Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Joensuun kaupunki ilmakuvassa, kuvalähde Mostphotos.com.

Näkymä Pielisjoelle Joensuussa

Miten älykäs sopeutuminen tulee määrittää?

Äly-hanke luo tilannekuvan Suomen väestöltään vähenevien ja ikääntyvien alueiden ja kuntien muutoksen hallinnasta ja uusista mahdollisuuksista. Hanke käynnistyi tutkimuskirjallisuuden analyysillä. Kirjallisuuskatsaus vastaa kysymykseen, miten älykästä sopeutumista on mahdollista määrittää.

  • Petri Kahila

Yli kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista menettää väestöään samalla, kun väestönkasvu keskittyy muutamille kaupunkiseuduille. Eriytyvän kehityksen hallinta edellyttää älykästä sopeutumista. Uutta lähestymistapaa tutkiva hanke on käynnistynyt kirjallisuuskatsauksella. Älykäs sopeutuminen on uudenlainen lähestymistapa, jossa keskeistä on tunnistaa alueiden ja kuntien kehittämisen ja uusiutumisen mahdollisuudet. Sen tarkoituksena on kehittää uudenlaisia strategioita, suunnitelmia ja politiikkatoimia varauduttaessa väestön vähenemiseen ja siitä aiheutuvien muutosten hallintaan. Kasvun ohella ja jopa sen sijaan älykkäässä sopeutumisessa huomio halutaan kiinnittää palvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen sekä elämänlaatuun.

Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia ja Norrum Oy toteuttavat valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) Mitä on älykäs sopeutuminen Suomessa -tutkimushankkeen (ÄLY) vuosina 2021–2022. Hanke luo tilannekuvan Suomen väestöltään vähenevien ja ikääntyvien alueiden ja kuntien muutoksen hallinnasta ja uusista mahdollisuuksista. Hanke on käynnistynyt kansainvälisen ja suomalaisen tutkimuskirjallisuuden analyysillä. Kirjallisuuskatsaus vastaa kysymykseen, miten älykästä sopeutumista on mahdollista määrittää.

Älykkään sopeutumisen käsite (smart shrinking, smart decline, smart adaptation) juontaa juurensa erityisesti entisen Itä-Saksan alueen väestöltään supistuvia kaupunkeja käsittelevästä tutkimuksesta.  Alueiden ja kuntien eritahtinen kehitys on ollut tyypillistä myös Suomessa tällä vuosituhannella, mutta älykkään sopeutumisen käsite on kuitenkin vakiintumaton suomalaisessa alue- ja kuntakehittämisessä. Suomalaisessa kirjallisuudessa älykästä sopeutumista on määritelty samansuuntaisesti kuin kansainvälisessä tutkimuksessa, mutta supistumisen ja taantumisen termit (shrinkage, decline) on suomalaisessa kirjallisuudessa usein käännetty positiivisemmalta kuulostavaksi sopeutumiseksi.

Lue hankkeen Policy Brief siitä, miten  älykästä sopeutumista on määritelty valtioneuvoston  selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) -sivustolta  https://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=39301

 

Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Petri Kahila, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 411 8445, petri.kahila@uef.fi