Tuloksekas työllistäminen – työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen

Tuloksekas työllistäminen -hankkeessa yhtäältä tuotetaan tietoa työllisyystoimien vaikuttavuuden arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja indikaattoreista EU:n seuraavaa rakennerahaston ohjelmakautta varten sekä toisaalta tuetaan työllisyyspalvelujen laadukasta tuottamista ja palvelujärjestelmien kehittämistä. Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä maakunnan työllisyyspalvelujen tuottajien ja tilaajien, käynnissä olevien työllisyys- ja kehittämishankkeiden, viranomaisten sekä arvioinnin asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on luoda ja testata sellaisia arviointitapoja ja tulosindikaattoreita, jotka hyödyttävät työllisyyspalvelujen kehittämistä, lisäävät palvelujen tavoitteellisuutta ja vaikuttavuutta sekä yhtenäistävät palvelujen tuloksellisuuden arviointia. Kehittämistyön odotetaan tiivistävän työ- ja elinkeinohallinnon, kuntien, järjestöjen, työllisyyshankkeiden sekä muiden palvelun tuottajien välistä yhteistyötä. Hanke tuottaa ja välittää tietoa erilaisista evaluointimalleista, niistä saaduista kokemuksista sekä soveltuvuudesta työllisyyspalvelujen arviointiin. Hankkeessa tehdään myös työllisyystoimien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta koskevia arviointeja ja selvityksiä.
Vastuuhenkilö: Arja Kurvinen
Tutkijat: Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen
Rahoittajat: ESR, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Itä-Suomen yliopisto
Hankkeen kotisivu

Biotalousliiketoiminnan piilevät mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan nähdään omaavan erinomaisia edellytyksiä biotalouteen ja vihreään kasvuun liittyvän liiketoiminnan kasvuun: osaamista, laajaa yritystoimintaa ja vajaakäytössä olevia biokapasiteettivarantoja. Näihin teemoihin nojautuva yritystoiminta on kuitenkin kehittynyt odotettua hitaammin. Hankkeen avulla pyritään edistämään Pohjois-Karjalan vihreän kasvun/ biotalouden/ resurssitehokkaan liiketoiminnan edellytysten realisoitumista nykyistä laajemmin. Keskeisenä tehtävänä on 1) selvittää tekijöitä, jotka ovat edesauttaneet tai hidastaneet innovatiivista vähähiilistä ja ympäristöliiketoimintaa muualla, 2) kartoittaa yritystoiminnan piileviä mahdollisuuksia maakunnassa, eli toimijoita, joilla saattaisi olla mahdollisuus laajentaa tai vahvistaa toimintaansa uusia toimintatapoja tai uusia kumppanuuksia hyödyntäen, 3) aktivoida potentiaali toiminnaksi käyttäen pääasiassa dialogeja, eli toimijakohtaisia keskusteluja, joissa herätellään erityisesti yrityksiä pohtimaan uusien biotalouden tai resurssitehokkaan liiketoiminnan mahdollisuuksien hyödyntämistä. Hankkeen ulkopuolelle rajataan perinteinen metsäbioenergia ja puurakentaminen.
Vastuuhenkilö: Heikki Eskelinen
Tutkija: Jakob Donner-Amnell
Projektin rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Hankkeen kotisivut

ESPON suomessa

Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos on ESPON Suomessa -hankekokonaisuuden vetäjä ja koordinaattori. Sen tuloksena on vuodesta 2004 lähtien julkaistu kahdeksan raporttia, joissa esitellään ja arvioidaan ESPON-tutkimusohjelman (www.espon.eu) tuloksia sekä pohditaan Suomen ominaispiirteitä ESPONin tutkimusten viitekehyksessä. Raportit ovat saatavina Suomen ECP:n kotisivuilta: http://www.espon.fi/ecp_tietopankki_julkaisut.html.
Vastuullinen johtaja: Heikki Eskelinen
Tutkija: Timo Hirvonen
Rahoittaja: Työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö
Yhteistyötaho: Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK)

ENECON – ESPON Evidence in a North European Context

ENECON on ESPON 2013 -tutkimusohjelmaan (www.espon.eu) kuuluva ESPONin kansallisten yhteystahojen yhteistyöhanke. Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen lisäksi hankkeeseen osallistuvat Norjan, Ruotsin, Tanskan, Islannin, Viron, Liettuan ja Latvian yhteystahot. Hankkeessa esitellään ja tarkastellaan ESPON-ohjelman tutkimustuloksia Pohjoismaissa ja Baltiassa ja järjestetään ESPONia käsitteleviä tilaisuuksia. Hanke toteutetaan vuosina 2012–2014.
Vastuullinen johtaja: Heikki Eskelinen
Tutkijat: Timo Hirvonen, Matti Fritsch
Rahoittaja: ESPON 2013 -tutkimusohjelmaa rahoittavat EU (ERDF/European Territorial Cooperation), EU:n 27 jäsenmaata sekä Norja, Liechtenstein, Sveitsi ja Islanti.
Yhteistyötahot: Norwegian Institute for Urban and Regional Research (NO) University of Akureyri (IS), Royal Institute of Technology (SE), University of Tartu (EE), State Regional Development Agency (LV), Danish Centre for Spatial Planning (DK), Research Institute of Territorial Planning of Vilnius Gediminas Technical University (LT).

Euborderregions – European Regions, EU External Borders and the Immediate Neighbours. Analysing Regional Development Options through Policies and Practices of Cross-Border Co-operation

EUBORDERREGIONS will investigate the manifold consequences of increasing cross-border interaction for the development of regions at the EU's external borders and, in this way, contribute to scientific and policy debate on the future of economic, social and territorial cohesion within the EU. Importantly, the project will contextualise development issues in selected EU 'Borderlands' with regard to interaction between the EU and countries of the immediate 'neighbourhood'. As such, these border regions will be treated as interfaces between development dynamics and policy frameworks operating within the EU, on the one hand, and in neighbouring countries, on the other. In doing this, the project will also contribute to the state of the art of policy-oriented research on regional development and cohesion within Europe.
Vastuuhenkilö: James Scott
Rahoittaja: EU
Yhteistyötahot: Institute for Advanced Studies, Austria; Peipsi Center for Transboundary Cooperation, Estonia; European Institute for Regional and Local Development, Poland; Hungarian Social Science Research Institute, Hungary; Centro Studi di Politica Internazionale-La Sapienza, University of Rome, Italy; FAFO, Norway; University of Thessaly, Greece; Nordregio, Sweden; Universidad Autónoma de Barcelona, Spain; Middle East Technical university, Turkey; Centre for Independent Social Research, Russia
Hankkeen kotisivu: www.euborderregions.eu

