Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Hoitaja ja vanhus

BPharm, MPH, Mai Vu, väitös 12.4.2024: Alzheimerin tauti vaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon

Farmasian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus, joka on yleistynyt maailmanlaajuisesti. Vuosien 1990 ja 2019 välillä Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien ilmaantuvuus on kasvanut noin 150 prosentilla. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisiä Alzheimerin tautia sairastavilla, sillä sairauksilla on paljon yhteisiä riskitekijöitä. Sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon muistisairailla ei kuitenkaan ole erillisiä hoitosuosituksia. Muistisairaat henkilöt myös suljetaan usein pois satunnaistetuista kontrolloiduista kokeista alentuneen kognitiivisen toimintakyvyn, liitännäissairauksien ja muiden käytössä olevien lääkkeiden vuoksi. Sydän- ja verisuonisairauksien hoidosta muistisairailla tarvitaankin lisätietoa, ja rekisteritutkimuksen keinoin on mahdollista selvittää, kuinka kyseisiä sairauksia hoidetaan Alzheimerin tautia sairastavilla.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Ensimmäisessä osatyössä tarkasteltiin sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon muutoksia ennen ja jälkeen Alzheimerin taudin diagnoosin, sekä verrattiin näiden lääkkeiden käytön esiintyvyyttä vertailuväestöön, jolla ei ollut Alzheimer-diagnoosia. Kun Alzheimerin tauti diagnosoitiin, sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeiden käyttö oli yhtä yleistä Alzheimerin tautia sairastavilla (75,8 %) ja vertailuväestöllä (73,4 %). Diagnoosin jälkeisenä aikana näiden lääkkeiden käyttö väheni Alzheimerin tautia sairastavilla, kun taas vertailuryhmässä lääkkeiden käyttö säilyi samalla tasolla.

Toisessa osatyössä tutkittiin statiinien käytön päättymistä ja siihen liittyviä tekijöitä Alzheimerin tautia sairastavilla sekä vertailuväestössä. Statiinien käytön loppuminen oli hieman yleisempää Alzheimerin tautia sairastavilla kuin vertailuväestöllä. Statiinien käytön loppuminen oli yleisempää naisilla ja kaikkein iäkkäimmillä henkilöillä. Sen sijaan niillä, jotka olivat käyttäneet statiineja pitkään ennen seurannan alkua tai joilla oli käytössään muita sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeitä, statiinihoito loppui harvemmin. Samat tekijät olivat yhteydessä statiinien käytön loppumiseen molemmissa ryhmissä. Tulosten perusteella muistisairaus ei näyttäisi vaikuttavan merkittävästi statiinihoidon käytön loppumiseen.

Kolmas osatyö selvitti sepelvaltimotaudissa sepelvaltimoiden verenkierron palauttavan toimenpiteen yleisyyttä, kuolleisuuden riskiä 1 ja 3 vuotta toimenpiteen jälkeen sekä uudelleen sairaalahoitoon joutumisen riskiä 30 ja 90 päivää toimenpiteen jälkeen samoissa ryhmissä.  Alzheimerin tautia sairastaville tehtiin vähemmän sepelvaltimoiden verenkierron palauttavia toimenpiteitä, mutta heillä nämä toimenpiteet olivat useammin päivystyksellisiä. Toimenpiteen jälkeisessä uudelleen sairaalahoitoon joutumisessa ei havaittu eroja 30 päivän kuluessa, mutta 90 päivän sisällä uudelleen sairaalahoitoon joutuminen oli harvinaisempaa Alzheimerin tautia sairastavilla. Alzheimerin tautia sairastavilla oli korkeampi kuolleisuus kolmen vuoden seurannan aikana, mutta tämä havaittiin vain päivystystoimenpiteiden jälkeen. Sen sijaan elektiivisten toimenpiteiden jälkeen kuolleisuudessa ei havaittu eroja.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Sydän- ja verisuonilääkkeiden käytön väheneminen Alzheimer-diagnoosin jälkeen voi selittyä taudin etenemiseen liittyvillä kehon muutoksilla, kuten painon laskun tai gerastenian aiheuttamalla verenpaineen ja kolesterolipitoisuuksien laskulla. Tämän vuoksi on tärkeää säännöllisesti arvioida lääkehoidon tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta muistisairailla henkilöillä. 

Väitöskirjatyössä tehtiin havainto Alzheimerin tautia sairastavien korkeammasta 3-vuotiskuolleisuudesta päivystyksellisen, muttei suunnitellun sepelvaltimoon kohdistuvan toimenpiteen jälkeen. Olisikin tärkeä selvittää, selittyvätkö löydökset korkeammalla kynnyksellä lähettää Alzheimerin tautia sairastavia elektiivisten sepelvaltimon toimenpiteiden arviointiin ja johtaako tämä päivystyksellisten toimenpiteiden suurempaan määrään. 

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Osatyöt toteutettiin kansallisiin terveydenhuollon rekistereihin perustuvassa Medication use in Alzheimer’s Disease (MEDALZ) -tutkimuksessa. Aineistoon kuuluu 70 718 kliinisesti varmennetun Alzheimer-diagnoosin vuosina 2005–2011 saanutta henkilöä, jotka eivät diagnoosihetkellä olleet laitoshoidossa. Jokaiselle henkilölle tunnistettiin 1–4 iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin perusteella kaltaistettua vertailuhenkilöä. Alzheimerin tautia sairastavat tunnistettiin lääkkeiden erityiskorvausoikeusrekisterin avulla. Lisäksi työssä hyödynnettiin hoitoilmoitusrekisterin, reseptitiedoston ja kuolemansyyrekisterin sisältämiä tietoja. Osatyössä I lääkehoidon kesto mallinnettiin PRE2DUP-menetelmällä ja osatyössä II käytettiin AdhereR-ohjelmistoa. Sydän- ja verisuonitautien lääkehoidon esiintyvyyttä tutkittiin yleistettyjen estimointiyhtälöiden avulla. Statiinien käytön loppumiseen liittyviä tekijöitä ja revaskularisaatiohoidon yleisyyttä sekä päätetapahtumia tutkittiin Coxin regressiolla. 

MPH, BPharm Mai Vun väitöskirja Cardiovascular drug utilization and postoperative outcomes of coronary artery revascularization procedures in people with Alzheimer’s disease, tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jenni Kulmala Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Anna-Maija Tolppanen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus 

Väitöskirja 

Lisätietoja:

Mai Vu, mai.vu(a)uef.fi