Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Ihmisjoukko kaupungilla.

Keskustelu englannin asemasta Suomessa tarvitsee uutta suuntaa

Englannin kieli Suomessa herättää paljon tunteita, mutta tutkittuun tietoon perustuva kokonaiskuva on tähän mennessä puuttunut. Itä-Suomen yliopiston koordinoima tutkimus on keskittynyt englannin kielen asemaan julkishallinnossa, elinkeinoelämässä sekä korkeakoulutuksessa. Saadut tutkimustulokset osoittavat, että tällä hetkellä merkkejä kansalliskielten, suomen ja ruotsin, marginalisoitumisesta on hyvin vähän. 

– Englannin kielen uhka näyttää korostuvan tällä hetkellä liioitellusti julkisessa keskustelussa. Tämä uhka ei vastaa havaintoihimme perustuvaa kokonaiskuvaa, kertoo professori Mikko Laitinen.

Tutkimustulokset sen sijaan osoittavat, että suomi on selvästi pääkieli kaikilla kolmella tutkimuksen osa-alueella eli julkishallinnossa, elinkeinoelämässä sekä korkeakoulutuksessa. Englanti on maan toiseksi käytetyin kieli, ja sitä käytetään paljon korkeakouluissa ja elinkeinoelämässä. Huomattavaa on, että ruotsia tarvitaan varsinkin elinkeinoelämässä ja julkisessa hallinnossa.

– Englannin asemaa ei ole syytä rajoittaa tai kaventaa lainsäädännöllisin keinoin, koska päätöksen vaikutukset organisaatioiden ja yhteisöjen toimintaympäristöihin olisivat negatiivisia. Rajoitukset voisivat aiheuttaa merkittävää haittaa kansainväliselle yhteistyölle sekä vaikeuttaa kansainvälisten osaajien, työvoiman ja opiskelijoiden saamista ja kotoutumisesta Suomeen.

On myös selvää, ettei englannin juridista roolia ole syytä muuttaa nimeämällä sitä kolmanneksi kansalliskieleksi.

Toimenpide-ehdotukset yhteiskunnan monikielisyyteen

Tutkimuksessa selvisi myös, että kielipolitiikan selkeyttämiselle on yhteiskunnassamme tarvetta. 

– On oleellista, että kaikki suomalaiset kokevat olevansa osallisia suomalaisessa yhteiskunnassa, sen instituutioissa ja työyhteisöissä. Yhteiskunnan rakenteiden ja käytänteiden on oltava valmiita ottamaan vastaan uudet tulijat ja heidän mukanaan tuleva kulttuurinen ja kielellinen monimuotoistuminen, Laitinen sanoo.

Hänen mukaansa käytänteiden on oltava niin läpinäkyviä, joustavia ja oikeudenmukaisia, että niin uudet tulijat kuin Suomessa syntyneet kansalaiset voivat ne ottaa omakseen. Näihin käytänteisiin kuuluu myös joustava monikielisyys. 

– Tutkimustulosten pohjalta olemmekin laatineet valtioneuvostolle 10 toimenpide-ehdotusta, joilla ohjataan Suomea kohti elävää monikielistä yhteiskuntaa.

Projektin loppuraportti julkaistiin 3.11.2023 (valtioneuvoston julkaisuja).

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lisätietoja: 
Professori Mikko Laitinen, p. 050 441 2389, mikko.laitinen(at)uef.fi)
https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/englanti-suomen-kansalliskielten-rinnalla/ 

Valtioneuvoston julkaisema Hyvä kysymys -podcast aiheenaan "Uhkaako englannin kieli kansalliskieltemme asemaa?" 3.11.2023
 

Avainsanat