Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen apulaisprofessori Juhana Venäläinen on ehdokkaana Koneen säätiön Vuoden Tiedekynä 2023 -palkinnon saajaksi. Venäläinen on ehdolla artikkelillaan ”Ajattelun riitelevät rytmit”, joka on ilmestynyt Vastapainon julkaisemassa teoksessa Kirjallinen elämä mediaperustaisessa markkinayhteiskunnassa. Artikkelissa Venäläinen tutkii kirjoittamisen ja lukemisen roolia suomalaisen yliopistokentän nykyisessä tilanteessa ja argumentoi ajan omaksi ottamisen puolesta.
Palkinnon tarkoituksena on tukea suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja nostaa sen arvostusta, ja näin vahvistaa suomen asemaa tieteen kielenä. Voittaja-artikkelin valitsee Helsingin yliopiston folkloristiikan professori Lotte Tarkka, joka toimii myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran valtuuskunnan puheenjohtajana.
Vuoden Tiedekynä-palkinto on myönnetty vuodesta 2010 alkaen, ja se jaetaan vuorovuosin humanistiselle, yhteiskuntatieteelliselle ja ympäristötieteelliselle julkaisulle. Tänä vuonna palkintoehdokkaat ovat humanisteja. Voittaja julkistetaan toukokuussa.
Vuoden Tiedekynä -ehdokkaat 2023
Elsi Hyttinen, ”Katso kyljystä” teoksessa Elsi Hyttinen & Karoliina Lummaa (toim.), Sotkuiset maailmat. Posthumanistinen kirjallisuudentutkimus, Jyväskylän yliopisto 2020, 337–357.
Hyttinen analysoi Pipsa Longan näytelmää Toinen luonto (Den andra naturen) soveltaen perinteistä ja posthumanistista taideteoriaa.
Heta Kaisto & Katja Lautamatti, ”Satavuotias yö: Suomen sisällissota, ylisukupolvinen muisti ja empaattinen kuuntelija” teoksessa Susanna Helke & Essi Viitanen (toim.), Repeämän kuvat: Dokumentaarinen elokuva ja hyvinvointivaltion murtumia, Aalto Arts Books 2022, 264–304.
Kaisto ja Lautamatti pohtivat Libanonin ja Suomen sisällissotaan sekä holokaustiin liittyvää muistamista historiantutkijan ja taiteellisen tutkijan työn osana.
Antti Kauppinen, ”Osaammeko rakentaa moraalisia toimijoita?” teoksessa Panu Raatikainen (toim.), Tekoäly, ihminen ja yhteiskunta. Filosofisia näkökulmia, Gaudeamus 2021, 131–156.
Kauppinen käsittelee moraalisen toimijan käsitettä ja pohtii, mitä vaadittaisiin keinotekoiselta moraaliselta toimijalta.
Iina Kohonen, ”Valtimonlyöntejä avaruudesta” teoksessa Anna Helle & Pia Koivunen (toim.), Neuvostoliitto muistoissa ja mielikuvissa , SKS 2022, 27–47.
Kohonen käsittelee Laika-koiran avaruuslennon tarinaa ja sen kehittymistä suomalaisessa ja globaalissa mediassa.
Sofia Kotilainen, ”Talviaisten rahapaja: Luku-ja kirjoitustaidon hyödyntäminen rahanväärennöstarkoituksiin 1800-luvulla”, Ennen ja nyt: historian tietosanomat 3 / 2022, 59–74.
Kotilainen analysoi erään 1800-luvulla toimineen rahanväärentäjä Talvi-Erkin työn pohjalta sekä luku- ja kirjoitustaidon roolia että huono-osaisten asemaa ajan yhteiskunnassa.
Tuomas Laine-Frigren, ”Diagnooseista kokemukseen. Lapsuus ja mielenterveys historiallisena ongelmana” teoksessa Kalle Kananoja (toim.), Terveyshistoria. Näkökulmia ja lähestymistapoja keskiajalta nykypäivään, SKS 2022, 159–191.
Laine-Frigren pohtii lasten mielenterveyden hoitamisen historiaa 1900-luvulla lasten itsensä tuottamien aineistojen pohjalta.
Maria Mäkelä & Anu Silfverberg, ”Aikamme mallitarinoita” teoksessa Maria Mäkelä, Samuli Björninen, Ville Hämäläinen, Laura Karttunen, Matias Nurminen, Juha Raipola & Tytti Rantanen (toim.), Kertomuksen vaarat. Kriittisiä ääniä tarinataloudessa, Vastapaino 2020, 23–38.
Tutkija Mäkelä ja toimittaja Silfverberg analysoivat mallitarinoita eli kulttuurin muovaamia helposti omaksuttavia kertomusmuotteja ja niiden asemaa tarinataloudessa.
Mikko Pollari, ”Kirjoittamaton luku” teoksessa Sami Suodenjoki, Kirsti Salmi-Niklander, Mikko-Olavi Seppälä, Päivi Salmesvuori, Anna Rajavuori, Mikko Pollari & Anne Heimo (toim), Lannistumaton. Matti Kurikan haaveet ja haaksirikot kolmella mantereella, SKS 2022, 131–153.
Pollari tekee selkoa toimittaja ja työnväenaktivisti Matti Kurikan vaiheista 1900-luvun alussa ja avaa samalla aikauden yhteiskunnallisia murroksia.
Jaakko Suominen, ”Digitaalisen pelaamisen tiloja ja vaiheita” teoksessa Usva Friman, Jonne Arjoranta, Jani Kinnunen, Katriina Heljakka & Jaakko Stenros (toim.), Pelit kulttuurina, Vastapaino 2022, 151–173.
Suominen tarkastelee digitaalisen pelaamisen historiallista kehitystä erityisesti Suomessa ja pelimuotojen kytkeytymistä pelaamisen, leikin ja teknologian käytön jatkumoihin.
Juhana Venäläinen, ”Ajattelun riitelevät rytmit” teoksessa Elina Arminen, Anna Logrén & Erkki Sevänen (toim.), Kirjallinen elämä mediaperustaisessa markkinayhteiskunnassa, Vastapaino 2020, 183–205.
Venäläinen tutkii kirjoittamisen ja lukemisen roolia suomalaisen yliopistokentän nykyisessä tilanteessa ja argumentoi ajan omaksi ottamisen puolesta.
