Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Lapsi leikkii pikkuautoilla

TtM Elisa Rissanen, väitös 5.4.2024: Vanhemmuustaito-ohjauksen taloudellinen arviointi lasten käytösongelmissa

Terveystaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe, ja miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöskirjassa tutkittiin vanhemmuustaito-ohjausta, jossa vanhempi osallistuu strukturoituun ohjelmaan. Väitöstutkimus tuotti tietoa lasten käytösongelmiin yhteydessä olevista kustannuksista ja ennaltaehkäisevän vanhemmuustaito-ohjauksen kustannusvaikuttavuudesta.

Käytöshäiriöt ovat yksi yleisimmistä lasten ja nuorten mielenterveysongelmista. Erityisen korkea käytöshäiriöiden esiintyvyys on lastensuojelun piirissä olevilla lapsilla ja nuorilla. Lapsuuden käytösongelmat ovat yhteydessä korkeisiin pitkän aikavälin kustannuksiin. Laajan vaikuttavuustutkimuskirjallisuuden mukaan vanhemmuustaito-ohjaus vähentää lasten käytösongelmia. Palveluiden käyttöönoton tueksi tarvitaan lisäksi tietoa interventioiden kustannusvaikuttavuudesta. Kustannusvaikuttavuusanalyysissä verrataan vaihtoehtoisten toimintatapojen hyötyjä ja kustannuksia samanaikaisesti.

Tämä tutkimus tuotti uutta tietoa lapsuuden käytöshäiriöihin liittyvistä pitkän aikavälin julkisen sektorin kustannuksista Suomessa. Aiemmin ei ole myöskään tutkittu digiavusteisten vanhemmuustaito-ohjauksen eikä lastensuojelun palveluiden perheille tarjottavan vanhemmuustaito-ohjauksen kustannusvaikuttavuutta.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Väitöskirjatutkimukseni mukaan lasten käytösongelmat olivat yhteydessä 23 vuoden aikajänteellä korkeampiin kustannuksiin verrattuna lapsiin, joilla ei ollut lapsuuden käytösongelmia. Korkean käytösoireilun ryhmän keskimääräiset kustannukset olivat nelinkertaiset verrattuna matalan käytösoireilun ryhmän keskimääräisiin kustannuksiin.

Kolme väitöskirjan osajulkaisuista koski vanhemmuustaito-ohjauksen taloudellisia arviointeja. Niiden tulosten tulkintaan tarvitaan tieto päätöksentekijän maksuhalukkuudesta, onko päätöksentekijä valmis maksamaan paremmasta vaikuttavuudesta aiheutuvan lisäkustannuksen. Systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseemme koottiin ennen vuotta 2016 julkaistut taloudelliset arvioinnit vanhemmuustaito-ohjauksesta. Vain kaksi katsauksen tutkimuksista oli arvioinut luotettavin menetelmin vanhemmuustaito-ohjausinterventioita, joiden tavoitteena oli käytösongelmien tai antisosiaalisen käytöksen vähentäminen. Molemmissa arvioitiin Ihmeelliset vuodet -interventiota kuuden kuukauden seurannassa odotusryhmään verrattuna. Tulosten mukaan Ihmeelliset vuodet -intervention kustannusvaikuttavuus riippuu päätöksentekijän maksuhalukkuudesta lisävaikuttavuutta kohtaan. Toteuttamamme kustannusvaikuttavuustutkimuksen mukaan digiavusteisen Voimaperheet-intervention kustannusvaikuttavuus kahden vuoden seurannassa riippuu päätöksentekijän maksuhalukkuudesta. Lastensuojelun ja muiden perheen tuen asiakasperheille tarjottavan Ihmeelliset vuodet -intervention kustannusvaikuttavuus tulos ei ollut näin selkeä. Vaikuttavuus riippuu tulosmuuttujavalinnasta, seuranta-ajasta ja päätöksentekijän maksuhalukkuudesta. Tutkimuksissa käytetyille vaikuttavuustulosmuuttujille ei kuitenkaan ole olemassa päätöksentekijän maksuhalukkuuden kynnysarvoa, joka vaikeuttaa tuloksen tulkintaa.

