Kuopion kampuksella huhtikuussa järjestetty perinteikäs Karelia Symposium esitteli laajasti puun käyttöä osana resurssiviisasta yhteiskuntaa.
Tapahtuman aluksi kuultiin historiakatsaus yhdeksän Symposiumin ajalta.
– Puu on tässäkin Symposiumissa pääosassa, kuten kaikissa aiemmissakin tapahtumissamme, totesi luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnan dekaani Kari Lehtinen aloituspuheenvuorossaan.
– Karelia Symposium ei itse asiassa ole maantieteellinen nimi, vaan tapahtuma on nimetty entisen Karelia Parketti -yrityksen mukaan. Nyt jo edesmenneellä teollisuusneuvos Heikki Väänäsellä ja hänen perheellään on ollut iso vaikutus tiedekuntaamme, sen tarjoamiin opintoihin ja tutkimukseen. Erityisen merkittävää on ollut miljoonan euron lahjoitus puumateriaalitieteen koulutukseen.
Ministeri Sari Essayah totesi videotervehdyksessään puun olevan perinteinen materiaali, jolla on nykyään paljon käyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi puurakentaminen. Teollisen puunkäytön osaamista on kasvatettava Suomessa.
– Päästöjen vähentäminen edellyttää siirtymistä uusiutuviin materiaaleihin. Puu sitoo hiiltä satoja vuosia, hän muistutti.
– Puun käytöllä on terveyttä ja hyvinvointia parantavia ominaisuuksia. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä pitkäaikaisia tutkimuksia.
Ministeri Essayahin mukaan olemme rakentamassa vähähiilistä yhteiskuntaa, jossa puurakentamisella on merkitystä tulevaisuudessa etenkin julkisella sektorilla.
– Meneillään on kaiken kaikkiaan useita strategioita, jotka vahvistavat puun roolia Suomessa. Metsätalouden haasteita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen aiheuttamat hyönteistuhot, kuivuus ja myrskyt. Puun käytöstä on vastakkaisia näkemyksiä, mutta meillä on kuitenkin suuri halu kehittää puusektoria.
Puurakentaminen lisääntyy USAssa, mutta säädösohjaus laahaa perässä
MassTimber@MSU-ohjelman johtaja Sandra Lupien Michigan State Universitysta esitteli puheenvuorossaan metsäalan kehitystä USAssa, jossa esimerkiksi ristiinliimatun puulevyn (cross-laminated timber) käyttö on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2018 saakka.
Viime vuosina Lupien on ollut mukana erittäin isojen puurakennuksien rakentamisessa. Hän esitteli erilaisia puurakenteita ja rakennustapoja.
– Kalifornian suurten kuivuuden ja hyönteisten aiheuttamien metsätuhojen myötä puutavaraa oli tarjolla valtavia määriä, joten päätimme tehdä jotain, hän muisteli.
– Perustimme ensin huonekaluja tuottavan yrityksen, ja sitten rakennusalalla käytettäviä paneeleja tuottavan yrityksen. Tuotantoala oli kuitenkin uusi, joten markkinoita ei ollut, vaan ne piti itse luoda, mikä vaati kovaa työtä.
Lupienin ja hänen kumppaneidensa ponnistelut oli kuitenkin huomattu, ja lopulta Michigan State University perusti puualan koulutus- ja tutkimusohjelman.
– Pohjois-Amerikassa pientalot ja matalat kerrostalot on rakennettu jo pitkään puurunkoisina, mutta teräs ja betoni ovat olleet vallalla suuremmissa rakennuksissa. Vaikka puun käyttö lisääntyykin USAssa nopeasti, suuria ongelmia ovat edelleen yleisesti vähäinen tietoisuus suurimittakaavaisesta puurakentamisesta, sekä rakennusalan säädösten hidas muuttuminen.
– Rakennepuutuotteet ovat edelleen kalliita, niiden kotimaisessa tuotannossa on aukkoja. Puutavaraa ja puurakentamista on edelleen työnnettävä markkinoille, Lupien sanoi.
Metsäbiotalous perustuu uudistuvien resurssien kestävälle käytölle
– Metsäbiotalouden tavoitteena on kasvattaa puusta valmistettavien tuotteiden keskimääräistä arvoa. Se onnistuu vain, jos raaka-aine on riittävän laadukasta, sanoi puheenvuorossaan professori Henrik Heräjärvi Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolta.
– Kiinnostus puun laatua kohtaan alkoi lisääntyä sotien aikana, erityisesti ilmailussa. Kevyt puu oli tärkeä materiaali lentokoneissa, ja sen ominaisuuksia, laatua, sekä luotettavuutta tutkittiin erilaisissa olosuhteissa. Teollisuudessa koneiden ja laadunvalvontamenetelmien kehittäminen oli myös tärkeää, kuten nykyäänkin.
Puuta käytettiin myös paljon muun muassa paperiteollisuudessa, kunnes 2000-luvulla maailma muuttui ja puhuttiin jo kiertotaloudesta, sekä fossiilista polttoaineista luopumisesta.
– Ilmastosyistä alettiin kiinnittää huomiota tuotteiden elinkaaren pituuteen. Pitkäaikaiset tuotteet pitävät hiilimolekyylit pidempään pois ilmakehästä. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennepuutuotteet, eristeet ja puun, sekä muiden materiaalien yhdistelmätuotteet, hän totesi.
– Metsäbiotalous perustuu uudistuvien resurssien kestävälle käytölle. Meidän metsämme ovat suhteellisen nuoria, mutta metsä on kooltaan rajallinen hiilivarasto. Pitkäikäisten puutuotteiden varaston rajana on sen sijaan vain taivas, kirjaimellisesti.
Puutuotteisiin sitoutunutta hiilivarastoa on helppo hallita, metsähiilivarastoon verrattuna.
Henrik Heräjärvi
Professori
Heräjärven mukaan Suomen metsäteollisuuden kilpailutekijöitä ovat vakaa suomalainen yhteiskunta, harvat, mutta laadukkaat puulajit ja hyvä metsänhoito, sekä maailman kehittynein puutavaran tuotantoketju.
– Maineemme on hyvä – meidät tunnetaan laadukkaista raaka-aineista ja lopputuotteista, mutta myös palvelusta, hän kiteytti.
Laadun varmistaminen on kuitenkin tärkeää myös tulevaisuudessa, sillä se on olennainen kilpailutekijämme. Kuusi on tärkein rakennuspuulaji Euroopassa, ja sen laadusta on syytä huolehtia. Mitä arvokkaampia tuotteita halutaan tehdä, sitä enemmän puun laadun merkitys korostuu.
– Eräissä liimatuissa puutuotteissa laatu ei ole niin tärkeää, mutta toisaalta näitä tuotteita voidaan valmistaa edullisemmin muualla, Heräjärvi sanoi.
– Puuta saadaan yhä enemmän viljellyistä, nopeakasvuisista metsistä. Kasvun nopeuttaminen edelleen ei ole viisasta ilmaston kannalta, jos vaarana on, että puutavaraa ohjautuu laatusyistä enemmän lyhytikäisiin puutuotteisiin.
Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osaston professori Ossi Turusen mukaan Symposiumin erinomaiset esitykset herättivät paljon kiinnostavaa keskustelua, myös puhujista kootussa paneelissa päivän lopussa.
– Kotiin viemisiksi jäi tunnelma, että Symposium oli hyvin onnistunut. Tapahtuman toivotaan omalta osaltaan edistävän teeman ylläpitämistä ja kehittämistä Suomessa, hän totesi.