Learning Lab for Accessibility in Built Environment

The goal of this project is to promote introduction of advanced Finnish technical means of rehabilitation for persons with disabilities in Russian Karelia, as well as to transfer Finnish knowledge on modern accessibility solutions in built environment in the interests of elderly and disabled persons in Russian Karelia. The UEF (Spatia Centre) is responsible for carrying out a background study aimed at ascertaining market conditions, relevant legal provisions and requirements, existing situation with accessibility solutions in the Republic of Karelia and organizational opportunities for implementation of the Project. The project is part of the Karelia ENPI CBC Programme 2007–2013.
Responsible researcher: Dmitri Zimin
Partners: Karelia University of Applied Sciences (Lead Partner); Oulu University of Applied Sciences; Kajaani University of Applied Sciences; Karelian NGO Resource Centre (Petroskoi); Professional Rehabilitation Centre (St. Petersburg); Municipal Centre Istoki (Petroskoi); Municipal Institution Rodnik (Petroskoi); Petrozavodsk Municipal Administration (Petroskoi); Kostomuksha Municipal Administration (Kostomuksha); Karelstroimekhanizatsiya Co. (Petroskoi); Engineering Centre Shtrikh (Petroskoi); and seven Finnish firms (Respecta Ltd, Väinö Korpinen Ltd, Hissipörssi Ltd, Abloy Ltd, Kiteen Huonekalutehdas Ltd, Oras Ltd and kontiopuu Ltd).
Funding: Karelia ENPI CBC Programme 2007–2013

ALLI 2050 – Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva

Hankkeessa muodostetaan Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehityskuva.
Vastuuhenkilö: Heikki Eskelinen
Tutkijat: Matti Fritsch, Timo Hirvonen
Rahoittajat: Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriö
Yhteistyökumppanit: Liikenteen tutkimuskeskus VERNE/Tampereen teknillinen yliopisto, Suomen ympäristökeskus, Tulevaisuuden tutkimuskeskus/Turun yliopisto

Raja ja maakunta – Pohjois-Karjalan historia V 1939–2010

Monitieteinen tutkimushanke, jossa selvitetään muuttuvan rajan merkitystä maakunnan synnylle ja kehitykselle. Pohjois-Karjalan historiaa lähestytään tieteidenvälisessä hankkeessa rajateeman kautta. Venäjän rajan avautuminen merkitsi maakunnalla uusia kehityssuuntia.
Vastuuhenkilö: Ismo Björn
Tutkijat: lukuisa joukko tutkijoita Itä-Suomen yliopiston eri laitoksilta
Rahoittajat: Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Itä-Suomen yliopisto, eri säätiöt

Rajaseudun kirjoituskulttuurit ja traditiot

Tutkimushanke Rajaseudun kirjoituskulttuurit ja traditiot (WCTB) tutkii kirjoitustoimintaa, tekstejä ja kirjoittajia harrastajista ammattilaisiin Suomen ja Venäjän sekä Viron ja Venäjän valtiollisilla rajaseuduilla. Tutkimus keskittyy 1900-luvun jälkipuoliskolle ja 2000-luvun alkuun, mutta tutkimus tarkastelee kirjoitustoimintaa osana laajempia historiallisia ja yhteiskunnallisia konteksteja. Tutkimushanke keskittyy erityisesti sellaisiin harrastajakirjoittamisen muotoihin jotka eivät ole seuranneet tutkimuksellisen, etnografisen kirjoittamisen tai institutionaalisen kirjallisuuden kirjoittamisen konventioita vaan ovat sijoittuneet niiden marginaaleihin. Tutkimus myös suuntaa kriittisen refleksiivisen katseen kohti niitä etnografisen kirjoittamisen ja kirjallisuuden dominoineita käytänteitä, sekä ideologisia diskursseja jotka ovat tuottaneet ja ylläpitäneet rajaseuduille annettuja dominoivia merkityksiä Suomessa, Virossa ja Luoteis-Venäjällä.Tutkimushankkeessa työskentelevät: Kirsi Laurén, Mari Ristolainen sekä Tuulikki Kurki (vastuullinen johtaja) Itä-Suomen yliopistosta sekä Tiiu Jaago ja Risto Järv Tarton yliopistosta.
Vastuuhenkilö: Tuulikki Kurki
Tutkijat: Tuulikki Kurki, Kirsi Laurén ja Mari Ristolainen sekä Tiiu Jaago ja Risto Järv Tarton yliopisto
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Hankkeen kotisivut: www.uef.fi/wctb

Media ja rajayhteistyön "tuntemattomat" käytännöt suomalais-venäläisessä ja suomalais-virolaisessa kontekstissa

Projektissa tutkitaan rajat ylittävää vuorovaikutusta käsittelevien representaatioiden ja institutionaalisten käytäntöjen suhdetta sekä Suomen ja Venäjän että Suomen ja Viron konteksteissa.Hankkeessa pyritään ymmärtämään paremmin sitä, miten menneisyyden konflikteihin liittyvät muistot ja yhteiseen kokemusmaailmaan liittyvät rajanvedot heijastuvat 'läheisyydessä'. Maantieteellisesti projekti käsittelee kahden raja-alueen 'Suomen ja Venäjän (erityisesti Karjala) sekä Suomen ja Viron (erityisesti Helsinki–Tallinna käytävä)' 'naapurisopuun' liittyviä representaatioita.
Projektissa pyritään kehittämään ymmärrystä siitä, mitkä venäläisten ja virolaisten 'naapureiden' kanssa tehtävän yhteistyön muodot ja representaatiot edistävät positiivisia käsityksiä rajat ylittävästä naapuruudesta.
Vastuuhenkilö: James Scott
Tutkijat: James Scott, Henrik Dorf Nielsen, Alexander Izotov, Agnes Nemeth
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Projektisivut

Keski-Aasialaisten siirtolaisten ylirajaiset kodit, verkostot ja käytännöt Pietarissa

