
Osoite: Itä-Suomen Yliopisto Kuopion kampus, Mediteknia Kliininen tutkimuskeskus Aivotutkimusyksikkö "Alzheimermarkkeritutkimukset" PL 1627 70211 Kuopio
Sähköposti: alzheimermarkkeri( at )uef.fi Puh. 0400 648 632 Fax: 017 163 539
Päivitetty 31.8.2011
|
Kliinisen lääketieteen yksikkö / Neurologia: Aivotutkimusyksikön maksupalvelutoimintaTietoa uusista dementiasairauksien tunnistamiseen tarkoitetuista laboratoriotesteistä Päivitetty 9.4.2010
Alzheimerin taudin hoitomahdollisuudet lisääntyvät koko ajan ja yhä useammat tutkimukset viittaavat siihen, että parhain ja pitkäaikaisin hyöty saavutetaan, kun hoito päästään aloittamaan mahdollisimman varhain. Taudin varhainen diagnostiikka on haasteellista. Kliinisen oirekuvan perusteella tapahtuva diagnosointi edellyttää useimmiten riittävän pitkäaikaista seurantaa progression toteamiseksi. Magneettikuvauksessa todettava hippokampuksen atrofia tukee epäilyä degeneratiivisesta dementiasairaudesta, erityisesti Alzheimerin taudista, mutta ei ole spesifinen Alzheimerin taudille. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että selkäydinnesteen amyloidi-beta42 pitoisuus vähenee ja tau- ja fosfo-tau –pitoisuudet kohoavat erityisesti Alzheimerin taudissa (Blennow ja Hampel 2003, Tapiola 2000). Kliinisissä aineistoissa yhdistelmätestin (amyloidi-beta42 + tau/fosfo-tau) spesifisyys suhteessa kognitiivisesti terveisiin on yli 85 % mutta selvästi huonompi verrattaessa niihin potilaisiin, joilla on kliinisesti todettu muu dementia. Testin herkkyys vaihtelee 50 %.sta yli 90 %:iin.
Tuoreet tutkimukset osoittavat, että merkkiaineiden pitoisuudet muuttuvat jo varhaisessa taudin vaiheessa (Hansson 2006, Herukka 2005, Herukka 2006). Potilaalla, jonka oireisto ei vielä täytä dementian kriteereitä (lievä kognitiviinen heikentyminen), yhdistelmätestin poikkeavuus ennakoi erittäin suurella todennäköisyydellä etenevää muistisairautta, erityisesti Alzheimerin tautia. Alustavat tulokset kliinis-patologisessa tutkimuksessamme viittaavat siihen, että yhdistelmätesti on spesifinen indikaattori Alzheimer-tyyppisestä aivopatologiasta (spesifisyys yli 95 %). Testin ongelma on herkkyys, eikä negatiivinen testitulos poissulje Alzheimerin tautia. Testi saattaa jäädä negatiiviseksi erityisesti potilailla, joilla ei ole apoE ε4 riskitekijää. Teemme Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella Kliinisen tutkimuskeskuksen Aivotutkimusyksikön laboratoriossa maksupalvelutoimintana selkäydinnesteen amyloidi-beta42, tau- ja fosfo-tau- proteiinien määritykset, joista on hyötyä etenevän dementiasairauden varmentajana. Määritykset tehdään ELISA-menetelmällä valmiiksi saatavilla kaupallisilla kiteillä (Innotest). Laboratoriomme noudattaa kansainvälisiin standardeihin perustuvaa laatujärjestelmää. Alzheimerin taudin merkkiainemenetelmät ovat laboratoriossamme käyttötarkoitustaan varten validoituja. Seuraamme niiden laatua jatkuvasti sisäisten kontrollien avulla. Testistä saattaa olla hyötyä etenevän muistisairauden varmentamisessa mm. seuraavissa tilanteissa - lieväoireiset potilaat,
- potilaat, joilla kliinisesti merkittävä depressio vaikeuttaa arviointia,
- epätyypillinen taudinkuva,
- potilaat, joilla aivokammioiden laajentumisen epäillään liittyvän Alzheimerin tautiin eikä normaalipaineiseen hydrokefaliaan.
