Juho Lehtola opiskelee metsätiedettä Itä-Suomen yliopistossa. Lue, kuinka biologiasta, maantieteestä ja markkinoinnista kiinnostunut opiskelija päätyi Joensuuhun ja mikä alan opinnoissa on mielenkiintoisinta.
– Olen Juho Lehtola, 23-vuotias neljännen vuoden metsätieteen opiskelija. Olen kotoisin Kuopiosta. Valmistuin viime keväänä kandidaatiksi, joten parhaillaan käynnissä on ensimmäinen vuosi maisteriopintoja, joissa erikoistun metsien hoitoon ja metsäekosysteemeihin. Vapaa-ajalla tykkään katsoa elokuvia ja matkustella.
Mikä sai sinut hakemaan Itä-Suomen yliopistoon metsätieteisiin?
– Tahdoin yliopistoalalle, jossa voin yhdistellä suosikkikouluaineitani biologiaa ja maantietoa. Kohdistin myös katseen jo valmistumisen jälkeiseen aikaan, jossa toivoin työllisyystilanteen olevan hyvä ja palkkauksen kohtuullinen. Tekemäni taustatutkimuksen perusteella metsätiede vaikutti vastaavan näihin kriteereihin parhaiten, joten tie johti tänne.
– Hain ja pääsinkin ensin opiskelemaan lukioaikaista suosikkikouluainettani biologiaa. Päädyin kuitenkin hylkäämään paikan ja hakemaan varusmiespalveluksen jälkeen metsätieteeseen. Päätökseen vaikutti metsänhoitajien hyvä työllistyminen, laajat uravaihtoehdot ja mahdollisuus erikoistua esimerkiksi metsäekologiaan ja metsien hoitoon, jotka pohjautuvat vahvasti biologiaan.
– Tahdoin opiskella juuri Joensuussa, koska kaupunki on melko lähellä kotiseutuani, ja vaikutti helpostilähestyttävältä opiskelijakaupungilta. Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden koulutuksessa houkutteli myös erikoistuminen vasta maisterivaiheessa, minkä ansiosta kandidaattivaiheessa saa hyvän kokonaiskuvan kaikista metsätieteen osa-alueista.
Mitä odotat opinnoiltasi?
– Opintoja minulla on jäljellä suunnitelmien mukaan enää noin puolitoista vuotta. Tänä aikana odotan etenkin pääseväni ensi kesänä harjoitteluun, joka tukisi erikoistumisalani aihepiirejä. Ensi lukuvuonna tiedossa on metsätuhoihin liittyvän Pro Gradu -tutkielman työstämistä ja opintojen loppuunsaattamista. Tavoitteenani on valmistua tavoiteajassa ja jatkaa siitä jouhevasti työelämään tai jatkaa opintoja vielä tohtorivaiheeseen.
Mikä on parasta metsätieteiden opinnoissasi?
– Metsätieteet kirjoitetaan usein monikossa syystä. Kyseessä on hyvin soveltava oppiaine, jossa sovelletaan useita tieteenaloja, kuten eri luonnontieteitä, yhteiskuntatieteitä ja kauppatieteitä. Etenkin kandidaatin opinnoissa metsiin tutustutaan näiden kaikkien tieteenalojen näkökulmista, mikä tuo opintoihin vaihtelua. Koska sovellettavana on useita tieteenaloja, mihinkään ei sukelleta niin syvälle verrattuna siihen, että opiskelisi vain biologiaa tai esimerkiksi kauppatieteitä. Tämän ansiosta ainakaan itse en ole pitänyt opintoja järin vaikeina. Vaikka opinnoissa yhdistellään useita tieteenaloja, meistä tulee selkeästi metsien huippuasiantuntijoita. Opimme tarkastelemaan metsää niin ekologisista, taloudellisista kuin sosiaalisista näkökulmista.
