Korkeakoulutuksen pitäisi löytää keino tukea niitä opiskelijoita, jotka eivät ole saaneet aikaisemmalta opintopolulta parhaita mahdollisia lähtökohtia.
Yliopiston opettajille pitkäkestoisempaa koulutusta erilaisten oppijoiden tukemista varten
– On tärkeää ymmärtää, etteivät kaikki opiskelijat aloita opintojaan samalta viivalta, vaan lähtötasot voivat yliopistossakin olla yllättävän poikkeavia. Siksi meidän on kiinnitettävä tarkempaa huomiota siihen, mitä ja miten opetamme, kuvailee tuore yliopistopedagogiikan professori Heidi Hyytinen professuurinsa lähtökohtia.
Yliopistopedagogiikan tarve on noussut viime aikoina julkiseen keskusteluun. Erilaisia oppijoita on yliopistoissa ollut toki aina, mutta korkeakoulutettujen määrän kasvaessa lisääntyy myös tuen tarve. Ja jotta opiskelijoita voitaisiin tukea opinnoissaan oikealla tavalla, on kehitettävä opettajien osaamista ja yliopistopedagogiikkaa.
Itä-Suomen yliopisto panostaa nyt asiaan professuurin ja kahden yliopistopedagogiikan yliopistonlehtorin myötä. UEFpedatiimiin kuuluvat Hyytisen lisäksi yliopistonlehtorit Sirkku Lähdesmäki ja Sanna Väisänen. Yksi ensimmäisistä avauksista on henkilöstölle tarjottava, uudistettu yliopistopedagogiikan 60 opintopisteen laajuinen kokonaisuus.
– Tutkimusten mukaan pitkäkään ura yliopisto-opettajana ei yksinään kehitä pedagogista ajattelua ja taitoja, vaan sitä varten tarvitaan koulutusta, Hyytinen perustelee.
Pedagogisten opintojen lisäksi varsinainen muutos ja kehittämistyö lähtevät yliopiston arjesta. Sitä muutosta Hyytinen lähtee nyt rakentamaan yhteistyötä tehden.
– Jotta kehittämistyö olisi vaikuttavaa, sitä pitää tehdä kaikkien osapuolten kanssa yhteistyössä opettajista ja opiskelijoista aina johtajiin saakka.
Vastaavia yliopistopedagogiikan professoreita löytyy Suomessa tällä hetkellä ainoastaan Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoista.
– Näitä professuureja on harvoin tarjolla, joten halusin ehdottomasti hakea tätä mielenkiintoista ja minulle sopivaa paikkaa. Eikä Itä-Suomen yliopiston maine hyvänä työnantajana ollut tietenkään haitaksi, Hyytinen kertoo hymyillen.
Opettajille tukea oman opetuksen kehittämiseen
Tuleva 60 yliopistopedagogiikan opintokokonaisuus on parhaillaan kehittämistyön alla. Selvää kuitenkin on, että opinnot tulevat kehittämään opettajien osaamista laaja-alaisesti ja tutkimusperustaisesti.
– Kokonaisuuden on toisaalta oltava ajassa kiinni, mutta toki on pidettävä huolta myös siitä, että kaikki pedagogisen koulutuksen käyneet saavat tarvittavat tietotaidot sekä oman opettajuuden kehittämiseen että laajemmin ajateltuna oman tieteenalansa opetuksen kehittämiseen.
Yliopistopedagogiikan tärkein tavoite laadukas ja hyvä opetus, joka johtaa laadukkaaseen oppimiseen ja lopulta onnistuneisiin tutkintoihin. Erityisesti on pohdittava, miten opetussuunnitelmaan kirjatut osaamistavoitteet saavutetaan niin että opiskelijat saavat tarvittavat tiedot ja taidot työelämään sekä muuttuvaan maailmaan.
Pitkäkään ura yliopisto-opettajana ei yksinään kehitä pedagogista ajattelua ja taitoja, vaan sitä varten tarvitaan koulutusta.
Heidi Hyytinen
Yliopistopedagogiikan professori
Kriittisen ajattelun taitoa tiedon toistamisen sijaan
Hyytisen omat tutkimukset ovat viime vuosina keskittyneet opiskelijoiden siirtymävaiheisiin.
– Tutkimusteni perusteella korkeakoulutuksen pitäisi löytää keino siihen, miten tuetaan niitä opiskelijoita, jotka eivät ole saaneet yliopistoon tullessaan aiemmista opinnoista parhaita mahdollisia lähtökohtia. Erilaiset lähtökohdat heijastuvat tutkimusten mukaan esimerkiksi opintoihin kiinnittymiseen ja opintojen etenemiseen.
