Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Potilaan ja sairaanhoitajan kädet

LL Laura Mikkola, väitös 26.4.2024: Sairastumista edeltäneellä toimintakyvyllä on merkittävä vaikutus tehohoitopotilaan selviytymisennusteeseen

Kliinisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Tutkimme sairastumista edeltäneen toimintakyvyn vaikutusta teho-osastolla hoidettujen potilaiden selviytymiseen. Toimintakyvyn lisäksi selvitimme useiden eri tekijöiden vaikutusta ennusteeseen ja loimme ennustemallin, jonka avulla voidaan tehohoidon alkaessa arvioida henkilön todennäköisyyttä selviytyä elossa vuosi teho-osastohoidon jälkeen. Lisäksi selvitimme kyselytutkimuksen avulla suomalaisten anestesialääkäreiden tietämystä erilaisten teho-osastolla hoidossa olevien potilaiden selviytymisen todennäköisyydestä. 

Teho-osastolla annetaan elintoimintoja tukevaa hoitoa vakavasti sairastuneille potilaille. Haasteena on tunnistaa ne henkilöt, joilla on mahdollisuudet toipua vakavasta sairastumisesta ja sen edellyttämästä raskaasta hoidosta. Tarvitsemme lisää tietoa ja työkaluja mahdollisimman oikean potilasvalinnan tueksi. Tavoitteena on tarjota riittävää hoitoa kaikille, joilla on mahdollisuus toipua ja samalla välttää hyödyttömät ja turhaa kärsimystä aiheuttavat hoidot.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Sairastumista edeltäneen toimintakyvyn vaikutus teho-osastolla hoidetun potilaan pidemmän aikavälin selviytymiseen on merkittävä. Sairastumista edeltävä heikko toimintakyky kaksinkertaistaa riskin kuolla vuoden kuluessa tehohoidosta verrattuna niihin potilaisiin, joilla toimintakyky on ollut niin hyvä, että he ovat suoriutuneet päivittäisistä perustoimista itsenäisesti. Edeltävä toimintakyky sai myös suuren painoarvon ennustemallissamme. 

Suomalaiset anestesiologit aliarvioivat usein teho-osastolla hoidettavien potilaiden pidemmän aikavälin elossa selviytymisen todennäköisyyden. Arvioiden mediaani (keskimmäinen arvo) osui kuitenkin useimmissa tapauksissa hyvin lähelle realistista ennustetta. Teho-osastoilla on vuosien ajan ollut käytössä ennustemalleja, joilla pyritään arvioimaan kuoleman riskiä teho-osastolla tai sairaalassa. Pidemmän aikavälin selviytymistä ennustavia malleja ei ole käytössä, eikä niitä ole aiemmin kehitetty tai testattu. Luomassamme ennustemallissa, joka ennakoi potilaan riskiä kuolla vuoden kuluessa teho-osastolle tulosta, edeltävällä toimintakyvyllä on merkittävä rooli.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Päätös potilaan ottamisesta teho-osastolle ja raskaidenkin elintoimintoja ylläpitävien hoitojen aloittamisesta ovat osa jokapäiväistä työtä teho-osastolla työskentelevälle lääkärille. Näiden päätösten tueksi kaivataan tutkittua tietoa hoidon mahdollisuuksista. Luomamme ennustemallin avulla voidaan aiempaa paremmin arvioida potilaan selviytymismahdollisuuksia. Ennustemalli ei anna yksiselitteistä raja-arvoa yksittäisen potilaan hoitopäätöksen tekemiseksi, mutta se antaa mahdollisuuden selviytymistodennäköisyyden arviointiin tutkittuun tietoon perustuen.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot? 

Tutkimus perustuu Suomen tehohoitokonsortion laatutietokannan tietoihin. Tutkimus on retrospektiivinen rekisteritutkimus, jossa on analysoitu suomalaisilla teho-osastoilla rutiinisti kerättyjä tietoja potilaista ja hoitojaksoista. Lisäksi suoritettiin kyselytutkimus suomalaisille anestesiologeille. Sähköpostikyselyssä anestesiologeja pyydettiin arvioimaan kuvailtujen tosielämää vastaavien potilastapausten avulla teho-osastolla olevien potilaiden todennäköisyyttä selviytyä elossa vuosi hoidon jälkeen. Tämä väitöstutkimus ei ole osa laajempaa tutkimusprojektia.

Lääketieteen lisensiaatti Laura Mikkolan väitöskirja Premorbid functional status as a long-term outcome predictor in intensive care (Sairastumista edeltäneen toimintakyvyn vaikutus tehohoitopotilaan pitkän ajan ennusteeseen) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii Dosentti Minna Tallgren Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Matti Reinikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väittelijän kuva 

Väitöskirja

Lisätietoja:

LL Laura Mikkola, laura.mikkola1(a)pshyvinvointialue.fi, 0445755533