Tutkimuksessa tarkastellaan keski-aasialaisten siirtolaisten kotikäsityksiä ja uuden teknologian käyttöä Pietarissa. Projekti tunnustaa uuden teknologian merkityksen ihmisille, jotka yrittävät pitää yhteyttä ja siteitä kotimaahan säännöllisesti, pyrkien samalla kuitenkin integroitumaan osaksi uutta asuinmaata. Projektissa selvitetään keski-aasialaisten siirtolaisten sukupuolitettuja ylirajaisia kontakteja sekä sellaisia tilaan ja paikkaan liittyviä tuntemuksia, jotka muodostuvat kaipauksen, menetyksen, kodin ja kotiinpaluun sekä 'uuden kodin' rakentaimisen ja vanhan asuinmaan 'välitilassa'.
Tutkija: Joni Virkkunen
Rahoittaja: Suomen Akatemia

Sosiaaliset riskit ja niiden hallinta yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä

Tutkimuksessa arvioidaan sijaintipaikan muutoksista ja tehtaiden lakkauttamisesta aiheutuvia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia riskejä ja sitä, miten olemassa olevat tukijärjestelmät pystyvät kompensoimaan työpaikan menetyksestä aiheutuvia riskejä. Tutkimuksessa selvitetään myös globaalisti toimivien yrityksen yhteiskuntasuhdetta sekä työntekijöiden, poliittisten toimijoiden ja kansalaisten vaatimuksia ja odotuksia yritysten yhteiskuntavastuusta. Hankkeen tutkimuskysymykset ovat: 1) Mikä on globalisoituvan yrityksen yhteiskuntasuhde ja -vastuu? 2) Miten yrityksistä irtisanotut työntekijät integroituvat takaisin työmarkkinoille ja miten olemassa olevat tukijärjestelmät toimivat ja tukevat tätä prosessia? 3) Miten vastarinta muotoutuu ja vaikuttaa irtisanovan yrityksen ja yhteiskunnan toimijoiden ja instituutioiden toimintaan? 4) Miten yhteiskunnalliset tukijärjestelmät ja riskien hallinta toimii eri yhteiskunnissa ja työmarkkinatilanteissa? Tutkimushanketta koordinoi Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitos ja Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos on hankkeen osatoteuttaja. Tutkimusyhteistyötä tehdään TyöVerkko -tutkijakoulun, REASSESS -projektin, KELA:n tutkimuslaitoksen sekä Duisburg-Essen yliopiston kanssa.
Vastuuhenkilö: Professori Pertti Koistinen (TaY).
Tutkijat: Alfred Bittarv, Arja Jolkkonen, Arja Kurvinen, Kimmo Jarvanne, Tiina Soininen
Rahoitus: Suomen Akatemia
Hankkeen kotisivu

Maallemuuttajat ja maahanmuuttajat harvaan asutun maaseudun uudistajina

Hankkeen tavoitteena on analysoida perifeerisen harvaan asutun maaseudun muutoksen ja maallemuuton välistä suhdetta. Hankkeessa kartoitetaan asukas- ja elinkeinorakenteen uusiutumisen avaintekijöitä ja esteitä kahdesta näkökulmasta käsin. Ensimmäisessä osatutkimuksessa selvitetään pysyvien asukkaiden elämäntapojen ja elinkeinojen uusiutumista. Toisessa osatutkimuksessa selvitetään syrjäkylien elinkeinorakenteen uusiutumista erityisesti maahanmuuttaja-taustaisten luontomatkailuyrittäjien näkökulmasta.

Kyseessä on empiirinen tapaustutkimus, jonka kohteena ovat Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Lieksan kaupungin haja-asutusalueelta valitut tutkimuskylät. Lieksan kehitys oli koko viime vuosisadan poikkeuksellisen riippuvainen metsätaloudesta ja -teollisuudesta. Näiden alojen rakennemuutosten myötä kaupungin työpaikkojen määrä ja väkiluku ovat supistuneet yli puoli vuosisataa. Lieksan haja-asutusalueelle on kuitenkin jatkuvasti muuttanut uusia pysyviä asukkaita, jotka uudistavat kylien elinkeinoperustaa ja sosiaalista elämä. Tutkimuksessa painottuvat laadulliset näkökulmat ja tutkimusmenetelmät. Hankkeen molempien osa-alueiden varsinainen tutkimusaineisto koostuu tutkimusalueella tehdyistä toimijahaastatteluista.
Vastuuhenkilöt: Eero Vatanen, Heikki Eskelinen
Tutkijat: Eero Vatanen ja Maija Halonen
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö

Karjalankieliset Suomessa

Hanke tarkastelee karjalaista ja erityisesti rajakarjalaista alkuperää olevan perinteen välittymistä ja kehittymistä Suomessa. Vähemmistökielen rajaaman kulttuuriperinteen kautta tarkastellaan karjalaisuutta, ortodoksisuutta, kielihistoriaa ja karjalaisten representaatioita Suomessa ja osin myös Venäjällä.
Vastuuhenkilö: Pekka Suutari
Tutkijat: Kati Parppei, Tiina Juurela, Timoi Munne
Rahoittaja: Onnenmäki Säätiö

Työprosessi pohjoismaisissa tehtaissa Venäjällä

Teollisuustuotannon arvoketjut ovat kasvavan kiinnostuksen kohteina, kun tuotantoa siirretään lännestä itään kasvavalla vauhdilla. Pohjoismaiset yritykset ovat tehneet runsaasti suoria investointeja lähialueilleen entisiin sosialistisiin maihin. Herää kysymys, siirtyvätkö pohjoismaiset työorganisaatio- ja työelämäsuhdemallit näiden investointien mukana. Voidaan myös pohtia, mikä on ulkomailla sijaitsevan tuotantoyksikön asema koko tuotantoketjussa.

Tämä tutkimus käsittelee Venäjällä sijaitsevien tuotantoyksiköiden ja niiden työntekijöiden asemaa pohjoismaisten yritysten arvoketjuissa. Tutkimus vastaa kysymyksiin: (1) Mikä on työntekijän asema pohjoismaisen teollisuusyrityksen Venäjällä sijaitsevassa työprosessissa työelämäsuhteiden, työn autonomian ja kontrollin termein arvioituna; (2) mikä on pohjoismaisen yrityksen investointistrategian vaikutus Venäjällä sijaitsevien tuotantoyksiköiden työprosessiin; sekä (3) mikä on jälkisosialististen organisatoristen ja työmarkkinoiden piirteiden vaikutus työprosessiin näissä yrityksissä.