Yleisesti voidaan todeta, että taloudellisia arviointeja on vielä niukasti ja päätöksenteon tueksi tarvittaisiin enemmän tutkimustietoa.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Lasten käytösongelmat vaikuttavat laajasti yksilöön, perheisiin ja yhteiskuntaan. Käytösongelmien yleisyyden tunnistamisen lisäksi on tärkeää huomioida niiden laajat vaikutukset julkisiin palveluihin ja niiden kustannuksiin. Onkin tärkeä kehittää tutkimukseen perustuvia toimia käytösongelmien vähentämiseen. Interventioiden vaikuttavuus on ensisijaisen tärkeää, jotta tiedetään intervention tuottavan haluttuja tuloksia. Tämän lisäksi tarvitaan taloudellisen arvioinnin tuottamaa tietoa siitä, että intervention vaikuttavuus suhteessa kustannuksiin on riittävä.

Kustannusvaikuttavuustutkimus auttaa tämän arvioinnissa ja tukee siten sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksentekijöitä, joiden tulee valita julkisin varoin rahoitettavat ja tuotettavat interventiot. Päätöksentekijöiden tulisi vaatia interventioiden vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuusnäyttöä toimeenpanopäätösten tueksi. Usein vaikuttavan intervention kustannukset ovat korkeammat, joten kysymys kuuluukin, onko päätöksentekijä halukas maksamaan yhdestä lisävaikuttavuudesta syntyvät kustannukset. Tutkijoiden tulisi auttaa tätä päätöksentekoa tuottamalla luotettavia taloudellisia arviointeja vertailtavilla tulosmuuttujilla, joille päätöksentekijän on mahdollista arvioida maksuhalukkuuden kynnysarvoaan. Tämä vaatisi taloudellisen arvioinnin huomioimista jo vaikuttavuustutkimusta suunniteltaessa.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Väitöskirjani koostui neljästä osatutkimuksesta. Ensimmäinen osatutkimus tarkasteli lasten käytösongelmien yhteyttä julkisten palveluiden kustannuksiin. Kustannuksia kuvailevan tutkimuksen aineistona oli Lapset 1981 -kohorttiaineisto, johon yhdistimme suomalaisia rekisteriaineistoja 23 vuoden ajalta. Toinen osatutkimus oli systemaattinen katsaustutkimus, joka tarkasteli aikaisempaa taloudellisen arvioinnin tutkimusta vanhemmuuden varhaisen tuen palveluista.

Kaksi viimeistä osatutkimusta olivat vanhemmuustaito-ohjausinterventioiden kustannusvaikuttavuusanalyysejä. Molempien tutkimusten aineistot olivat satunnaistetulla kontrolloiduilla koeasetelmilla muodostettuja. Kolmannessa osatutkimuksessa digiavusteista Voimaperheet -interventiota verrattiin lyhyeen psykoedukaatioon kahden vuoden seurannassa. Tutkimusaineisto pohjautui suureen väestöseulontaan, ja siinä oli poikkeuksellisen pitkä seuranta-aika. Neljännessä osatutkimuksessa arvioitiin Ihmeelliset vuodet -interventiota lastensuojelun ja muiden perheen tuen piirissä olevilla perheillä verrattuna tavanmukaiseen tukeen. Aineistoon yhdistettiin suomalaisia rekistereitä lasten ja vanhempien sosiaali- ja terveydenhuollon käytöstä.

Osatutkimukset toteutettiin osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tietoisuus, ennaltaehkäisy ja varhaiset interventiot lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisessä (APEX) -hanketta, Pelastakaa Lapset ry:n rahoittamaa Lasten oikeuksien näkyminen kuntien budjetoinnissa (Lapsibudjetti) -hanketta sekä Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmät - menetelmän vaikuttavuus -hanketta, jota rahoittivat Alli Paasikiven säätiö, Jalmari ja Rauha Ahokkaan säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö, Emil Aaltosen säätiö, Marjaniemi Lions Club Ladies ja Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkimussäätiö.

 

TtM Elisa Rissasen terveystaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja Vanhemmuustaito-ohjauksen taloudellinen arviointi lasten käytösongelmissa tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella 5.4.2024 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii dosentti, työelämäprofessori Juha Laine (Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto, Roche Oy) ja kustoksena tutkimusjohtaja Eila Kankaanpää Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkon välityksellä.

Lisätietoja

TtM, Elisa Rissanen, elisa.rissanen@uef.fi