Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Lääkkeiden palautus apteekkiin.

Apteekkeihin palautetaan vuosittain käyttämättömiä lääkkeitä 81 miljoonan euron edestä

Lääkejäte aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yksilöille ja yhteiskunnalle.

Suomalaisilta jää käyttämättä apteekista hankittuja lääkkeitä vuosittain 81 miljoonan euron arvosta. Tieto selviää Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Mella Louhisalmen tutkimuksessa selvitettiin apteekkeihin palautetun lääkejätteen arvoa, määrää ja syitä palauttamiselle. 

Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 82 apteekkia toukokuussa 2022. Kolmen päivän tutkimusjakson aikana apteekkeihin palautettiin yli 5 000 lääkettä, joista 66 prosenttia reseptilääkkeitä ja 49 prosenttia Kelan korvaamia. Lääkkeiden lisäksi palautettiin myös ravintolisiä, CE-merkittyjä lääkinnällisiä laitteita ja muita tuotteita. 

Eniten palautettiin parasetamolia sisältäviä särkylääkkeitä 

Tyypillisimmin palautetut lääkeryhmät olivat hermostoon vaikuttavat lääkkeet (18 prosenttia), hengityselinsairauksien lääkkeet (16 prosenttia), ruuansulatuselinten sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet (12 prosenttia) ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien lääkkeet (10 prosenttia). Määrällisesti eniten palautettiin parasetamolia sisältäviä särkylääkeitä 

Lääkkeitä palauttaneilta asiakkailta kysyttiin paperikyselyllä syitä sille, miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä. Yleisimmät syyt palauttaa lääkkeitä olivat lääkkeen lyhyt säilyvyysaika avattuna, sairauden tai oireiden parantuminen, lääkepakkauksen tarpeettoman suuri koko sekä lääkkeen vaihto toiseen lääkkeeseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että suuri pakkauskoko aiheuttaa merkittävän osan kotitalouksilta syntyvästä lääkejätteestä. 

Lääkejäte aiheuttaa merkittäviä kustannuksia 

Tutkimuksen mukaan suomalaisten käyttämättä jääneiden lääkkeiden taloudellinen arvo on vuosittain 81 miljoonaa euroa. Tästä Kela-korvausten arvo, eli yhteiskunnan osuus on 43 miljoonaa euroa.  

Tutkimus kertoo, että lääkejäte aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yksilöille ja yhteiskunnalle. 

– Lääkejäte kuormittaa myös ympäristöä. Tutkimus osoittaa tarpeen vähentää lääkejätettä. Lääkejätteen vähentäminen edellyttää toimia kaikilta toimijoilta lääkeketjussa, Mella Louhisalmi toteaa. 

Keinoja lääkejätteen vähentämiseksi 

Suomen Apteekkariliitossa on arvioitu keinoja, millä lääkkeiden käyttöä voitaisiin tehostaa ja lääkejätteen määrää vähentää. Samoilla keinoilla voitaisiin saavuttaa säästöjä niin yhteiskunnan kuin yksilön kannalta.  

Liiton mukaan yksi keino lääkejätteen vähentämiseen olisi se, että uusi lääkehoito aloitettaisiin aina pienimmällä pakkauskoolla ja yhdellä pakkauksella. Tämä edellyttäisi, että lääkeyritykset hakisivat korvattavuuden piiriin kattavasti myös pienet lääkepakkaukset. 

– Olisi tärkeää, että lääkettä määrätessään lääkäri kirjoittaisi reseptiin maininnan, jos kyse on lääkehoidon aloituksesta. Näin apteekissa osattaisiin tarjota pienempää määrää siltä varalta, että lääke ei sovikaan, ja lääkehoito joudutaan keskeyttämään heti hoidon alussa, toteaa Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva

Kaikissa korvattavissa lääkkeissä on jo käytössä toimitusväliseuranta, eli lääkettä saa korvattuna apteekista lisää vasta, kun edellinen erä on käytetty lähes loppuun. Yli tuhat euroa maksavissa lääkkeissä kerralla toimitetaan korvattuna vain kuukauden lääkehoitoa vastaava määrä, kun muissa korvattavissa lääkkeissä toimitusväli on kolme kuukautta. Näillä toimilla lääkejätettä on vähennetty vuodesta 2017 lukien. 

Kun asiakkaan vuosiomavastuu on täynnä, moni ostaa apteekista sellaisiakin korvattavia lääkkeitä ja perusvoiteita, joita ei tarvitsisi.  

– Jollain tavalla pitäisi puuttua myös tarpeettomiin lääkeostoihin lääkejätteen vähentämiseksi ja yhteiskunnan lääkemenojen säästämiseksi. Olisi tärkeää, että lääkärit ja apteekit tiedustelevat asiakkailta jo ennen uuden reseptin kirjoitusta tai toimitusta, onko asiakkaalla jo kyseistä lääkettä kotonaan, Kanerva toteaa. 

FAKTA: Palauta käyttämättömät lääkkeet apteekkiin 

  • Lääkejätteet on määritelty vaarallisiksi jätteiksi, sillä ne voivat olla pieninäkin pitoisuuksina haitallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle. 
  • Huonoin vaihtoehto on kaataa lääkkeet viemäriin, josta ne voivat kulkeutua pelloille ja luonnonvesiin. 
  • Käyttämättä jääneet lääkkeet tulisi aina palauttaa apteekkiin, josta ne toimitetaan Riihimäen Fortumin jätteenkäsittelykeskukseen 

Tutkimusartikkeli: 

Louhisalmi M, Lavikainen P, Sandler C, Kallio S, Kanerva R, Martikainen J, Timonen J: A Study on the Quantity, Type, Economic Value and Reasons for Pharmaceutical Waste Returned to Pharmacies in Finland. European Journal of Pharmaceutical Sciences 195: 106729, 2024. doi: https://doi.org/10.1016/j.ejps.2024.106729 

Lisätietoja: 

Mella Louhisalmi, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, mella.louhisalmi(a)uef.fi , 050 408 5768 

Risto Kanerva, puheenjohtaja, Suomen Apteekkariliitto, risto.kanerva(a)apteekit.net, 050 576 4333