Tarkastelun kohteiksi otetaan 6-10 Venäjällä sijaitsevaa pohjoismaisessa omistuksessa olevaa tehdasta. Tapausyrityksissä haastatellaan 4-12 työntekijää yrityksen koosta riippuen sekä henkilöstö- ja tuotantojohtajaa. Tämä tutkimus on jatkumoa vuosina 2004-2006 Sippolan tekemälle tutkimukselle Baltiassa sijaitsevissa tuotantoyksiköissä, joissa pohjoismainen yrittäjä harjoitti suoraa kontrollia ja valitsi mieluummin paikallisia työn organisaatio- ja työelämänsuhdemalleja kuin toi pohjoismaisia malleja tytäryhtiöihinsä. Tutkimusnäkökulman laajennus Baltiasta Venäjälle antaa tilaisuuden tarkastella, miten yleinen pohjoismaisten tehtailijoiden tiukan kontrollin ja paikallisten työelämäsuhteiden strategia on jälkisosialistisessa työprosessissa.

Rahoituspäätös suomeksi: http://webfocus.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_HakKuvaus&CLICKED_ON=&HAKNRO1=138083&UILANG=fi

Vastuuhenkilö: Markku Sippola
Rahoittaja: Suomen Akatemia

Rajat, migraatio ja alueellinen vakaus

Hanke tutkii entisen Neuvostoliiton valtioiden rajoja, raja-alueita ja rajat ylittävää kanssakäymistä. Projekti on osa Ulkoasiainministeriön Laajemman Euroopan aloitteen turvallisuus- ja kehitystutkimuskonsortiota, johon osallistuvat Karjalan tutkimuslaitoksen lisäksi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutti ja Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus. Karjalan tutkimuslaitoksen osuus hankkeessa painottuu Euroopan unionin naapuruuspolitiikkaan, rajojen hallintaan ja muuttuviin merkityksiin sekä muuttoliikkeisiin. Hankkeen kenttätutkimuksen ja käytännön tutkimusyhteistyön alueellisena painopisteenä ovat EU:n välittömät raja-alueet, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä, sekä vertailevan tapaustutkimuksen kohteina Azerbaidzhan ja Tadzhikistan.
Vastuuhenkilö: Ilkka Liikanen
Tutkijat: Olga Davydova ja Tiina Sotkasiira sekä Paul Fryer, Vesa Puuronen, James Scott ja Joni Virkkunen
Rahoittaja: Ulkoasiainministeriö
Hankkeen kotisivu

EUCAM Security and Development

The project assesses European security and development policies towards Central Asia and improves the contribution of European programmes to development and welfare in the region.
The project aims to
• scrutinise European policies towards Central Asia
• enhance knowledge of Europe's engagement with Central Asia
• expand the network of experts and institutions from European countries and Central Asian states
• provide a forum to debate on European-Central Asian relations

The target Countries are: Tajikistan, Kyrgyzstan, Kazakhstan, Uzbekistan, Turkmenistan. Poverty, migration and ethnic tensions are parts of everyday life for the population in the region but are little understood outside it. This project will increase awareness of and develop policy recommendations on these and other fields of research.
Tutkimusryhmä: Jeremy Smith, Elmira Satybaldieva, Paul Fryer, Joni Virkkunen
Yhteistyökumppani: Fundación para las Relaciones Internacionales y el Diálogo Exterior (FRIDE)
Rahoittaja: Suomen ulkoministeriö
Hankkeen kotisivu

NORBA – Nordic-Baltic Dialogues on Transnational Perspectives in Spatial Planning

NORBA on ESPON 2013 -tutkimusohjelmaan (www.espon.eu) kuuluva ESPONin kansallisten yhteystahojen yhteistyöhanke. Hanketta johtaa Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitos ja lisäksi hankkeeseen osallistuvat ESPONin kansalliset yhteystahot Norjasta, Ruotsista, Islannista, Virosta ja Latviasta. Hankkeessa esitellään ja tarkastellaan ESPON-ohjelman tutkimustuloksia Pohjoismaissa ja Baltiassa ja järjestetään ESPONia käsitteleviä tilaisuuksia. Hanke toteutetaan vuosina 2010–2013.
Vastuullinen johtaja: Heikki Eskelinen
Tutkijat: Timo Hirvonen, Matti Fritsch
Rahoittaja: ESPON 2013 -tutkimusohjelmaa rahoittavat EU (ERDF/European Territorial Cooperation), EU:n 27 jäsenmaata sekä Norja, Liechtenstein, Sveitsi ja Islanti.
Yhteistyötahot: Norwegian Institute for Urban and Regional Research (NO)
University of Akureyri (IS), Royal Institute of Technology (SE), University of Tartu (EE), State Regional Development Agency (LV)

TERCO – European Territorial Cooperation as a Factor of Growth, Jobs and Quality of Life

TERCO on ESPON 2013 -tutkimusohjelmaan (www.espon.eu) kuuluva tutkimushanke. Siinä tarkastellaan rajat ylittävää alueellista yhteistyötä EU:n sisä- ja ulkorajoilla. Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen lisäksi hankkeeseen osallistuu tutkimuslaitoksia viidestä Euroopan maasta. Hanke toteutetaan vuosina 2010–2013.
Vastuullinen johtaja: Heikki Eskelinen
Tutkijat: Sarolta Nemeth, Matti Fritsch, James Scott
Rahoittaja: ESPON 2013 -tutkimusohjelmaa rahoittavat EU (ERDF/European Territorial Cooperation), EU:n 27 jäsenmaata sekä Norja, Liechtenstein, Sveitsi ja Islanti
Yhteistyötahot: Centre for European Local and Regional Studies (PL), European Policies Research Centre (UK), University of Thessaly (GR), Free University of Brussels (BE), Autonomous University of Madrid (ES)

