Plenary-puhujat

Bent Greve is Professor in Social Science with an emphasis on welfare state analysis at the University of Roskilde, Denmark. His research interest focuses on the welfare state, and social and labour market policy, often from a comparative perspective. He has published extensively on social and labour market policy, social security, tax expenditures, public sector expenditures and financing of the welfare state. He is editor of Social Policy & Administration. Recent books include Long-Term Care for the Elderly in Europe. Development and Prospects (Ed.) (Routledge), Handbook of Social Policy Evaluation (ed.), Edward Elgar Technology and the Future of Work.The Impact on Labour Markets and Welfare States (Edward Elgar), The Routledge Handbook of the Welfare State, 2nd edition (Routledge), Welfare, populism and welfare chauvinism (Bristol University Press).

Bent Greve's plenary presentation can be downloaded from this link.


Martin Knapp is Professor of Social Policy and Director of the Personal Social Services Research Unit at the London School of Economics and Political Science (LSE). He has also been Director of the NIHR School for Social Care Research since 2009. Professor Knapp has been working for many years in the fields of long-term care, social care, and mental health policy and practice. His current research emphases are primarily dementia, child and adult mental health, autism and long-term social care. Much of his work has an economic focus, and in all of it he seeks to tease out the policy and practice implications. He has published almost 600 peer-review journal papers and 15 books. His work has had numerous impacts on policy and practice in these areas.

Martin Knapp's plenary presentation can be downloaded from this link.


Pekka Rissanen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arviointijohtaja ja terveystaloustieteen professori Tampereen yliopistossa. Rissanen on filosofian tohtori ja Suomen johtavia terveystaloustieteen ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän asiantuntijoita. Hän on johtanut ja ollut tutkijana useissa sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevissa tutkimushankkeissa sekä toiminut asiantuntijana sosiaali- ja terveysministeriölle ja sairaanhoitopiireille. THL:n arviointijohtajana hän johtaa THL:n vuosittain toteuttamaa maan eri alueiden ja koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon arvioinnin suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä. (Kuva: THL/Harriet Järf)

Pekka Rissasen plenary-esitys on ladattavissa tästä linkistä.


Maija Sakslin on toiminut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä vuodesta 2010 lähtien. Hän toimi vuosina 2012–15 Euroopan unionin perusoikeusviraston hallintoneuvoston puheenjohtajana. Hän osallistui perusoikeuskomitean sihteerinä Suomen perustuslain nykyisten perusoikeussäännösten valmisteluun ja toimi muun muassa EU:n perusoikeuskirjan valmisteluun osallistuneiden Suomen edustajien taustaryhmässä asiantuntijana. Lisäksi hän on toiminut asiantuntijana useissa perustuslain uudistamista valmistelleissa työryhmissä. Hänen tutkimuksensa ovat käsitelleet perus- ja ihmisoikeuksia, erityisesti sosiaalisia oikeuksia sekä rajat ylittävää sosiaaliturvaa Euroopan unionissa.

Maija Sakslinin plenary-esitys on ladattavissa tästä linkistä.

Keynote-puhujat

Anssi Keinänen työskentelee lainsäädäntötutkimuksen ja empiirisen oikeustutkimuksen professorina Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella. Tutkimuksissa Keinänen on keskittynyt lainvalmistelun laatua sekä lainsäädännön täytäntöönpanoa ja valvontaa koskeviin teemoihin. Tutkimuksissaan Keinänen on tarkastellut esimerkiksi lainvalmistelijoiden näkemyksiä lainvalmistelun vaatimusten toteutumisesta. Lisäksi tutkimuksissa on pyritty selvittämään sitä, pyritäänkö lainvalmistelussa vaikutusten arvioinnilla aitoon vaikutusten arviointiin vai toimiiko arviointi jo aikaisemmin tehtyjen päätösten oikeuttamisen välineenä.  Viime aikoina ollaan alettu ymmärtää enemmän lainsäädännön täytäntöönpanon ja valvonnan merkitystä lainsäädännön toimivuuden varmistamisessa. Ei riitä, että lainvalmistelun laatu on hyvä, tarvitaan myös osaavaa täytäntöönpanoa ja normien valvontaa. Keinänen on tutkimuksissaan selvittänyt, kuinka hyvän valvonnan kriteerit toteutuvat viranomaisvalvonnassa, ja voidaanko valvontaa tehostaa siirtämällä valvontavastuuta toimijoille itselleen ns. omavalvonnan kautta.

Hanna Kuusisto on lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri ja dosentti. Hän on lisäksi väitellyt filosofian tohtoriksi pääaineena sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto. Hanna Kuusisto on työskennellyt määrä- ja osa-aikaisena asiakkuuden ja potilasturvallisuuden professorina Itä-Suomen yliopistossa sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella kuluvan vuoden alusta alkaen. Hän työskentelee myös neuroalojen ylilääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Aiemmin hän on toiminut muun muassa hallintoylilääkärinä Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy MS-tautiin, lääkehoidon vaikuttavuuteen ja terveydenhuollon tiedonhallintaan.

Ossi Kotavaara toimii tutkijatohtorina geoinformatiikan alalla maantieteen tutkimusyksikössä Oulun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa perustuu paikkatietoperusteiseen saavutettavuusanalytiikkaan ja yhteiskunnalliseen geospatiaaliseen analytiikkaan. Sovellusaloina ovat liikennemaantiede, aluetiede ja talousmaantiede. Tutkimus painottuu (terveys)palvelujen liikenneverkkoperusteisen saavutettavuuden optimointiin ja mittaamiseen suhteessa väestörakenteen sekä analytiikan kehittämiseen. Muita tutkimusteemoja ovat ruoan tuotannon saavutettavuus lähi- ja globaaliruoka-näkökulmista, liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, vihreä logistiikka ja interaktiivisten verkkokarttojen tuottaminen. Kotavaara on saavutettavuus- ja geospatiaalisen analytiikan dosentti Itä-Suomen yliopistossa.

Janne Martikainen työskentelee lääketaloustieteen professorina Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella. Taustakoulutukseltaan hän on terveystaloustieteilijä, ja hän on myös Turun lääketieteellisen tiedekunnan dosentti. Tällä hetkellä hän toimii lisäksi muun muassa Vaikuttavuuden talon terveystieteiden vastuuprofessorina ja Sitran vaikuttavuusinvestointiohjelman asiantuntijana. Hänen johtamansa tutkimusryhmän tutkimus keskittyy lääke- ja muiden hoitojen taloudelliseen arviointiin ja vaikuttavuustutkimiseen sekä niissä tarvittavien menetelmien kehittämiseen. Nykyisellään ryhmän tutkimuksen painopistealueena on sähköisten potilaskertomusjärjestelmien ja edistyneiden data-analytiikkamenetelmien hyödyntäminen vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustutkimuksessa.

Anna-Maija Tolppanen on toiminut hoidon vaikuttavuuden apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella syyskuusta 2015 alkaen. Hänellä on kokemusta epidemiologian eri sovellusalueilta ja hänen ryhmänsä hyödyntääkin perinteisen tilastotieteen menetelmien ohella myös muun muassa koneoppimista ja peliteoriaa hoidon vaikuttavuuden tutkimuksessa. Tutkimuksen painopistealue on hoidon, erityisesti lääkehoitojen vaikuttavuus neurodegeneratiivisia sairauksia sairastavilla henkilöillä. Hänellä on yli 100 kansainvälistä vertaisarvioitua alkuperäisjulkaisua.