Takaisin

Kestävä tulevaisuus on käsissämme

Ti 17.12.2019
 
Bioyhteiskunta, hiilinielu, jargon-hälytin, paradigma, wicked problems ja ALL-YOUTH sekä paljon muuta tulivat tutuiksi luonnonvarahallinnan professori Irmeli Mustalahden luennolla ”Kestävää hyvinvointia rakentamassa?”. 
 
Ympäristöpolitiikan oppiaineessa, historia- ja maantieteiden laitoksella, Mustalahti on tottunut poikkitieteiseen yhteistyöhön. Tätä edustaa parhaimmillaan vaikkapa Suomen strategisen tutkimusneuvoston rahoittaman ALL-YOUTH tutkimushanke sekä Suomen Akatemian rahoittama MAKUTANO tutkimushanke Tansaniassa, joissa molemmissa tutkitaan esimerkiksi sitä millaisia mahdollisuuksia kansalaisilla on vaikuttaa oman alueensa luonnonvarojen käyttöön ja hallinnan oikeudenmukaisuuteen.
 
Maailma on siirtymässä kohti kestävämpään talousajattelua niin raaka-aineiden käytössä ja kuin kulutuksen ohjauksessa. Aikamme suuri ilkeä ongelma (wicked problem), ilmastonmuutos, sekä monet pienemmät ongelmat edellyttävät uusia toimintatapoja, innovaatioita ja muutosta kuluttamisessa. Olennainen kysymys muutoksessa on, tavoitellaanko kasvua vai siirtymistä fossiilivapaaseen, kestävää hyvinvointia tavoittelevaan bioyhteiskuntaan. Arvopohdinnan lisäksi joudumme miettimään, mitä muutoksia bioyhteiskuntaan siirtyminen tulee väistämättä aiheuttamaan. Jos siirrymme vaikkapa lihansyönnistä soijan käyttöön, lisääkö se paikallisia ongelmia soijaa tuottavissa maissa tai kansainvälisen kaupan aiheuttamia päästöjä. Harvoin on yhtä oikeaa ratkaisua, vaan joudumme tasapainottelemaan kompromissien välimaastossa, jotta lopputulos olisi lähtökohtaa kestävämpi.
 
Opiskelijoita kiinnostivat monet asiat, ja kysymysten herätessä niin sanottu jargon-pilli soikin tiheään. Mustalahti selitti esimerkiksi paradigman käsitettä käyttäen esimerkkinä lentämisen yleisen hyväksyttävyyden muutosta ja siitä käytävää keskustelua: kun aiemmin matkustettiin surutta lentämällä, nykyisin lentäminen ei enää olekaan yleisesti hyväksyttävää, vaan kansalaisten odotetaan valitsevan ympäristöystävällisempiä matkustuskeinoja ja huomioivan lentämisen vaikutukset ilmastonmuutokseen. Ison muutoksen tapahtuessa tulisi aina pohtia, onko muutos kestävä ja millaisia ennalta odotettuja tai odottamattomia vaikutuksia muutos tuo mukanaan. Kun opiskelijat pyysivät tästä esimerkkiä, Mustalahti kertoi nuorten aktivoitumisesta ympäristökansalaisina ja nuorten ilmastohuolesta. Meneillään olevan ALL-YOUTH tutkimushankkeen yksi havainnoista on ollut se, että nuoret ovat yhä aktiivisemmin mukana ilkeiden ongelmien ratkomiseen keskittyvässä keskustelussa. Esimerkiksi erilaiset ilmastomielenosoitukset, sosiaalisen median keskusteluryhmät sekä opiskelijoiden kiinnostus tälläkin luennolla ovat konkreettisia esimerkkejä nuorten aktivoitumisesta ympäristökansalaisina.

Nuorten aktiivisuus näkyi luennon jälkeenkin, sillä Mustalahdelta kysyttiin, mikä olisi paras ilmastoteko tai miksi olisi syytä tehdä muutoksia, jos kaikki muutokset johtavat uusiin ongelmiin. Professorin mielestä muutos on oppimisprosessi, jossa uudet asiat auttavat meitä ymmärtämään, kuinka vähän me tiedämme mutta samalla pienten tekojen ja uusien innovaatioiden avulla pystymme ratkomaan vähitellen isoja kysymyksiä. Parasta ilmastotekoa ei olla vielä keksittykään, mutta monet uudet innovaatiot ja asenteen muutos ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, että muutosta kestävämpään hyvinvointiin tapahtuu koko ajan.
 
Elämme haastavia aikoja, jossa ilkeät ongelmat ovat harvoin yksiselitteisiä tai yhdentieteen ratkaistavissa. Professori Mustalahden viesti oli kuitenkin se, että jokainen ihminen voi vaikuttaa ja olla jopa muutoksentekijä. Tarvitsemme heräämistä aikamme ongelmiin, arvokeskustelua ja aktivoitumista, sekä kestävämpiä henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia ratkaisuja.
 
Teksti ja kuva: Heli Samela