Sessio 9: Hoidon ja terveyspalvelujen vaikuttavuus

Puheenjohtaja: Puheenjohtaja: Tutkijatohtori Elisa Tiilikainen, Itä-Suomen yliopisto

9.1 Työttömien terveyspalvelujen kehittäminen monitahoarvioinnin viitekehyksessä

10.15–10.35

Kirsi Lappalainen, Hanna Hakulinen

Terveydenhuolto on yksi verkostokumppani työttömän monialaisessa työelämävalmiuksien tukemisessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida työttömien terveydenhuollon kehittämistä eri toimijoiden näkökulmista monitahoarvioinnin viitekehyksessä. Arviointi kohdistui perusterveydenhuoltoon.  Arviointi kokosi tietoa työttömien terveyspalvelujen kehittämisen tueksi.  Aineisto kerättiin Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittäminen (TTP)-hankkeessa, joka oli osa ESR- hankekokonaisuutta (Party- Parempaa työ- ja toimintakykyä). Arviointiaineisto oli laadullinen ja moninäkökulmainen. Aineistona käytettiin asiakas- ja viranomaishaastatteluja, itsearviointikyselyjä, ohjausryhmän pöytäkirjoja sekä kehittävän vaikuttavuuden arvioinnin työpajojen materiaalia.  Tulosten mukaan työttömien terveyspalvelujen yhteistyöverkoston toiminta edellyttää pysyviä toimintamalleja ja moniammatillisen yhteistyön tiivistämistä. Keskeisenä kehittämiskohteena on kokonaisvaltainen tiedon koordinointi ja asiakaslähtöisen yhteistyön kehittäminen sekä tasa-arvoisten terveyspalvelujen tuottaminen kaikille työikäisille. 

Esille nousivat tietojärjestelmien kehittämisen tärkeys ja varhaisempi puuttuminen asiakkaan ongelmiin.  Asiakas tulee osallistaa omaan prosessiinsa huomioiden yksiölliset palvelutarpeet.  Päättäjien mukaan tarvitaan selkeämpiä toimintaohjeita ja mallintamista sekä osaamisen lisäämistä erityisesti perusterveydenhuollon lääkäreiden keskuudessa. Yhteistyönäkökulmasta riittävien henkilö- ja raharesurssien turvaaminen on keskiössä, samoin tärkeää on moniammatillisuus, yhteistyö ja uusien toimintatapojen oppiminen. Yhteistyö vaatii tiivistämistä nykyisessä palvelujärjestelmässä. Moniammatillinen osaaminen työttömän terveyspalveluissa sekä terveystarkastusten että työkyvyn arvioinnin osalta ei toteudu riittävän tehokkaasti. Eritasoista osaamista tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Tarvitaan myös monitieteistä tutkimusta, jossa arvioidaan vaikuttavuutta esim. panos-tuotos lähtökohdista käsin. Hyviä alueellisia malleja, joita on otettu käyttöön, pitäisi arvioida vaikuttavuus-näkökohdista käsin.  Työikäisten terveydenhuolto pitäisi huomioida palvelukokonaisuutena rakennettaessa mahdollista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiskokonaisuutta.  Palvelukokonaisuuden pitäisi kattaa sekä työssä olevat että työttömät. Tässä uudistamisessa myös työterveyshuollon osaaminen tulee varmistaa. Keskeisin tavoite on tasa-arvoisten terveyspalvelujen tuottaminen kaikille työikäisille henkilöille. Myös yksilöllinen kohtaaminen ja rinnalla kulkeminen sekä todellisten asiakastarpeiden, kuntoutustarpeiden sekä motivaation huomioiminen kokonaisvaltaisesti tukevat asiakasta kohti työllistymistä tai osallisuutta. 

Arviointikriteerit muodostuivat työttömien terveyspalvelujen yhteistyöverkoston toimivuudesta ja työttömien terveyspalveluiden evaluoinnista. Arvioinnin pohjalta voi muodostaa seuraavat arvolausekkeet: 1.Työttömien terveyspalvelujen yhteistyöverkosto toimii satunnaisesti. Yhteistyön tiivistämistä ja pysyviä rakenteita tarvitaan. Palvelussa on oltava koordinaattori. 2.Asiakas tulee osallistaa oman terveyden, työkyvyn ja työllistymisen prosessin hallintaan.  3.Työttömien terveyspalveluja on kehitetty pitkälti hanketoimintana. Yhteistyöverkostojen pitää olla pysyviä, toimivia ja moniammatillisia.


