Pohjois-Karjalan maaseudulla kaivataan uusia ratkaisuja väestön vähenemisen ja ikääntymisen asettamiin vaatimuksiin. Näin todetaan Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian ja Karelia-ammattikorkeakoulun Alkuvoima-hankkeen tuoreessa raportissa.
Maaseudulla tarvitaan uusia avauksia, jotta voidaan helpottaa yritysten osaajapulaa, vastata yritystoiminnan haasteisiin sekä turvata palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Tutkimuksen perusteella toivotaan lisää kuntien keskinäistä sekä kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Yhdistykset ja järjestöt kaipaavat uusia, aktiivisia jäseniä, sillä ne ovat merkittäviä toimijoita maaseudulla. Elinvoiman vahvistaminen Pohjois-Karjalassa edellyttää maaseudun vetovoimaisuuden ja muutoskyvykkyyden lisäämistä sekä asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä.
Pohjois-Karjalan maaseudulta löytyy kehittämispotentiaalia
Moninaisista tarpeista huolimatta maaseudulla tunnistettiin merkityksellistä kehittämispotentiaalia, jonka varaan voidaan rakentaa uusia ratkaisuja maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Pohjois-Karjalan kunnanvaltuutetuille tehdyn kyselyn mukaan kuntien elinvoiman tärkeimpinä voimavaroina pidettiin teollisuus- ja matkailuyrityksiä sekä erityisesti kasvuhakuisia yrityksiä. Kunnan ja yritysten yhteistyön lisäämistä pidettiin tärkeänä. Maaseudun elinvoimaisuuden tukipilareita asukkaiden houkuttelussa ovat vetovoimaiset asuinalueet ja kunnan hyvä imago.
Elinvoiman kehittämisessä pitäisi käsitellä perheitä kokonaisuutena siten, että pidettäisiin huoli siitä, että molemmille puolisoille on työpaikkoja tarjolla. Myös erilaisilla asumisviihtyisyyttä edistävillä palveluilla on merkitystä asuinpaikan valinnalle. (pohjoiskarjalainen yrittäjä)
Vihreä siirtymä tuo muutospaineita ja uudistumisen mahdollisuuksia
Pohjois-Karjalan kunnat ovat vastanneet väestönmuutoksiin muuan muassa houkuttelemalla uusia yrityksiä ja asukkaita, lisäämällä yhteistyötä kunnassa toimivien yritysten kanssa, parantamalla etätyömahdollisuuksia sekä edistämällä koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa.
Myös luonto ja luonnonvarat sekä vihreä siirtymä koetaan merkittäviksi voimavaroiksi Pohjois-Karjalassa. Luonto tarjoaa viihtyisän elinympäristön ja virkistymismahdollisuuksia, mutta on myös perusta matkailuelinkeinoille ja luonnonvarojen hyödyntämiselle. Vihreä siirtymä tuo muutospaineita kunnille, yrityksille ja asukkaille, mutta se tarjoaa myös tärkeitä uudistumisen mahdollisuuksia.
Tulosten perusteella esitetään keinoja ja suosituksia hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi, digitalisaation hyödyntämiseksi maaseudun kehittämisessä, maaseudun vetovoiman lisäämiseksi sekä elinkeino- ja yritystoiminnan vahvistamiseksi ja tukemiseksi.
ALKUVOIMA-hanketta on tuettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020. Tuen on myöntänyt Pohjois-Karjalan ELY-keskus.
Alkuvoima-hankkeen loppuraportti Älykäs sopeutuminen Pohjois-Karjalan maaseudulla ja Pohjois-Karjalan maaseutukunnista tehdyt kuntaprofiilit löytyvät hankkeen verkkosivuilta osoitteesta https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/alkuvoima-alykas-sopeutuminen-pohjois-karjalan-maaseudulla/.
Lisätietoja:
Petri Kahila, tutkimusjohtaja, Itä-Suomen yliopisto Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia, petri.kahila(at)uef.fi, puh. 050 411 8445
Keijo Koskinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu, keijo.koskinen(at)karelia.fi, puh. 050 310 9438
