Jenni Jaakkola tunnisti tutkimuksessa useita onnistuneen asiakasvuorovaikutuksen ja ammattilaisten välisen vuorovaikutuksen ulottuvuuksia.
Katse, nyökyttely, minimipalaute – ammattilaisilla on käytössään useita keinoja vuorovaikutuksen rakentamiseen tilanteissa, joissa otetaan puheeksi sensitiivisiä aiheita, kuten lähisuhdeväkivaltaa. Itä-Suomen yliopistossa on toteutettu lähisuhdeväkivaltaa käsitteleviä opiskelijoille ja ammattilaisille suunnattuja etäsimulaatioita vuodesta 2020 lähtien.
– Koska simulaatioiden keskeinen tavoite on kehittää moniammatillista vuorovaikutusta, on sitä tärkeä myös tutkia ja arvioida, vanhempi yliopistonlehtori Kaarina Mönkkönen sanoo.
Hän on vastannut etäsimulaation sisällöllisestä suunnittelusta yhdessä vanhemman yliopistonlehtorin Marja-Leena Hyvärisen kanssa.
Itä-Suomen yliopistossa on toteutettu vuosien ajan suursimulaatioita, joiden toteuttamiseen on osallistunut useita eri tieteenaloja ja työelämän ammattilaisia. Simulaatiossa ammattilaiset oppivat yhteistyön tekemisestä ja vaativien, sensitiivisten aiheiden käsittelystä monitieteisesti.
– Usein ajatellaan, että vuorovaikutustaidot tulevat ikään kuin itsestään ammattitutkinnon kylkiäisenä. Näin se ei kuitenkaan ole, vaan sitä tulee tietoisesti harjoitella ja yhdessä tunnistaa, mikä yhteistyössä on oleellista.
Eri tutkimusten mukaan onnistunut vuorovaikutus on hyvän tuen ja hoidon edellytys asiakastyössä, ja se parantaa asiakkaan sitoutumista ja tyytyväisyyttä.
– Usein asiakkaiden ongelmat ovat moninaisia ja siksi usean ammattilaisen osaamista tarvitaan. Jotta moniammatillinen työskentely onnistuisi, tarvitaan onnistunutta vuorovaikutusta.
Jotta moniammatillinen työskentely onnistuisi, tarvitaan onnistunutta vuorovaikutusta.
Kaarina Mönkkönen
Vanhempi yliopistonlehtori
Videoaineisto mahdollisti vuorovaikutuksen yksityiskohtaisen tarkastelun
Vuoden 2023 etäsimulaatio järjestettiin 10. lokakuuta ja siihen osallistui myös Jenni Jaakkola, joka tutki sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielmassaan simulaatiossa esitetyn moniammatillisen vuorovaikutuksen kulkua. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä ammattilaisten välistä vuorovaikutusta että asiakkaan ja ammattilaisten välistä vuorovaikutusta.
– Minua kiinnosti vuorovaikutuksen kokonaisuus ja pienetkin yksityiskohdat, jotka vaikuttavat vuorovaikutuksen etenemiseen. Selvitin tutkimuksessa sitä, millaisia multimodaalisen vuorovaikutuksen keinoja ammattilaiset käyttävät ja millaisten multimodaalisesti rakentuvien vuorovaikutuksen ulottuvuuksien kautta ammattilaiset pyrkivät rakentamaan mahdollisimman onnistunutta moniammatillista vuorovaikutusta ja asiakasvuorovaikutusta.
Videoaiheisto mahdollisti sen, että vuorovaikutusta – niin verbaalista kuin nonverbaalista – pystyttiin tarkastelemaan yksityiskohtaisesti. Analyysimenetelmänä oli multimodaalinen vuorovaikutustutkimus, joka perustuu keskustelunanalyysiin ja pyrkii kuvaamaan tarkasti, mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu.
Sanavalinnat, minipalautteet, katse ja nyökyttely yleisimpiä vuorovaikutuksen keinoja
Jaakkola havaitsi, että ammattilaiset käyttivät erilaisia multimodaalisen vuorovaikutuksen keinoja, joista yleisimpiä olivat sanavalinnat, minimipalauteet, katse ja nyökyttely. Tunnistettujen multimodaalisten keinojen avulla aineistosta löytyi viisi asiakasvuorovaikutuksen ulottuvuutta ja viisi moniammatillisen vuorovaikutuksen ulottuvuutta, joilla ammattilaiset pyrkivät rakentamaan onnistunutta vuorovaikutusta.
Asiakasvuorovaikutuksen ulottuvuuksia olivat vertaisena kohtaaminen ja yhteyden luominen, sensitiivinen puheeksi ottaminen, asiakkaan kuuleminen ja asiakas asioidensa asiantuntijana, ymmärryksen osoittaminen ja tunteiden huomioiminen sekä kannustus ja toivon herättely.
– Tasavertaista kohtaamista ja yhteyttä luotiin muun muassa hymyilemällä, kuuntelemalla ja nojautumalla katsekontaktiin. Sensitiivinen puheeksi ottaminen puolestaan näkyi siinä, että vaikeita aiheita lähestyttiin vähitellen kiertoilmaisuja käyttäen ja kysymyksiä perustellen. Ammattilaiset antoivat asiakkaalle aikaa.
Asiakkaan kuuleminen ja pitäminen omien asioidensa asiantuntijana ilmeni niin, että asiakkaan toiveet otettiin huomioon. Katseet ja minimipalautteet osoittivat, että ammattilaiset kuuntelivat tarkasti.
– Ymmärryksen osoittaminen ja tunteiden huomioiminen näkyi siinä, että ammattilaiset seurasivat asiakkaan reaktioita ja osoittivat ymmärrystä nyökkäilyn ja minimipalautteiden avulla. Kannustus ja toivon herättely olivat usein sanallista kannustamista.