Potilasnäytemääritysten yhteydessä käytämme tällä hetkellä sisäisiä positiivisia ja negatiivisia kontrolleja, mutta jatkossa tulemme käyttämään myös eurooppalaisen referenssilaboratorion standardeja osana eurooppalaista neurodiagnostisten laboratorioiden standardointityötä.
Tutkimuspyyntölomakkeesta selviävät näytemäärät kutakin testiä tai testiyhdistelmää varten, sekä näytteiden käsittelyyn ja lähettämiseen liittyvät tiedot (http://www.uef.fi/alzheimermarkkeritutkimukset → tutkimuspyyntö-tiedosto).
Hinnat: - yhden yksittäisen merkkitekijän määrityksen hinta on 137 €
- kahden merkkitekijän yhdistelmän hinta 222 €
- kolmen merkkitekijän yhtäaikainen määritys 329 €
Tutkimuspyyntölomake: linkki sivulle Lisätietoja:
Sanna-Kaisa Herukka, FT Kliinen lääketiede / Neurologia Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus 040 548 6247 sanna-kaisa.herukka( at )uef.fi |  |
Lähdeviitteet: - Cerebrospinal fluid ß-amyloid 42 and tau proteins as biomarkers of Alzheimer-type pathologic changes in the brain. Tero Tapiola, Irina Alafuzoff, Sanna-Kaisa Herukka, Laura Parkkinen, Päivi Hartikainen, Hilkka Soininen, Tuula Pirttilä. Arch Neurol, 2009;66(3):382-9.
- CSF biomarkers and incipient Alzheimer disease in patients with mild cognitive impairment. Niklas Mattsson, Henrik Zetterberg, Elisabet Londos, Niels Andreasen, Alessia Lanari, Michael Jonsson, Sanna-Kaisa Herukka, Wiesje M van der Flier, Michael Evers, Kenneth Rich, Elmar Kaiser, Erik Rosén, Dag Aarsland, Pieter Jelle-Visser, Johannes Schröder, Jan Marcusson, Mony de Leon, Harald Hampel, Philip Scheltens, Tuula Pirttilä, Anders Wallin, Lucilla Parnetti, Maria Eriksdotter, Jönhagen, Lennart Minthon, Bengt Winblad, Kaj Blennow. JAMA 2009;302(4):385-93.
- Research criteria for the diagnosis of Alzheimer's disease: revising the NINCDS-ADRDA criteria. Dubois B, Feldman HH, Jacova C, Dekosky ST, Barberger-Gateau P, Cummings J, Delacourte A, Galasko D, Gauthier S, Jicha G, Meguro K, O'brien J, Pasquier F, Robert P, Rossor M, Salloway S, Stern Y, Visser PJ, Scheltens P. Lancet Neurol. 2007 Aug;6(8):734-46. Review.
- CSF Aβ42, Tau and phosphorylated Tau, APOE ε4 allele and MCI type in progressive MCI. Herukka SK, Helisalmi S, Hallikainen M, Tervo S, Soininen H, Pirttilä T. Neurobiol Aging 2006.
- Association between CSF biomarkers and incipient Alzheimer's disease in patients with mild cognitive impairment: a follow-up study. Hansson O, Zetterberg H, Buchhave P, et al. Lancet Neurol 2006;5:228-34.
- CSF Aß42 and Tau or phosphorylated Tau and prediction of progressive mild cognitive impairment. Sanna-Kaisa Herukka, Merja Hallikainen, Hilkka Soininen, Tuula Pirttilä. Neurology 2005;64(7):1294-7.
- CSF markers for incipient Alzheimer’s disease. Blennow K ja Hampel H. The Lancet Neurology 2003;2:605-613.
- Relationship between apoE genotype and CSF β-amyloid (1-42) and tau in patients with probable and definite Alzheimer’s disease. Tapiola T, Pirttilä T, Mehta PD, Alafuzoff I, Lehtovirta M, Riekkinen P Sr, Soininen H. Neurobiol Aging 2000;21:735-740.
|