URAGO – Urban patterns of growth

URAGO –hankkeessa tarkastellaan kaupunkiseutujen kasvun dynamiikkaa ja korkean teknologian yritysten verkostoitumista pohjoismaisilla kaupunkiseuduilla. Kustakin maasta tutkimukseen valitaan 2-3 kaupunkiseutua ja niiltä noin 10 osaamisperustaista yritystä, joiden hankinta-, tuotekehitys- ja markkinoihin liittyvät verkostot analysoidaan alueellisesta näkökulmasta. Tutkimuksen keskeinen kysymys on, miten korkean teknologian yritysten kasvuvaikutukset leviävät alueellisesti. Tutkimuksen rahoittaja on Pohjoismaiden ministerineuvosto, joka odottaa sen tuottavan taustatietoa hyödynnettäväksi esimerkiksi Euroopan Unionin koheesiopolitiikassa (2014+). Spatiassa tehdään projektiin Itä-Suomesta kerättävään aineistoon perustuva osuus.
Tutkijat/asiantuntijat: Timo Lautanen, Pasi Saukkonen, Heikki Eskelinen
Yhteistyötahot: Københavns Universitet (Kööpenhamina, pääpartneri), Kungliga Tekniska Högskolan (Tukholma), Norsk institutt for by- og regionforskning NIBR (Oslo)
Rahoittaja: Pohjoismaiden ministerineuvosto

Rajalla halkaistu kansa. Karjalaisten kansallisidentiteetin, uskonnon ja kielen kehitys 1809–2009

Tutkimushankkeen päätavoitteena on luoda kattava kuva karjalaisten identiteetin kehityksestä 1800-luvulta nykypäivään. Kansalliseen identiteettiin vaikuttavat yhteiskunnalliset, taloudelliset, poliittis-hallinnolliset ja kulttuuripoliittiset tekijät. Identiteettitutkimuksessa nostetaan esille kysymykset mm. kielestä, uskonnosta ja yhteenkuuluvuuden tunteista. Keskeinen tavoite on selvittää, miten edellä mainitut tekijät vaikuttivat karjalaisten identiteetin kehitykseen. Erityisesti keskitytään erilaisten uskontojen, kielipolitiikan, koulutuksen ja perheiden merkityksen selvittämiseen karjalaisten identiteetin muodostumisessa, ja tarkastelussa on myös raja, "itäraja", miten se yhdisti ja erotti rajan kummallakin puolella asunutta väestöä.
Vastuuhenkilö: Tapio Hämynen
Tutkijat: Jukka Kokkonen, Yuri Shikalov
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Hankkeen esittely

Causes and social consequences of regional differentiation in rural Finland

Tutkimuksessa tarkastellaan hyvinvoinnin alueellisen eriytymisen syitä ja seurauksia suomalaisella maaseudulla. Hankkeessa analysoidaan maaseudun erilaistumista useasta näkökulmasta ja eri aluetasoilla. Ensinnäkin tutkimuksessa tarkastellaan alueiden välisiä hyvinvointieroja ja muutoksia viimeisten viidentoista vuoden aikana (Sakari Karvonen). Toiseksi tarkastelun kohteena ovat erityisesti hyvinvointipalvelut ja niissä tapahtuneet muutokset kuntatasolla (Maarit Sireni). Tämä tutkimusosio rajautuu kolmeen hyvinvointiprofiililtaan toisistaan poikkeavaan kuntaan. Kolmanneksi kuntatason muutoksia eritellään kuntalaisten kokemana (Tiina Silvasti). Neljäs tarkastelukulma on projektinäkökulma ja siinä tutkitaan Leader+ -hankkeiden toteutusta valituilla paikkakunnilla (Fulvio Rizzo).
Vastuuhenkilö: Sakari Karvonen
Tutkijat: Maarit Sireni, Fulvio Rizzo, Tiina Silvasti
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Hankkeen esittely

Culture Stayed. The declining mining community of Outokumpu as an intermediary of cultural capital

3-vuotinen Suomen Akatemian tutkijatohtoriprojekti Culture Stayed. The declining mining community of Outokumpu as an intermediary of cultural capital (114594) päättyi vuoden 2009 lopulla.
Projektissa seurattiin Outokummun kaupungin kehitystä kaivostoiminnan jälkeen kulttuurisesta näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka ihmiset arkisessa elämässä soveltavat kaivosperinnettä oman elämänsä hallinnassa ja miten kaupunki ja sen elinkeinoelämä hyödyntävät kaivosimagoa omissa strategioissaan. Parhaillaan viimeistellään hankkeen loppuraportiksi muodostunutta monografia-julkaisua Suomalaisen Kirjallisuuden seuralle (julk. 11/2010). Samaan hankkeeseen liittyy kansainvälinen Single-industry communities and cultural transformation -ryhmä, joka on kokoontunut Joensuussa kahteen otteeseen (8/2008 ja 4/2009) ja jonka ensimmäisestä tuotoksesta (Simo Häyrysen ja Jopi Nymanin toimittama englanninkielinen kokoomateos) on juuri lähtenyt julkaisuehdotus kansainväliselle kustantajalle.
Vastuuhenkilö: Simo Häyrynen
Rahoittaja: Suomen Akatemia

ETIM – Teknologian imperatiivin kohtaamispinnat

Teknologisen imperatiivin kohtaamispinnat (ETIM) -projekti tutkii suomalaista teknologiavälitteistä yhteiskuntaa sekä erilaisia kohtaamisia teknologiseen imperatiiviin. Teknologista imperatiivia seurataan kolmen näkökulman avulla:

  • teknologian sosiokulttuuristen merkitysten mytologisointi,
  • teknologisen imperatiivin vastustaminen ja
  • marginaalisuuksien rakentuminen teknologiavälitteisessä yhteiskunnassa.

Vastuuhenkilö: Jukka Oksa
Tutkijat: Johanna Uotinen, Saari Tuuva-Hongisto, Noora Talsi
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Hankkeen kotisivu

EUDIMENSIONS - Local Dimensions of a Wider European Neighbourhood: Developing Political Community Throught Practices and Discources of Cross-Border Co-operation

With the concept generally known as Wider Europe, the European Union has mapped out an ambitious vision of regional "Neighbourhood" that "goes beyond co-operation to involve a significant measure of integration". Furthermore, the EU sees this new quality of regional interaction and partnership as bringing "enormous gains to all involved in terms of increased stability, security and well being". EUDIMENSIONS seeks to understand the implications of these emerging geopolitical contexts for crossborder co-operation and political relationships between the EU and neighbouring states. More specifically, we will scrutinise the development of a Wider European political community as manifested by co-operation initiatives and changing political discourses that relate communities and groups to each other across national and EU borders. EUDIMENSIONS will perform this task by analysing cooperation processes of civil society organisations and the multilevel contexts within which they operate. Case studies will focus both on specific communities and crossborder co-operation networks that often transcend local, regional and national levels in order to advance their agendas. In terms of substantive cooperation areas the project will focus on regional, social and political development as well as the environmental issues. Particular attention will be paid to social, cultural and gender-related issues that have not received sufficient attention in studies of crossborder co-operation.
Vastuuhenkilö: Ilkka Liikanen
Tutkijat: James Scott (Project Coordinator), Jussi Laine (tutkija)
Rahoittaja: EU / 6. Puiteohjelma / STREP - Specific Targeted Research Project
Yhteistyötahot: Hungarian Academy of Sciences - Magyar Tudományos Akadémia, Unkari;
Middle East Technical University - Orta Dogu Teknik Universitesi, Turkki; Queen's University of Belfast, Britannia (UK); University of Gdansk, Puola, University of Iasi - "Alexandru Ioan Cuza", Romania; University of Nijmegen, Alankomaat; University of Tartu - Tartu Uelikool, Viro; University of Thessaly, Kreikka
Kesto: 1.5.2006–30.4.2009
Projektisivut: www.eudimensions.eu