Tasavertaista kohtaamista ja yhteyttä luotiin muun muassa hymyilemällä, kuuntelemalla ja nojautumalla katsekontaktiin.
Jenni Jaakkola
Tutkimusavustaja
Viisi moniammatillisen vuorovaikutuksen ulottuvuutta
Jaakkolan tutkimus osoitti, että moniammatillisen vuorovaikutuksen ulottuvuuksia olivat roolit ja asiantuntijuus, vallan ja vastuun vuorottelu, yhteinen tiedonmuodostus, yhteishengen luominen sekä rakentava samanmielisyys ja erimielisyys.
– Roolit ja asiantuntijuus tulivat esiin, kun ammattilaiset vaihtoivat sujuvasti roolejaan esimerkiksi kuuntelijasta puheeksi ottajaan. Roolit tehtiin näkyväksi myös pukeutumisella ja esittäytyessä. Toisen asiantuntijuus tunnistettiin osoittamalla kysymyksiä tietylle ammattilaiselle.
Vallan ja vastuun vuorottelu oli vuorovaikutuksessa koko ajan läsnä. Ammattilaiset tarkkailivat, milloin kenenkin on mahdollista puhua ja vastuuta siirrettiin toiselle katseen ja nimeämisen avulla. Toisaalta asiakkaan auttamisesta otettiin yhteisvastuu.
– Yhteinen tiedonmuodostus näkyi siinä, että ammattilaiset pyrkivät kokoamaan ja prosessoimaan tietoa yhdessä, kyselemällä ja kertaamalla omaa tietämystään. Yhteishengen luomisessa puolestaan katsekontaktit ja hymyt toivat ammattilaisia lähemmäs toisiaan. Ammattilaiset puhuivat me-muodossa ja korostivat yhteistyön tärkeyttä. Samanmielisyyttä osoitettiin sanallisesti ja nyökyttelyn ja minimipalautteiden avulla. Erimielisyydet ratkaistiin hienotunteisesti perustelemalla omaa kantaa.
Vastuuta siirrettiin toiselle katseen ja nimeämisen avulla.
Simulaatiosta video Namibian ammattilaisten kouluttamiseen
Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos on tehnyt Namibian yliopiston kanssa yhteistyötä ja valmistellut muun muassa yhteistä opetusmateriaalia lähisuhdeväkivallasta. Lähisuhdeväkivalta-simulaatiosta on tehty englanninkielinen versio ja sitä ollaan laajentamassa kahden kulttuurin väliseksi tarkasteluksi.
– Olemme pitäneet tärkeänä, että Itä-Suomen yliopistossa laajalla joukolla toteutettuja suursimulaatioita jalostetaan jatkossa kohdennetumpaan opetuskäyttöön. Kansainvälisessä kontekstissa esitettävään opetusmateriaaliin tulee saada myös toisen kulttuurin näkökulmia asiaan, Mönkkönen korostaa.
Kuluvan syksyn aikana videota on työstetty sellaiseksi, että siinä tarkastellaan Suomen ja Namibian tilannetta.
– Sekä Suomessa että Namibiassa esiintyy yhtä paljon lähisuhdeväkivaltaa. Suomessa joka toinen nainen on kokenut elämänsä aikana lähisuhdeväkivaltaa, Namibiassa joka kolmas 15–49-vuotiaista naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa. Nambiassa suurimmiksi syiksi tähän nähdään alkoholinkäyttö, köyhyys ja työttömyys, mutta myös naisen asema perheessä. Suomessa väkivallan syiksi on tunnistettu muun muassa runsas päihteiden käyttö, henkilökohtaiset kriisit, opittu ongelmanratkaisutapa tai puolison kontrollin tarve.
Namibian tarpeisiin räätälöitävä Early stage intervention of family violence -video valmistuu tammikuussa 2024, ja siinä esitellään molempien kulttuurien näkökulmat lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa.
– Molemmat yliopistot saavat uutta näkökulmaa ja opimme paljon toisiltamme. Esimerkiksi namibialaiset sanovat oppivansa moniammatillisesta työtavasta ja simulaatio-oppimisen menettelemästä. Me puolestamme siitä, miten koko uhrin yhteisö pitää ottaa asian käsittelyyn mukaan, ja ettei tällaisia asioita tule käsitellä vain viranomaisverkostoissa.
Etäsimulaatiossa käytettävää videota on esitelty Namibian yliopistossa kouluttajaopiskelijoille, jotka tekevät kouluissa väkivallan vastaista työtä. Heidän kommenttejaan hyödynnetään englanninkielisen videomateriaalin tuottamisessa.
– Namibian yliopistossa video herätti suurta kiinnostusta, sillä siellä tällainen moniammatillinen työskentelytapa ei ole kovin tavallista.
Lisää aiheesta:
Jaakkola J., (2023) Multimodaalisen vuorovaikutuksen rakentuminen moniammatillisessa ja sensitiivisessä asiakaskeskustelussa. Näkökulmia ammattilaisten vuorovaikutuksesta. Pro gradu tutkielma. Itä-Suomen yliopisto, sosiaalipsykologia. ttps://erepo.uef.fi/handle/123456789/30175
Tutkimus moniammatillisesta tiedonmuodostuksesta: Kaarina Mönkkönen, Marja-Leena Hyvärinen, Taru Kekoni, Jenni Jaakkola, Elisa Tiilikainen: Moniammatillinen tiedonmuodostus - neuvottelua välitilassa. Janus Vol 30 Nro 3 (2022). https://doi.org/10.30668/janus.115200
