Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Käsi vetää seteliä hihansuusta.

HTL Laura Paasonen, väitös 15.12.2023: Talousrikosprosessit ovat liian pitkiä ja talousrikoksista saadut rangaistukset ”kevyitä”

Kriminologian alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Tarkastelen väitöstutkimuksessani, millaista nykyaikainen talousrikollisuus on tuoreen oikeuskäytännön perusteella, ja millaisia johtopäätöksiä sen torjunnan tehostamisesta voidaan tämän tutkimuksen perusteella tehdä. Väitöstutkimus täyttää talousrikoksiin liittyvää tutkimusaukkoa ja antaa uutta empiiristä tietoa sekä talousrikostorjuntaan että lainsäädännön kehittämiseen.

Rikollisuus muuttaa jatkuvasti muotoaan yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä. Erityisesti teknologian kehitys on mahdollistanut esimerkiksi talousrikollisuudessa erilaiset rikosten tekotavat ja yhdistänyt rikosten tekijät ympäri maailmaa. Talousrikoksista koituukin nykypäivänä huomattavia vahinkoja muun muassa yhteiskunnalle ja yrityksille. Talousrikollisuuden suuresta yhteiskunnallisesta merkityksestä huolimatta suomalainen aihetta koskeva tutkimus on ollut verrattain vähäistä, eikä kattavaa yleiskuvaa rikosprosessiin päätyvistä asioista ja niiden piirteistä ole ollut saatavilla.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Väitöstutkimuksen perusteella talousrikosten monimuotoisuus vaikeuttaa niiden mittaamista ja tutkimusta. Talousrikokset ovat myös kasvussa. Yhteiskunnassa onkin pantu merkille talousrikosten merkittävyys erityisesti taloudelle jo jonkin aikaa, mutta niiden torjunnassa on haasteita. Talousrikosten ennalta ehkäisemistä ja selvittämistä ei auta myöskään talousrikosten monipuolistuminen ja liittyminen usein toisiin talousrikoksiin sekä verkkovälitteisen rikollisuuden kasvu. Esimerkiksi perinteiset järjestäytyneet rikollisryhmät ovat myös entistä enemmän siirtyneet talousrikoksiin.

Väitöstutkimus osoittaa, että talousrikostuomioiden määrät ovat kuitenkin maltillisia. Talousrikosprosessit ovat tutkimuksen perusteella aivan liian pitkiä, mikä puolestaan korostaa viranomaisten toiminnan ja yhteistyön merkitystä. Kaiken kaikkiaan rangaistukset talousrikoksista ovat ”kevyitä”, mikä saattaa houkutella koulutetumpia ja varakkaampia rikoksentekijöitä.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Väitöstutkimus antaa uutta empiiristä tietoa sekä talousrikostorjuntaan että lainsäädännön kehittämiseen.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Väitöstutkimus on kokonaisuudessaan sekä empiirinen että lainopillinen oikeustutkimus. Painopiste on empiirisessä tutkimuksessa, jota lainoppi tukee. Väitöskirjan ytimen muodostaa talousrikosten tilastollinen tutkimus. Väitöstutkimuksen perustana ja innoittajana on toiminut käräjäoikeuksien tuomiot käsittävä aineisto, joka poimittiin vuonna 2019 annetuista ratkaisuista Oikeusrekisterikeskukselta. Poimintakriteerinä oli, että ratkaisu oli merkitty talousrikoskoodilla. 

HTL Laura Paasosen kriminologian alaan kuuluva väitöskirja ”Talousrikokset: uhka vai mahdollisuus? Empiirisiä oikeustutkimuksia talousrikoksista” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 15.12. klo 12.00 alkaen Carelia-rakennuksen salissa C2. Vastaväittäjänä toimii työelämäprofessori Kai Kotiranta Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Mikko Aaltonen Itä-Suomen yliopistosta.