Historia

Itä-Suomen yliopiston historian oppiaine on Suomen mittakaavassa pieni: opetushenkilökuntaa on kahdeksan ja läsnä olevia opiskelijoita noin 250. Pienuus on opiskelijan kannalta etu: opiskeluilmapiiri on välitön, ja opettajat ja opiskelijat tuntevat toisensa. Näin keskustelun ja osallistumisen kynnys on matala.  Panostamme opiskelijoiden ohjaukseen opintojen eri vaiheissa.

Valintakoe

Historian valintakoe järjestetään keskiviikkona 7.6.2017 kolmella paikkakunnalla: Joensuussa, Kuopiossa ja Lahdessa.

Joensuussa valintakoe järjestetään salissa E100, Educa (Tulliportinkatu 1)

Kuopiossa valintakoe järjestetään salissa MD100, Mediteknia, (Yliopistonranta 1 B)

Lahdessa valintakoe järjestetään Lahden lyseon juhlasalissa (Lahdenkatu 6).

Valintakokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua. Valintakokeeseen osallistuvan on todistettava henkilöllisyytensä vastauspaperia jättäessään.

Valmistautuminen valintakokeeseen

Perusvaatimuksena on, että hallitset hyvin yleisen ja Suomen historian kehityslinjat esihistoriasta nykypäiviin. Emme ilmoita mitään tarkkaan määrättyjä valintakoekirjoja, vaan annamme valintakoetta varten jonkin teeman, josta etsit tietoa esimerkiksi kirjallisuuden avulla.

Vuonna 2017 erikoistehtävän aihepiirinä on "itsenäisyys, suvereenisuus, valtio ja kansa historiassa". Erikoistehtävää painotetaan pisteytyksessä siten, että kun muista tehtävistä voi saada enintään 16 pistettä kustakin, erikoistehtävästä voi saada enintään 24 pistettä.

Suvereenisuudella tarkoitetaan perustavanlaatuista ja ylintä toimivaltaa poliittisen yhteisön, etenkin valtion, päätöksenteossa. Valtion suvereenisuus jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen suvereenisuuteen. Sisäisellä suvereenisuudella tarkoitetaan valtiossa valtaa käyttävän kykyä päättää sen alueella noudatettavasta oikeudellisesta järjestyksestä yksinomaisesti ja ulkopuolisten tahojen siihen puuttumatta. Sisäisesti suvereenilla valtiolla on siis alueherruus alueellaan eli toimivalta kohdistaa haluamiaan toimia sen alueella oleviin ihmisiin ja esineisiin. Sisäisesti suvereeni valtio ei käytä mitä tahansa päätösvaltaa, vaan ennen muuta sillä on viime kädessä valta päättää valtion järjestyksen perusteista eli käyttää perustuslainsäätämisvaltaa. Ulkoisella suvereenisuudella taas tarkoitetaan valtion kykyä toimia tasaveroisena sopimuskumppanina muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen rinnalla. Suvereenisuuden yhteydessä puhutaan myös kansansuvereenisuudesta, jolla viitataan valtion alueella asuvan kansan kykyyn toimia viimekätisenä vallan lähteenä. Kansansuvereenin valtion vallankäyttö on siis viime kädessä johdettavissa kansan tahdosta.

Kansa voidaan käsittää ainakin kahdessa merkityksessä. Ensiksikin sillä voidaan tarkoittaa valtion alueella asuvaa ihmisjoukkoa, eräänlaista poliittista yhteisöä. Toiseksi sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi yksittäistä etnistä tai uskonnollista ryhmittymää, joka ei kuitenkaan muodosta erillistä ja riippumatonta poliittista yhteisöä tietyllä alueella.

Hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan sellaista valtiota, joka on ottanut tehtäväkseen huolehtia sen alueella asuvien ihmisten hyvinvoinnista esimerkiksi tarjoamalla terveydenhuollon palveluita ja sosiaaliturvaa. Hyvinvointivaltio pyrkii tasoittamaan markkinatalouden toiminnasta mahdollisesti aiheutuvia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia.

 

Vanhoja valintakoekysymyksiä

Valintakoe 2017
Valintakoe 2016
Valintakoe 2015
Valintakoe 2014