Aapasuot ovat laajalti maankäytön vaikutuspiirissä jopa riippumatta niiden suojelutilanteesta.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Suot ovat keskeinen luonnonelementti Suomessa metsien ja vesistöjen ohella, ja ne ovat myös monella tapaa hyödyllisiä meille ihmisille. Soita on voimakkaasti hyödynnetty maa- ja metsätaloudessa, ja nykyään tiedostetaan yhä paremmin niiden tärkeys myös hiilitasapainon, veden kierron ja luonnon monimuotoisuuden kannalta sekä virkistyksen ja elämysten tuottajina. Väitöstutkimuksessani tarkastelen erityisesti aapasoissa tapahtuneita ja mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Lisäksi tutkimuksessa selviteltiin aapasuon määrittelyyn ja rajaamiseen liittyviä kysymyksiä. Aapasuo on yleinen suoyhdistymätyyppi Suomessa ja laajalti boreaalisella vyöhykkeellä. Suon yläpuoliselta valuma-alueelta saapuvat vedet ovat edellytyksenä aapasoiden synnylle ja säilymiselle. Siksi aapasuot ovat herkkiä ympäröivän maankäytön aiheuttamille vesitalouden muutoksille. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa aapasoihin, ja aapasoiden muutoksilla on puolestaan vaikutusta ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimus osoittaa, että aapasuot ovat laajalti maankäytön vaikutuspiirissä jopa riippumatta niiden suojelutilanteesta, koska myös suojelualueen ulkopuolinen maankäyttö aapasuon valuma-alueella voi vaikuttaa suon vesitalouteen ja sitä kautta suoekosysteemiin. Tutkimus vahvistaa aiempia havaintoja siitä, että Suomen soiden luonnontilaisuuden aste on varsin alhainen. Lisäksi väitöstutkimus osoittaa, että aapasoiden vesitalous muuttuu melko lailla vääjäämättömästi ilmastonmuutoksen edetessä: niille ominainen valunnan vuodenaikaisrytmi heikkenee talvien tullessa lämpimämmiksi ja vähälumisemmiksi. Eteläisessä Suomessa muutos on jo näkyvissä. Ilmaston lämpeneminen ja suoalueita ympäröivät ojitukset voivat voimistaa rahkasammalten kasvua aapasoissa ja sitä kautta turpeen muodostumista ja hiilensidontaa. Lisäksi erityisesti vesipintaisten rimpien peittyminen rahkasammaliin voi vähentää metaanipäästöjä ja siten toimia ilmastonmuutosta vastaan. Toisaalta nämä muutokset voivat vähentää luonnon monimuotoisuutta ja yksipuolistaa suoympäristöjä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Aapasoiden tilaa ja tulevaisuutta koskevaa tietoa tarvitaan ympäristöhallinnossa tukemaan muun muassa luontotyyppien uhanalaisuuden arviointiin tai biodiversiteettisopimuksiin liittyviä selvityksiä ja raportteja. Lisäksi väitöstutkimuksessa kehitellyt menetelmät, joissa hyödynnetään kaukokartoitusta ja paikkatietojärjestelmiä, tarjoavat pohjaa suoympäristöjen laaja-alaiselle tutkimus- ja selvitystyölle esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, luonnon muutosten seurannassa ja ennallistamistarpeiden arvioinnissa. Väitöstutkimuksessa myös osoitetaan, että suojelusuunnittelussa on tärkeää huomioida soiden lisäksi myös soiden valuma-alueet. On toivottavaa, että tämä on yksi tutkimuksen havainnoista, jolla on vaikutusta käytännön toimintaan. Lisäksi tutkimukseni on laajemmin osa elävän luonnon ja ilmaston muutoksia koskevaa kansainvälistä tutkimuskenttää, jonka tuottamat tutkimustulokset ovat tarpeellisia, kun varaudutaan ja sopeudutaan tulevaan ja tutkitaan asioita edelleen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimuksessa hyödynnettiin paikkatietomenetelmiä, kaukokartoitusta ja hydrologista mallinnusta. Tutkimusaineistoja olivat Maanmittauslaitoksen maastotietokanta, korkeusmallit ja ilmakuvat, Suomen ympäristökeskuksen ojitustilanneaineisto ja suolaikkutietokanta, USGS:n Landsat-satelliittikuvat sekä Ilmatieteen laitoksen sääaineistot, jotka sisälsivät sekä historiallisia mittaustietoja että ilmastomalleihin perustuvia skenaarioita. Kanssakirjoittajieni kautta pääsin hyödyntämään myös kasvillisuus- ja turvetutkimusten sekä drone-kuvausten tuottamia tietoja. Tutkimus on osa dosentti Teemu Tahvanaisen johtamaa SHIFTMIRE-hanketta, jossa on tutkittu pohjoisten soiden muutoksia. Oma osuuteni on tehty Suomen ympäristökeskuksessa ja Itä-Suomen yliopistossa. Työskentely alkoi Suomen kulttuurirahaston Kainuun maakuntarahaston myöntämällä henkilökohtaisella apurahalla ja jatkui Suomen Akatemian ja Koneen säätiön rahoittamissa hankkeissa.
FM Antti Sallisen maantieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Aapa mires in transition: Exploring hydrological and morphological changes in boreal aapa ecosystems ” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 3.11.2023. klo 12.00 alkaen Natura-rakennuksen salissa N100. Vastaväittäjänä toimii professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta ja kustoksena professori Timo Kumpula Itä-Suomen yliopistosta.