empiirisesti oppimisen ja organisaatioiden arviointia. Teoreettisena ytimenä on kehittävä arviointi. Hanke sijoittuu osin LINE-tutkimusalueeseen. Lisätietoja Päivi Atjosen wikisivustolta.