– Vaihtelua tuovat monipuolisten aiheiden lisäksi myös käytännönläheisyys. Kursseihin sisältyy esimerkiksi maastoretkiä, laboratorioharjoituksia ja yritysvierailuita. Yksi opintojen kohokohdista oli ensimmäisen opintovuoden jälkeen suoritettu, kahdeksan viikkoa kestänyt kenttäkurssi, jonka aikana vierailimme maastossa lähes päivittäin harjoitellen perusopinnoissa opittua käytännössä.
Mitä sivuaineita sinulla on ja miksi valitsit ne?
– Opiskelin kandidaatintutkintooni sivuaineena bio- ja ympäristötieteiden perusopintoja. Tämä oli itselleni selkeä valinta, sillä olen aina ollut kiinnostunut biologiasta ja ajattelin niiden myös tukevan maisterivaiheen opintojani. Olen ainejärjestömme hallitustoimintaan osallistumisen myötä kiinnostunut myös markkinoinnista, joten olen harkinnut sen lukemista toisena sivuaineena. Toisaalta myös geoinformatiikan taitoja painotetaan etenkin työpaikkailmoituksissa, joten se voisi olla järkevä valinta. Itä-Suomen yliopiston tarjoama vapaa sivuaineoikeus ja valtava oppiainevalikoima siis tuntuvat antavan loputtomasti erilaisia sivuaineyhdistelmiä, joten mahdollisuuksia muokata opintoja omannäköiseksi on enemmän kuin tarpeeksi.
Tähtihetkesi metsätieteen opintojen aikana?
– Opintojeni tähtihetki lienee se, kun pääsin ainejärjestömme kautta käymään kansainvälisessä metsäalan opiskelijoiden kokouksessa Chilessä. Oli valaisevaa päästä tutustumaan metsiin ja metsätalouteen aivan toisella puolella maailmaa ja samalla tapaamaan alan opiskelijoita lähestulkoon kaikilta mantereilta. Tämä vahvisti opinnoissakin painotettuja kansainvälisyystaitoja ja konkretisoi alan merkitystä globaalisti.
Mikä on unelmatyösi, mitä odotat tulevaisuudelta?
– Olen opinnoissani ollut eniten kiinnostunut metsien hoidosta, metsäekologiasta ja metsien terveydestä. Toivoisin siis urallani päätyväni työskentelemään johonkin näihin aihepiireihin liittyvissä tehtävissä. Voisin kuvitella toimivani esimerkiksi yritysmaailman puolella asiantuntijana tai jatkavani opintoja aina tohtoriksi asti, ja sitä kautta työllistyväni tutkimustehtäviin esimerkiksi yliopistolle tai Luonnonvarakeskukselle. Olen kuitenkin tulevaisuuden suhteen hyvin avoimin mielin. Tärkeintä on valmistumisen jälkeen saada jalka oven väliin jonnekin ja rakentaa uraa kohti unelmatyöpaikkaa. Olisi myös hauska, jos työ olisi jollain tasolla kansainvälistä ja sisältäisi matkustamista.
Vapaa sivuaineoikeus ja valtava oppiainevalikoima antavat loputtomasti erilaisia sivuaineyhdistelmiä, joten mahdollisuuksia muokata opintoja omannäköiseksi on enemmän kuin tarpeeksi.
Juho Lehtola
Miten kuvailisit opiskelukaupunkiasi Joensuuta
– Joensuu on minusta täydellinen opiskelijakaupunki. Kaikki on sopivan lähellä, joten ympäri kaupunkia on helppo liikkua kävellen tai pyörällä. Tarjolla on runsaasti opiskelija-asuntoja eikä yksityiselläkään puolella ole mahdottoman korkea hintataso. Kaupungissa on todella paljon opiskelijoita ja erilaisia opiskelijatapahtumia viikoittain. Myös oma ainejärjestömme Joensuun metsäylioppilaat ry on erittäin aktiivinen tapahtumien suhteen, jonka ansiosta kanssaopiskelijat tulevat tutuksi vuosikurssista riippumatta.