Hyytinen on keskittynyt tutkimuksissaan opiskelijoiden oppimisen säätelyyn sekä geneerisiin taitoihin, joihin kuuluvat erityisesti kriittinen ajattelu ja argumentaatiotaidot.
– Tutkimukseni kohteena ovat paitsi geneeriset taidot, myös näiden taitojen arviointiin käytettävät välineet. Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa siitä, millaisilla geneerisillä taidoilla opiskelijat aloittavat korkeakouluopintonsa, ja miten taidot kehittyvät opintojen aikana.
Jotta opiskelija voisi omaksua tieteenalaansa liittyviä tietoja ja taitoja, hän tarvitsee geneerisiä taitoja. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että taidoissa on opiskelijoiden välillä huomattavia eroja.
– Yliopiston tulisi tarjota mahdollisuuksia omien ajatusten haastamiseen ja itsenäiseen ajatteluun. Sen sijaan opiskelu näyttäisi edelleen tarkoittavan osalle opiskelijoista tiedon toistamista. Sen ei pitäisi olla yliopistokoulutuksen tarkoitus.
Hyytisen mukaan opetussuunnitelmista pitäisi tehdä sellaisia, että opiskelijoille tarjoutuu aidosti mahdollisuuksia yksin ja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa harjoitella, reflektoida ja saada palautetta tieteenalansa keskeisistä geneerisistä taidoista tieteenalakohtaisten tietojen rinnalla, ja vieläpä systemaattisesti läpi koko opintopolun.
Myös opettajat tarvitsevat tukea ja pedagogista koulutusta tähän opetus- ja ohjaustehtävään, mihin uudella opintokokonaisuudella pyritäänkin nyt vastaamaan.
Optiikan alalta kasvatustieteilijäksi
Heidi Hyytinen on aiemmalta koulutukseltaan optometristi. Hänen mukaansa ne opinnot ovat yksi suuri syy siihen, miksi Hyytinen on nyt pedagogiikan asiantuntija.
– Optometriaa opiskellessani opintojen ja yksittäisten opintojaksojen tavoitteet olivat todella hämärän peitossa. Siitä sain kimmokkeen lähteä tutkimaan, eikö opetusta voisi toteuttaa voisi jotenkin paremminkin.
Hyytinen päätyi opiskelemaan aikuiskasvatustiedettä ja optometristin työt saivat jäädä. Silti hän on tyytyväinen aiempaan uraansa.
– Ei se ollut yhtään huono mutka. Päinvastoin olen sitä mieltä, että oppimani asiakaspalvelutaidot ovat nykyisessäkin työssäni hyvin arvokkaita. Lisäksi kasvatustieteitä opiskellessani minulla oli jo itselläni lapsi ja työkokemustakin taustalla, joten ne antoivat opintoihin perspektiiviä.
Vapaa-aikana Hyytinen viihtyy etenkin siirtolapuutarhamökillään, josta käsin hän tekee kesällä töitäkin.
– Se on minulle paratiisi maan päällä. Kukkia ja puutarhaa hoitaessa kaikki muu unohtuu.
Hyytisen lapset ovat muuttaneet jo muualle opiskelemaan, poika Ouluun ja tytär Yhdysvaltoihin. Kotona hoitoa kaipaa sen sijaan chihuahua Choko.
– Olemme puolisoni kanssa juuri muuttaneet vähän pienempään asuntoon, joten koti tulee pysymään vastaisuudessakin Etelä-Suomessa. Mutta pyrin olemaan paljon läsnä myös täällä Itä-Suomessa.
HEIDI HYYTINEN
- Professori, kasvatustiede, yliopistopedagogiikka 1.1.2024–
- FT, Helsingin yliopisto, 2015
- FM, Helsingin yliopisto, 2010
- Optometristi (AMK), Oulun ammattikorkeakoulu, 2001
- Yliopistopedagogiikan dosentti, Helsingin yliopisto, 2020
Tärkeimmät tehtävät
- Yliopistopedagogiikan yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, 1.10.2017–31.12.2023
- Post-doc tutkija, Helsingin yliopisto, 1.1.2016–30.9.2017
- Yliopistonlehtorin sijaisuus, Helsingin yliopisto, 1.7.2015–31.12.2015
- Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, 1.1.2013–30.6.2015
- Projektitutkija AHELO (Assessment of Higher Education Students’ Learning outcomes) -hankkeessa, Helsingin yliopisto, 1.2.2010−31.12.2012
- Optometristi, Tähti Optikko, 2002–2008
Painolaatuiset kuvat: https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/62775?encoding=UTF-8 ja https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/62774?encoding=UTF-8