9.2 A Bayesian network model to identify factors associated with treatment outcome in T2- and T3 laryngeal carcinoma

10.35–10.55

Olli-Pekka Ryynänen, Aaro Haapaniemi, Antti Mäkitie, Pekka Kekolahti

Previous studies have shown that the prognosis of T2 and T3 laryngeal carcinomas are similar.  The treatment has been either surgical or conservative, mostly radiation therapy. Differences between outcomes of treatment alternatives are poorly understood. We used an augmented naïve Bayes network model to assess the causal effect of the treatment (surgical vs. radiation/chemotherapy) to the outcome (Locoregional failure), using disjunctive confounder criterion by vanderWeele  (Biometrics.2011;67(4):1406).

This study was done using observational data from a nationwide cohort of T2 and T3 laryngeal carcinoma patients (n=174). Data consisted of an outcome variable (Locoregional failure), treatment decision variable (surgery vs. radiotherapy/chemoradiotherapy), and 16 pre-treatment confounding variables. The model was an augmented naïve Bayes network (Bayesialab 8.0 software). Direct effects were based on Jouffes proprietary Likelihood Matching algorithm. The effect of intervention was measured separately in T2 and T3 fixing marginal distributions of all confounding variables.  In patients with T2, Locoregional failure was seen in 28.6% of patients after surgery, and 37.2% in patients after radiation therapy. Corresponding figures in patients with T3 were 26.4% for surgery and 34.1% for radiation. The difference in all patients was 8.9 percentage points favoring surgical treatment. The limitations of the methods will be discussed. The method gives possibilities to assess causal effects from observational data also in measuring effectiveness in other contextes.


9.3 Väestön rokottaminen pneumokokkitauteja vastaan Siun soten alueella - Vaikuttavuusperusteisen riskinjakomallin soveltaminen käytännössä

10.55–11.15

Jukka Heikkinen, Petri Kivinen, Juha Laine, Juha Turunen

Tausta: Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote pitää tärkeänä tartuntatautien ennaltaehkäisyä ja aikuisten rokottamista. Suomessa aikuisten rokotusohjelma on kuitenkin hyvin suppea, joten tarvitaan alueellisia toimia. 

Asetelma: Siun sote ja lääkeyritys Pfizer ovat sopineet rokottamiseen liittyvästä, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon uudenlaisesta riskinjakomallista. Sopimuksessa on määritelty rokottamisella tavoiteltava ja mitattavissa oleva vaikuttavuus. Yhteistyösopimuksen mukaisesti syksyllä 2018 Siun sote osti rokotevalmistaja Pfizerilta kohonneessa sairastumisriskissä oleville kuntalaisilleen rokotteen pneumokokkitauteja vastaan. Siun sote maksoi ensin hankkimistaan rokotteista erikseen sovitun, kokonaisinvestointia alhaisemman summan. Jos määritellyt tavoitteet pneumokokkitautien kuten pneumonian, aivokalvotulehduksen ja sepsiksen ilmaantuvuuden vähenemisessä saavutetaan, Siun sote maksaa sovitun loppuosan. Mikäli tavoitteita ei saavuteta, lisäsummaa ei makseta. Vaikuttavuuden odotusarvo on estimoitu terveystaloustieteellisen laskentamallin avulla ja lopullinen vaikuttavuus arvioidaan retrospektiivisellä rekisteripohjaisella analyysillä. 

Hankkeen eteneminen: Vaikuttavuustavoitteiden toteutumisen mittaamiseksi pneumokokkitautien ilmaantuvuutta seurataan Siun soten alueella vuodet 20192021. Tuloksia verrataan muun Suomen rokottamattomiin kaltaistettuihin verrokkeihin. Rokotukseen olivat oikeutettuja Siun soten alueella asuvat 18–64-vuotiaat ja yli 74-vuotiaat, pneumokokkitautien osalta riskiryhmiin määritellyt henkilöt. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi krooniset sydän- ja verisuonisairaudet, krooniset keuhkosairaudet, diabetes ja reuma. Lisäksi rokotuksen saivat kaikki halukkaat 65–74-vuotiaat Siun soten alueella asuvat henkilöt. Nämä kohderyhmät ovat lääketieteellisin perustein kohonneessa riskissä sairastua pneumokokkibakteerin aiheuttamiin tauteihin. 