– Metsätieteiden opiskelijana on motivoivaa asua käytännössä metsien keskellä eli tutkittava aihe on aina lähellä. Joensuussa on myös kesäharjoitteluita ja valmistumisen jälkeistä aikaa ajatellen runsaasti alan toimijoita. Voisin kuvitella jääväni alueelle myös valmistumisen jälkeen.
Mikä on parasta kampuksella, miksi?
– Kaikki oppiaineet toimivat samalla kampusalueella, joten tunnelma on mukavan yhteisöllinen ja poikkitieteellinen. Tilat ovat viihtyisiä ja rakennuksista löytyy myös runsaasti itseopiskelutiloja. Kampus on lähellä keskustaa ja opiskelija-asuntoja löytyy aivan vierestä. Kampusalueella toimivat ravintolat tarjoavat laadukasta ja edullista opiskelijaruokaa.
Juhon vinkit metsätieteestä haaveilevalle
– Metsätieteisiin tulee opiskelijoita hyvin erilaisista taustoista ja erilaisin mielenkiinnonkohtein. Esimerkiksi itseäni kiinnostaa eniten metsien ekologinen puoli, mutta on vähintään yhtä paljon heitä, jotka ovat kiinnostuneita erityisesti metsätaloudesta tai vaikkapa metsäpolitiikasta. Tilaa on kaikille ja kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään. Suurinta osaa alalle hakeutuvista kuitenkin yhdistää jonkinasteinen kiinnostus luontoa, metsiä ja kestävää kehitystä kohtaan.
– Ei myöskään kannata ajatella, että sinulla pitäisi olla jonkinlaista metsätaustaa ennen alalle hakeutumista. Joukossamme on toki monia, joille metsät ovat tulleet tutuiksi esimerkiksi suvun metsänomistajuuden tai eräilyyn liittyvien harrastusten myötä. Itse taas olen kotoisin kaupungista, eikä minulla ollut juuri minkäänlaista tietämystä mistään metsiin liittyvästä ennen opintojen aloitusta. Olen kuitenkin pärjännyt hyvin ja kursseilla on lähdetty ihan perusasioista liikkeelle. Olen myös pitänyt eräänlaisena voimavarana sitä, että minulla ei ollut ennen opintojen aloitusta erityisen vahvaa asennoitumista, vaan olen oppinut tarkastelemaan metsiin liittyviä ajankohtaisia teemoja, kuten monimuotoisuuskysymyksiä, hiilen sidontaa ja metsien taloudellista merkitystä objektiivisesti tutkimustiedon valossa.
– Minulla opinnot sisältävät yhden matematiikan kurssin ja kaksi tilastotieteen kurssia. Hakiessani vaatimuksena on ollut vähintään arvosana C lyhyestä matematiikasta tai pitkän matematiikan suorittaminen. Tästä huolimatta ei kannata jättää hakematta sen perusteella, että matematiikka ei lukeudu vahvuuksiisi. Ainakin itse olen pärjännyt hyvin myös lyhyellä matematiikalla ja halutessasi on mahdollista erikoistua vähemmän matemaattisiin metsätieteen osa-alueisiin.
– Metsätieteet saattavat sopia sinulle, mikäli tunnet, että sinulla on useita kiinnostuksenkohteita etkä tiedä minkä niistä valitset. Ehkä luonto ja metsät kuitenkin jollain tasolla ovat sinulle läheisiä? Alallamme pääset yhdistelemään useita tieteenaloja metsien kautta, joista mieleisimpiin voit erikoistua maisterivaiheessa.
– Oli erikoistumisala mikä hyvänsä, on motivoivaa tietää, että tulevaisuudessa pääsee tekemään tärkeää työtä koko yhteiskunnan ja luonnon hyväksi joko Suomessa tai maailmalla. Meillä on myös tarjolla laaja-alaisesti vaihtomahdollisuuksia ja kansainvälisiä maisteriohjelmia, mikäli palat halusta päästä lähtemään ulkomaille jo opiskeluaikana.