Georgialainen nationalismi ja neuvostovalta: maaliskuun 1956 tapahtumien taustat

Vuoden 1956 maaliskuun 5. ja 9. välisenä aikana georgialaisnuoret valtasivat Tbiliisin ja muiden Georgian neuvostotasavallan kaupunkien kadut. Nuoret kokoontuivat kunnioittamaan Neuvostiliiton johtajan, georgialaisen Josif Stalinin kuoleman kolmatta vuosipäivää. Tilanne kärjistyi siihen, että Puna-armeija aloitti tulituksen maaliskuun 9. päivänä, mikä johti useiden ihmisten haavoittumiseen ja kuolemaan. Stalinin kunnioitus, huoli Georgian kansallisten vähemmistöjen asemasta, poliittinen epävakaisuus sekä kasvava nationalismi olivat kaikki tekijöitä näiden mielenosoitusten takana. Tämä projekti tutkii mielenosoitusten taustoja sekä reaktioita näihin tapahtumiin, jotka johtivat selkeään Georgian neuvostotasavallan ja keskusvallan suhteiden huononemiseen. Analysoimalla näitä tapahtumia ja niiden taustalla olleita tekijöitä tämä projekti tarjoaa tapaustutkimuksen siitä, kuinka nationalismin luonne muuttuu ja millaisa yleisiä seurauksia siitä on.
Vastuuhenkilö: Jeremy Smith
Tutkijat: Jeremy Smith, Ira Jänis-Isokangas
Rahoittaja: Suomen Akatemia

Harvaan asuttu maaseutu kaivosteollisuuden toimintaympäristönä

Tutkimushankkeen tavoitteena on tarkastella millaisia mahdollisuuksia ja haasteita harvaan asuttu maaseutu asettaa kaivosteollisuudelle. Tutkimuksessa kysytään millaisia vaikutuksia kaivosteollisuudella on harvaan asutulle maaseudulle ja toisaalta, kuinka kaivosteollisuus ottaa huomioon toimintaympäristönsä. Kaivosteollisuuden toimintaympäristön tarkastelemisessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten kaivosteollisuus ottaa huomioon toiminnassaan toimintaympäristönsä ja sen kehittämisen. Onko paikallisilla mahdollisuus vaikuttaa alueensa kehittymiseen ja kehittämiseen? Tutkimus toteutetaan tapaustutkimuksena tarkastelemalla Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa sijaitsevaa Pampalon kultakaivosta. Tutkimuksen pääaineisto koostuu eri toimijoiden (kaivosyhtiön, kunnan, paikallisten yrittäjien ja asukkaiden sekä alueen muiden toimijoiden) teemahaastatteluista. Tavoitteena on tunnistaa erilaisia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia, jotka aiheutuvat kaivosteollisuuden toiminnasta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan yhtäältä sitä, miten näihin erilaisiin vaikutuksiin reagoidaan ja toisaalta miten erilaisia kaivosteollisuuden vaikutuksia voidaan hallita paikallisella tasolla.
Vastuuhenkilö: Tuija Mononen
Tutkijat: Katja Tervo, Piia Tuononen
Ohjausryhmä: Tiina Soininen ISY/KTL, kaivosylitarkastaja Pekka Suomela TEM, professori Pertti Rannikko ISY/KTL
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö 

Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa

Tutkimushankkeessa on tarkastelu globaalisti toimivan yrityksen tuotannon uudelleenjärjestelyjen vuoksi irtisanomisen kohteeksi joutuneiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden uudelleen työllistymistä ja työllistymiseen vaikuttaneita tekijöitä, yhteiskunnan tukitoimien toimivuutta ja vaikutuksia sekä paikallisten työmarkkinoiden imua. Tapausesimerkkinä on Perlos Oyj, joka lopetti tuotannollisen toimintansa vuonna 2007 Suomessa. Tämä merkitsi lähes 2000 työpaikan katoamista Joensuun seudulta ja kerralla irtisanotuksi joutui yli 1000 työntekijää tai toimihenkilöä. Perloksen Pohjois-Karjalan tehtaiden sulkemisesta on pyritty saamaan mahdollisimman monipuolinen kuva lähestymällä tapausta eri näkökulmista ja käyttämällä tutkimuksessa useita aineistoja kuten kyselyä, informanttihaastatteluja, dokumentteja sekä tilasto- ja rekisteriaineistoja. Tutkimushankkeen tuloksista on ilmestynyt julkaisu "Joustavuus ja turvallisuus irtisanomistilanteessa – Tapaustutkimus Perlos Oyj:n tuotannon lopettamisesta Joensuun seudulla" (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 72/2009). Lisäksi tutkimushankkeen tuloksia on esitelty artikkelissa "Irtisanomisen uhan kohteeksi joutuneiden uudelleen työllistyminen ja sitä ennustavat tekijät" (Työelämän tutkimus -lehti No 2/2010).
Vastuuhenkilö: Erikoistutkija Arja Jolkkonen
Tutkijat: Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen
Rahoitus: Työsuojelurahasto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Joensuun yliopisto
Hankkeen kotisivu

Kaupunkiverkon ja maaseudun  välimaasto – Mikä on seutukaupunkienpaikka aluerakenteessa?

