Kuka olet ja mitä teet?
Olen Nina Lunkka ja toimin yliopistonlehtorina sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella, sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriohjelmassa. Opetan pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyshallintotieteen syventäviä opintoja ja ohjaan niin pro gradu -tutkielmia kuin väitöstöitäkin. Opetus- ja ohjaustyön rinnalla teen aktiivisesti tutkimusta.
Miten päädyit tehtävääsi?
Jo jatko-opintojen aikana ja väitöstyötä tehdessäni toimin erilaisissa opetus- ja ohjaustehtävissä terveyshallintotieteen koulutusohjelmassa Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksella. Sain opettaa ja ohjata runsaasti ja huomasin tuolloin pitäväni tutkimuksen teon lisäksi myös opetustyöstä yliopistossa. Tutkijaidentiteettini rakentamisen rinnalla olenkin aktiivisesti rakentanut myös opettajaidentiteettiäni, jota 60 opintopisteen yliopistopedagogiikan perus- ja aineopintojen suorittaminen on tukenut. Väitöksen jälkeen siirryin post doc -tutkijaksi Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun, josta siirryin vuoden 2020 alussa Itä-Suomen yliopistoon nykyiseen tehtävääni.
Mitä tutkit ja miksi?
Tutkin eritasoisia muutosprosesseja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tällä tarkoitan, että en niinkään ole kiinnostunut muutosten lopputulemasta vaan siitä, miten ja millä ehdoilla muutos sosiaali- ja terveydenhuollossa itseasiassa tapahtuu. Etenkin laajat tai syvälliset muutokset edellyttävät sote-sektorin käytännön toimijoilta uudenlaista ajattelua ja mielenmaisemaa, jotta on mahdollista poisoppia aikaisemmista tavoista tehdä asioita. Näenkin, että muutos on vahvasti inhimillinen ja sosiaalinen prosessi, ja muutoksen sijaan pyrin ymmärtämään muuttumisen tapahtumista. Tutkimuskielellä saman voisi ilmaista, että olen kiinnostunut siitä dynamiikasta tai niistä mekanismeista, jotka selittävät muutosprosessien kehityskulkua sotessa.
Mitä tutkijan työsi käytännössä sisältää?
Tutkijana työni ydin tiivistyy pitkälti lukemiseen, ajatteluun ja kirjoittamiseen, jotka eivät mielestäni ole vaiheita tutkimusprosessissa vaan kietoutuneita toisiinsa. On keskeistä tuntea ne tutkimuskeskustelut, joihin tutkimuksellaan osallistuu, jotta voi tuoda siihen jotakin uutta tai laajentaa sitä. Tämä edellyttää lukemista ja ajattelua. Julkaiseminen puolestaan edellyttää kirjoittamista samoin kuin sitä, että on jotakin uutta sanottavaa tutkijayhteisölle, mikä taas edellyttää lukemista ja ajattelua. Tutkijan työ ei kuitenkaan ole pelkkää tutkijankammiossa istumista, vaan sisältää muun muassa tutkimuksen hankkeistamista ja rahoituksen hakemista, aineiston hankkimista ja sen analysointia, verkostoitumista muiden tutkijoiden kanssa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, tutkimustulosten esittelyä tieteellisissä konferensseissa, tutkimusseuroissa toimimista ja yhteiskunnallista vaikuttamista eli tutkimustulosten viemistä käytäntöön.
Minusta on hienoa, että laitoksellamme tutkimusta voi tehdä monenlaisista lähtökohdista ja monenlaisella orientaatiolla.
Nina Lunkka
Yliopistonlehtori
Mikä on parasta tutkimuksessa ja tutkijana toimisessa Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella?
Minusta on hienoa, että laitoksellamme tutkimusta voi tehdä monenlaisista lähtökohdista ja monenlaisella orientaatiolla – tutkijat ponnistavat erilaisilta tieteenaloilta, kuten esimerkiksi terveystieteistä, hallintotieteistä, kauppatieteistä tai sosiaalitieteistä. Mielestäni tutkimuksen ja tutkijoiden moninaisuuden arvostaminen ja vaaliminen ovatkin keskeinen valtti laitoksellamme. Lisäksi pidän siitä, että meillä arvostetaan tutkimuksen tekoa opetustyön rinnalla. Näiden kahden yhdistäminen ei kuitenkaan aina ole yksittäiselle tutkijaopettajalle helppoa ja vaatii laitoksen tuen lisäksi henkilöltä itseltään itsensä johtamisen kykyä.
Mitä tutkijan työ antaa sinulle ja suosittelisitko sitä muille?
Tutkijana saan toteuttaa itsessäni puolia, joita en toisentyyppisessä työssä pystyisi välttämättä toteuttamaan, kuten esimerkiksi luovuutta ja ongelmanratkaisua itseäni kiinnostavien kysymysten parissa. Minulle on tutkijana tärkeää, että saan tehdä työtä vapaasti silloin kun on vaikkapa inspiraatio enkä ole sidottu tekemisessäni virka-aikaan. Itselleni tämä antaa autonomian tunnetta; joku toinen saattaa olla toista mieltä ja järjestää työtehtävänsä toisin. Tutkijana olen myös saanut tutustua ihmisiin, joihin en olisi muutoin koskaan tutustunut. Suosittelen lämpimästi tutkijan työtä kaikille, joilta löytyy riittävää käsitteellistä ajattelukykyä, pitkäjänteisyyttä, halua haastaa itseään ja rohkeutta katsoa asioita toisin. Samalla on hyvä tunnistaa, että tutkijan työssä tarvitaan myös epämukavauusalueella toimimista, pettymysten sietoa ja aika paksua nahkaa, koska oma tekeminen altistetaan jatkuvasti tutkijayhteisön kriittiselle arvioinnille.
Millaisia unelmia sinulla on tutkimuksen suhteen?
Unelmoin siitä, että saan jatkaa tutkimuksen tekoa samoilla vapausasteilla jatkossakin ja sitä kautta kehittyä tutkijana. Lisäksi toivon, että aloittaneilla hyvinvointialueilla on tahtoa tehdä tutkimusyhteistyötä myös muutosprosessien tutkimuksen saralla, koska sillä tavoin on mahdollista tuottaa uutta ymmärrystä siitä, miten muutos ja uudistuminen on mahdollista niukkenevien resurssien sotessa.