Johtopäätökset: Sopimus on hyvä esimerkki hankkeesta, jossa yksityinen toimija tarjoaa julkisen sektorin toimijalle mahdollisuuden ostaa tuloksia ja vaikuttavuutta sen sijaan, että maksetaan vain suoritteista tai pelkästä tuotteesta. Lisäksi kyseessä on todellinen vaikuttavuuden kynnysarvoihin perustuva riskinjakomalli eikä vain keino alentaa rokotteiden yksikkökustannuksia. Ennaltaehkäisevään toimintaan ei aina riitä tarpeeksi varoja. Uudella rahoitusmallilla ja riskiä jakamalla pystytään löytämään ratkaisuja, joissa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä hyötyvät molempien osapuolten lisäksi myös yksittäiset kansalaiset. Riskiryhmien rokottamisella Siun sote pyrkii ylläpitämään kuntalaisten terveyttä ja edistämään iäkkäiden kotona asumista. Lisäksi rajallisten resurssien puitteissa tämänkaltainen uusi hankintamalli hyvinvoinnin rahoittamiseen on tervetullut mahdollisuus aikaansaada säästöjä kuntayhtymän terveydenhuollossa ja allokoida resurssien käyttöä tehokkaasti.


9.4 Kuinka onnistua digitaalisten palvelujen käyttöönotossa

11.15–11.35

Kaija Saranto, Virpi Jylhä, Ulla-Mari Kinnunen, Milla Rosenlund, Sirpa Arvonen, Eija Kivekäs

Laadukas sosiaali- ja terveydenhuolto tarvitsee aktiivista palveluiden kehittämistä, jotta varmistetaan palveluihin kohdistuvat monitahoiset odotukset täyttyvät. Virtuaalisairaala 2.0 hanke oli yksi Sipilän hallituksen käynnistämistä Digitalisoidaan julkiset palvelut kärkihankkeista. Hankkeella on edistetty asiakas- ja potilasnäkökulmaa, pyritty lisäämään palveluiden sujuvuutta ja viime kädessä julkisen sektorin tuottavuutta. Myönteisten muutosten taustalla voi nähdä suomalaisten hyvät valmiudet käyttää tietokonetta.  Common Assesment Framework (CAF) on johtamisen ja palveluiden laadun kehittämisen työväline, jota käytettiin Virtuaalisairaala 2.0 hankkeen arvioinnissa ja väline, jonka kansainvälisessä kehittämistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ollut mukana. CAF-itsearviointimallin avulla sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt voivat arvioida ja löytää palveluiden laadun kannalta keskeisiä kehittämiskohteita omista palveluprosesseista ja toimintatavoista.

Vastaajat jakaantuivat sairaaloiden kesken siten, että Helsingin yliopistollinen sairaalan ja Oulun yliopistollinen sairaalan vastaajia oli yli puolet kaikista. Alle 35-vuotiaita vastaajista oli 15% (n=14/91) ja työkokemusta terveydenhuollossa puolella vastaajista oli yli 20 vuotta. Vastaajista yli 60% oli työskennellyt organisaatioissa 10 vuotta tai pitempään. Enemmistö vastaajista oli hoitotyöntekijöitä (n=36, 48%), lääkäreitä oli 17% (n=13), erityistyöntekijöitä 16% (n=12) ja muita asiantuntijatehtävissä toimivia 19% (n=14). Kehittämistyön arvioista välittyi hanketyöntekijöiden innostus työhön, jota kuvaa toteamus hankkeessa on ollut hyvä syke ja tekemisen tahto. Vastaajat arvioivat ilmapiirin avoimeksi ja kannustavaksi. Terveyskylä.fi-palvelujen tai yleensä järjestelmän onnistunutta käyttöönottoa tukivat rakenteelliset- ja organisatoriset sekä henkilöstöön ja tekniikkaan liittyvät tekijät. Näihin kuuluivat mm. organisaation tiedonkulkuun, järjestelmien hyväksyntään, ICT-infrastruktuuriin ja järjestelmien käytettävyyteen liittyvät tekijät. Virtuaalisairaala-hankkeessa vastaajista suurin osa työskenteli hankkeessa työn ohella, mikä heijastui heidän mahdollisuudessa sitoutua kehitystyöhön. Ensisijaisissa kehittämiskohteissa mainittiinkin resursointi ja painotettiin kansallisen toimintamallin vaatiman resursoinnin huomioimista. Kehittämistyön välineisiin ei oltu tyytyväisiä ja tiedonkulkua pidettiin puutteellisena.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että kehittämistyötä ja käyttöönottoa edistäviä tekijöitä ovat kehittämistyön suunnittelu ja kattava käyttöönottosuunnitelma, riittävä tiedonkulku niin projektin aikana kuin käyttöönoton jälkeen sekä henkilöstön riittävä käyttökoulutus sekä jatkuva käytön tuki.  CAF-itsearviointimalli auttoi hahmottamaan tämän kehittämishankkeen vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Tutkimuksen vastaajat esittivätkin ratkaisuiksi toiminnan säännöllistä arviointia ja kehittämistyön aktiivista seurantaa.

 

11.35–11.45 Yhteenveto ja keskustelua