Tutkimuksessa tarkastellaan kaupunkiseutu/maaseutu -jatkumon vastinparien väliin sijoittuvia pieniä kaupunkeja ja seutukuntien keskuksia. Tavoitteena on tunnistaa näiden paikkakuntien rakenne- ja kehityspiirteitä sekä arvioida niiden asemaa suhteessa monikeskuksisen aluerakenteen muihin elementteihin ja hallinnonalojen toimintastrategioihin. Tutkimuksen empiiriset tarkastelut koskevat seutukaupunkien yhteistyöverkostoon kuuluvia paikkakuntia. Tutkimushanke kuuluu sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue- ja yhdyskuntarakenne ja infrastruktuurit -jaoston tutkimushankekokonaisuuteen "Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus". Hanke toteutetaan vuosina 2010–2011.
Vastuullinen johtaja: Heikki Eskelinen
Tutkijat: Timo Hirvonen, Matti Fritsch
Rahoittajat: Liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö/ sektoritutkimuksen neuvottelukunnan alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto
Yhteistyötahot: Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK). Vaasan yliopiston aluetieteen oppiaine

Kehittämistoiminnan paikallinen sidos. Tapaustutkimus pienten paikkakuntien kehitystekijöistä EU-ajan Suomessa ja viidessä vertailumaassa

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten pienten paikkakuntien toimijat kykenevät tarttumaan uusiin maaseutualueiden kehittämishaasteisiin ja millaisia luovia yhteistyöverkostoja toimijat pystyvät rakentamaan paikallisen kehityksen jatkuvuuden turvaamiseksi.
Vastuuhenkilö: Esko Lehto
Tutkija: Esko Lehto
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Hanke on jatkoa aiemmalle Itä-Suomen kuntaliitoksia käsittelevälle tutkimukselle (Tehdään se itse, rahoittaja MMM). Hankkeessa selvitetään kirkonkylien ja niitä vastaavien isompien kyläkeskittymien kehittymismahdollisuuksia ja toimintamalleja suhteessa eheyttävään suunnitteluun. Erityistarkastelussa on kuntaliitosten vaikutus ja haasteet näiden kylien tilanteeseen ja eheyttävän suunnittelun mahdollisuuksiin. Maaseudulla asuminen tarkoittaa usein pitkiä välimatkoja sekä suurta ajan ja energian käyttöä. Ilmastopolitiikan vahvistuessa liikkumistarpeiden ja yhdyskuntien kehityksen väliset kysymykset koskevat myös maaseutua. Ympäristönäkökulmasta kaupunkien läheinen maaseutu on kaikista haasteellisin, sillä siellä yhdyskuntarakenteeseen ja sujuvan joukkoliikenteen järjestämiseen olisi kiinnitettävä eniten huomiota liikenteen päästöjen hillitsemiseksi. Keskeiset kysymykset ovat: 1) Mikä on kirkonkylien ja niitä vastaavien isompien kyläkeskittymien kehittämistilanne ja tuleva merkitys seudullisessa kehityksessä? Kuinka kuntaliitokset vaikuttavat tilanteeseen? 2) Mitä haasteita ja mahdollisuuksia liittyy maankäytön, asumisen ja liikkumisen yhteensovittamiseen kirkonkylissä ja niitä vastaavissa isommissa kyläkeskittymissä? 3) Mitä toimintamalleja voidaan löytää eheyttävälle suunnittelulle katsoen sekä paikallisesta että seudullisesta näkökulmasta? Mitä eroja on taantuvan ja kasvavan kylän tilanteissa? 4) Voidaanko eheyttävän suunnittelun toimintamalleja käyttää hyödyksi kirkonkylien ja niitä vastaavien isompien kyläkeskittymien laatutekijöiden, palvelujen ja viihtyisyyden vahvistamisessa? 5) Mikä on paikallisten toimijoiden merkitys kirkonkyliä koskevassa eheyttävässä suunnittelussa?
Tutkimuksessa tehdään kohdekylien maankäytön, asutuksen, palveluiden, suunnittelutilanteen ja yleisen kehitysvaiheen perusanalyysi, maankäytön suunnitelmien ja kehittämispolitiikan analyysit sekä tapauskohteiden vertailuun perustuvat johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset.
Tutkimuksen vastuullinen johtaja: Professori Rauno Sairinen
Tutkijat: YTT Tuija Mononen ISY/KTL, YL Jukka Sihvonen ISY/KTL
Ohjausryhmä: Harry Borg YM, Mia Saloranta YTR/maaseutuasumisen teemaryhmä
Tutkimuksen rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö 

Maaseudun harvuus ja väljyys: miten niitä tulkitaan ja miten ne ovat yhdistettävissä kehittämistoiminnassa?

Maaseudun harva aluerakenne mielletään yhtäältä ongelmana ja toisaalta mahdollisuutena. Molemmat perspektiivit ovat esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Maaseutupolitiikassa ja kehittämistoiminnassa korostetaan yleensä maaseudun tarjoamaa asutuksen tilaa resurssina. Tästä perspektiivistä maaseudun potentiaalinen vahvuus on väljyys. Sen sijaan yhdyskuntasuunnittelussa ja useilla muilla sektoripolitiikan aloilla maaseudun aluerakenne nähdään usein ongelmallisen harvana, mikä lisää kustannuksia palvelujen tuotannossa, heikentää yritystoiminnan edellytyksiä sekä vaarantaa kestävän kehityksen. Tutkimuksessa eritellään näitä eri argumentaatiolinjoja sekä analysoidaan erityisesti paikallisen tason päättäjien näkemyksiä siitä, mihin suuntaan maaseudun alue- ja yhdyskuntarakennetta tulisi kehittää ja mistä syystä. Tulisiko yhdyskuntarakennetta tiivistää ja miten pitäisi suhtautua haja-asutukseen?
Vastuuhenkilö: Maarit Sireni
Tutkijat: Maarit Sireni, Jukka Sihvonen
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouteen ja asumiseen liittyvät tilakäsitykset ja niiden yhteensovittaminen kaupungin läheisellä maaseudulla – maaseutumiljöö maatalouden ja maankäytön haasteena Seinäjoen seudulla

Tutkimus kohdistuu maatalouden ja maankäytön haasteisiin Seinäjoen kaupunkiseudulla, jossa teollisen maatalouden tilatarpeet pitää osata sovittaa yhteen kaupunkiseudun kasvavan maaseutuasutuksen kanssa. Teollinen maatalous tuotantopihoineen tarvitsee paljon peltoalaa ja siihen liittyvää infrastruktuuria. Yhtä lailla kasvava asutus tarvitsee tontteja, joita kehyskunnissa mielellään kaupataan maaseudun taajamien läheisyydestä ja haja-asutusalueelta. Tutkimus selvittää sitä, millä tavoin maataloustuotantoa ja asuinympäristöä koskevat suunnitelmat yhteensovitetaan kaupunkiseudun maankäytössä.
Vastuuhenkilö: Jukka Sihvonen
Tutkija: Jukka Sihvonen
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö

More Timber for the Country – the economic, social and environmental history of the forest improvement in Finland

Suomalaisen metsänparannuksen historian yhteistyöhanke, jonka ensimmäinen konkreettinen tulos esitellään Euroopan ympäristöhistorian konferenssissa. Hankkeesta on tulossa artikkeleita ja yhteisjulkaisu.
Projektin johtajat: Jaana Laine, Tapani Tasanen, Ismo Björn
Tutkijat: Jaana Laine, Tapani Tasanen, Ismo Björn
Rahoittaja: Metsänparannussäätiö

Paikallisuuden representointi Neuvostoliiton ja Venäjän kontekstissa. Kieli-, kirjallisuus- ja musiikkitoiminta karjalaisuuden konstruoijina

Paikallisuuden representaatio Venäjän ja Neuvostoliiton kontekstissa on Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke vuosina 2007–2010. Tutkimuksen kohteena on karjalaisuuden esittäminen Venäjän Karjalassa neuvostoaikana ja sen jälkeen. Kyseessä on Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen sekä Petroskoissa toimivan Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin yhteishanke.

Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Irma Mullonen, Pekka Hakamies, Natalia Baschmakoff ja Seppo Knuuttila. Hankkeella on lisäksi kolme nimettyä yhteistyöjäsentä.

Vastuuhenkilö: Pekka Suutari
Tutkijat: Sanna-Riikka Knuuttila, Yury Shikalov, Svetlana Kovaleva, Mari Ristolainen, Tuulikki Kurki, Aleksandra Rodionova, Natalia Chikina ja Elina Niiranen
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Hankkeen kotisivu

Pohjois-Karjalan työllisyysfoorumi

Pohjois-Karjalan työllisyysfoorumi on maakunnallinen tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa alueellisen työvoimapolitiikan ja työllisyysstrategioiden toteuttamista. Työllisyysfoorumin yhtenä linjana on tukea maakunnan työllisyyshankkeiden toimintaa, verkostoitumista sekä kokemuksen vaihtoa. Toisena linjana on tehdä työmarkkinoita ja työllisyyttä koskevia selvityksiä ja siirtää tutkimustietoa työllisyysfoorumin työskentelyyn. Hankkeessa painotetaan työmarkkinoita koskevan tutkimustiedon hyödyntämistä sekä yliopiston ja sen ympäristön vuorovaikutusta. Hankkeeseen osallistuvat Pohjois-Karjalan maakunnan alueella toimivat työllisyysprojektit sekä niiden taustaorganisaatiot ja sidosryhmät.
Vastuuhenkilö: Erikoistutkija Arja Kurvinen
Tutkijat: Arja Jolkkonen ja Arja Kurvinen
Rahoitus: ESR, Pohjois-Karjalan ELY-keskus sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hankkeen kotisivu

'Tehdään se itse' – kansalaisvaikuttamisen uusi aika maaseudulla? Tutkimus palvelujen uudelleen organisoitumisesta Suomessa

Tutkimuksessa tarkastellaan kyläläisten aktivoimisesta ja aktivoitumista oman hyvinvoinnin edistämiseksi ja turvaamiseksi. Palvelujen järjestäminen on suuri kysymys esimerkiksi työ- ja asumismahdollisuuksien kannalta. Kyseessä on suuri ponnistus kyläläisten taholta - se vaatii vahvaa sitoutumista oman lähialueen kehittämiseksi. Esimerkiksi tutkituista Itä-Suomen kuntaliitoksista käy ilmi, miten kaupunkeihin liittyneiden kuntien kyläyhdistykset ja muut yhdistystoimijat joutuvat uusien haasteiden eteen alueiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Samaan hengenvetoon on kuitenkin myös todettava, että vuosikymmenten saatossa kehittynyt yhteistyön perinne ja EU-Suomessa virinnyt ennen näkemätön kylien aktiivisuus ovat luoneet pohjaa uuden kansalaisaktiivisuuden heräämisessä. Sen sijaan entiset kuntakeskukset (siis nykyiset "kaupunginosat") ovat kovien haasteiden edessä yhteistoiminnallisuuden puuttuessa. Aktiivisilla kylillä on yhteistoiminnallisuuden perinteitä, sitoutumista, luovaa hulluutta ja kapinahenkeä asettua uhkaavia kehityskulkuja vastaan. Itä- ja Pohjois-Suomessa on lukuisia esimerkkejä siitä, miten kunnat antavat kylien koulujen rappeutua ennen uhkaavaa lakkauttamista. Kuitenkin paikalliset kylätoimijat tarttuvat toimeen ja pitävät koulujen kuntoa yllä ja nousevat jopa oikeustoimiin kuntaa vastaan koulun säilyttämiseksi.
Tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esille uusia teoreettis-käsitteellisiä kysymyksiä maaseudun uudesta aktivoitumassa olevasta kansalaistoiminnasta ja kansalaisvaikuttamisesta. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat:

-Mitä uusia haasteita kuntien yhdistyminen aiheuttaa maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi? -Mitä muotoja palvelujen uudelleen järjestäminen saa?
-Lisääkö vai vähentääkö maaseudun palvelujen muutos demokratiaa ja vaikuttamismahdollisuuksia? -Miten muutoksia voi jäsentää käsitteellisesti ja teoreettisesti?
-Miten muutokset palveluissa ilmenevät eri alueilla ja eri maissa?
-Miten muutokset ja vastarinta vaikuttavat kylien kehitykseen?
-Onko kansalaisten aktiivisemmalle toiminalle lainsäädännöllisiä esteitä - millaisia - ja miten ne suhteutuvat esimerkiksi EU:n paikallisen itsehallinnon peruskirjaan?
-Millaista yhteistyötä kylillä on kuntien ja yksityisen sektorin kanssa eri alueilla?

Tutkimusaineistona on Itä-Suomen kuntaliitoksia käsittelevä sanomalehtiaineisto (Savon Sanomat, Warkauden lehti, Pitäjäläinen) ja kyläaktiivien haastattelut.

Vastuuhenkilö: Tuija Mononen
Tutkijat:Tuija Mononen, Piia Tuononen
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö