Ajankohtaiset hankkeet

Osaamisen merkitys muutoksessa, kun työ siirtyy kunnasta yhtiöön

Puhti-hanke

Hämeen ja Kaakkois-Suomen maaseutusuunnitelmien arviointi

Länsi-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmien arviointi

Pitkäaikaistyöttömien potentiaali työvoimavarantona

Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä

Saaristopolitiikan arviointi

Uudistuvat elinvoimataajamat

Nopeiden tietoliikenneyhteyksien lisäarvo työlle ja opiskelulle maaseudulla

Joensuun seudun elinkeino-ohjelman lähtötilanneanalyysi

Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 arviointi

Saaristo-ohjelman 2017–2019 laatiminen

URBACT-ohjelman kansallinen yhteystaho

Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain

Maaseudun palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntämällä

Monikeskuksinen kunta

Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO)

Joensuun kaupungin maaseutupoliittisen ohjelman 2016-2020 laadinta

 

Osaamisen merkitys muutoksessa, kun työ siirtyy kunnasta yhtiöön

Sosiaali- ja terveysalan uudistus on laaja ja kohdistuu myös kuntien sote-alan tukipalveluihin, joita siirretään palvelukeskuksiin ja yhtiöitetään. Ilmiö on osa julkisten palvelujen ulkoistamista, jota on jossain määrin tutkittu, mutta aihetta ei ole juurikaan käsitelty työntekijöiden, osaamistarpeiden ja osaamisen kehittämisen kannalta. Tiedetään, että työn siirtymä kunnista yhtiöihin aiheuttaa ongelmia uusien ohjelmistojen, uusien toimintatapojen ja henkilöstön uuden roolin opettelussa ja omaksumisessa. Sitä ei ole tutkittu, miten työtehtävät ja -ajat muuttuvat, vaihtuvatko työpiste, esimiehet tai työyhteisö. Muutos myös lisää epävarmuutta ja huolta työn jatkuvuudesta ja omasta osaamisesta, mutta se voi merkitä myös uusia mahdollisuuksia. Palvelujen keskittämisen taustalla on etenevä työn digitalisoituminen, mutta digitalisaation konkreettisista vaikutuksista työhön on vähän tutkimustietoa.

Tutkimuksessa selvitetään palvelujen ulkoistamisen seurauksena työn siirtymistä kunnista kuntaomisteisiin yhtiöihin ja sen vaikutuksia työntekijöihin.Työn muutoksiin sopeutumista tarkastellaan erityisesti osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Yhtenä keskeisenä teemana on työn teknologisenmuutoksen vaatimat uudet ammatilliset taidot.

Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalan tukipalveluissa työskenteleviä, jotka ovat siirtyneetkunnista tai kuntayhtymistä yhtiöitettyihin palvelukeskuksiin. Tutkimuksessa haastatellaan kunnista yhtiöihin siirtyneitä työntekijöitä, esimiehiä ja johtoa. Haastattelujen perusteella laaditaan kysely yhtiöiden henkilöstölle. Tutkimus tuottaa tärkeää ennakoivaa tietoa sote-alan muutosten vaikutuksista tukipalvelujen työntekijöihin.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä, mitä työn ulkoistaminen kunnissa tarkoittaa työntekijöiden näkökulmasta ja millaista sopeutumista se edellyttää erityisesti osaamisen kehittämisen kannalta. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä ja suosituksia osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvointia lisäävistä toimista muutoksessa. Tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan arvioida sitä, millä toimilla työntekijöiden osaamisen kehittämistä voitaisiin parhaiten tukea ja miten muutoksen tuomaa ja digitalisaatiosta aiheutuvaa uhkaa ja epävarmuutta voitaisiin poistaa. Tulokset julkaistaan kesäkuussa 2021.

Hankkeen kesto: 1.8.2019 - 30.6.2021
Rahoittaja: Työsuojelurahasto 
Henkilöt: Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen

Puhti  – Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke 

Puhti-hanke perustuu kolmen organisaation yhteistyöhön. Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia pyrkii tunnistamaan kehittyviä yritystoiminnan muotoja ja kuntakumppanuuksia maaseudun elinvoiman lähteenä. Maaseudun Sivistysliitto edistää ja vahvistaa yhteisöllisen yrittäjyyden verkostoja ja osaamista kokoamalla ja aktivoimalla maaseudun toimijoita. Karelia-ammattikorkeakoulun tehtävänä hankkeessa on maaseudun elinkeinojen ja palvelutuotannon kehittäminen osana maaseudun elinvoimaisuutta. Karelia-ammattikorkeakoulu innovoi, ideoi, hakee toimivia malleja muualta sekä tukee uusien ja kestävien liiketoimintamuotojen käyttöönottoa. Hanke luo edellytyksiä uudenlaiseen yrittäjyyteen ja toimeliaisuuteen maaseudulla kolmen toimijan kumppanuudella, joka tuottaa kokonaisuudessaan enemmän puhtia maaseudulle kuin mihin yksittäiset organisaatiot pystyisivät. 

Hankkeen kesto: 1.8.2018 - 31.3.2020
Rahoittaja: Maaseuturahasto
Henkilöt: Petri Kahila,  Teemu Makkonen, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen ja Paavo Forsberg

Lue lisää hankkeesta

Hämeen ja Kaakkois-Suomen maaseutusuunnitelmien arviointi

Spatia tekee Augurix Oy:n kanssa väliarvioinnin Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueellisille maaseutusuunnitelmille.  Arviointi koskee ELY-keskuksista rahoitettuja hanke- yritys- ja rakennetukia sekä ELY-keskusten ja Leader -ryhmien välisiä yhteistyösopimuksia. Arviointi sisältää mm. yleisarvion toteutuksesta, ohjelmien tulokset ja vaikutukset suhteessa tavoitteisiin ja resursseihin, case-analyysia hankkeista sekä johtopäätökset ja suositukset ohjelman tuleville vuosille. 

Arvioinnin kesto: 1.6.2018 - 31.1.2019
Rahoittaja: Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskukset
Vastuuhenkilö Pasi Saukkonen

Länsi-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelmien arviointi

Spatia toteuttaa TK-Evalin kanssa viiden länsisuomalaisen ELY-keskusalueen – Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen – maaseudun kehittämisuunnitelmien 2014-2020 väliarvioinnin. Arviointiin sisältyy yleisarvio kehittämissuunitelmien toteutuksesta Länsi-Suomen alueella, ELY-keskuskohtaisia arviointiteemoja sekä havaintoja ohjelmakauden 2021-2027 valmisteluun liittyen.

Arvioinnin kesto: 18.6.2018 - 31.1.2019
Rahoittaja: Pirkanmaan, Pohjanmaan, Varsinais-Suomen, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunnan ELY-keskukset
Vastuuhenkilö: Pasi Saukkonen

Pitkäaikaistyöttömien potentiaali työvoimavarantona

Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia selvittä työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta pitkäaikaistyöttömien potentiaalia työvoimavarantona. Tutkimuksessa kartoitetaan työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia työttömien rekrytoinnista sekä työttömien kokemuksia omista työllistymisen esteistään ja mahdollisuuksistaan. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan työttömien työllistymistä ja rekrytointia tukevien palvelujen ja lainsäädännön muutosten tarpeita. Tutkimustulosten perusteella tavoitteena on löytää niitä keinoja, joilla pitkäaikaistyöttömien työvoimapotentiaali saataisiin käyttöön, ja tehdä tätä koskevia politiikkasuosituksia.

Tutkimuksen kesto: 10.8.2018-28.2.2019
Rahoittaja: Työ- ja elinkeinoministeriö
Henkilöt: Petri Kahila (vastuuhenkilö), Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Virpi Lemponen

Tutkimusseloste hankkeesta

Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä

Vuoden 2020 alussa toteutuva maakuntauudistus muuttaa valtion, maakuntien ja kuntien välistä tehtävien ja resurssien jakoa. Hanke tuottaa tietoa ja suosituksia maakuntauudistusta tukevista vaikuttavista ja resurssitehokkaista yhteistyön toimintamalleista sivitys- ja hyvinvointisektorien välillä.

Kesto: 2/2018 – 6/2018
Henkilöt:  Maarit Sireni
Rahoittaja: Valtioneuvoston kanslia
Yhteistyötaho: MDI Public Oy

Saaristopolitiikan arviointi

Saaristojärjestelmä on Suomen vanhin aluepoliittinen järjestelmä täyttäen 70 vuotta vuonna 2018. Saaristopolitiikan toteuttamisen perustana on saaristolaki, joka velvoittaa viranomaiset huomioimaan saariston ja saaristokuntien erityisaseman toiminnassaan. Nyt toteutettavan arvioinnin kohteena on saaristopolitiikka ja siihen keskeisesti vaikuttava toimintaympäristö kuten kansallinen maaseutu- ja kaupunkipolitiikka sekä EU:n rakennerahastopoliittinen kehittäminen.


Arviointityön tavoitteena on tukea voimassa olevan valtakunnallisen saaristo-ohjelman toteuttamista sekä pohjustaa tulevien kausien ja ohjelmien valmistelua. Lisäksi tavoitteena on tuottaa näkemyksiä siitä, miten saaristopolitiikkaa pitäisi kehittää ja suunnata muuttuvassa toimintaympäristössä. Arvioinnin pääteemoja ovat 1) Saaristopolitiikan yhteiskuntapoliittinen asema ja sen muutos, 2) saaristopolitiikan toimintatapojen ja politiikkatoimien vaikuttavuus ja 3) saaristopolitiikan rooli tulevaisuudessa. Spatia toteuttaa arvioinnin yhdessä TK-Evalin kanssa.

Kesto: 12/2017 – 8/2018
Henkilöt: Petri Kahila, Simo Rautiainen, Timo Hirvonen
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö

Uudistuvat elinvoimataajamat

Maaseututaajamilla on tärkeä rooli paikallistalouden keskuksina ja aluerakenteen tasapainottajina. Niiden elinvoimaisuus on kuitenkin heikentynyt samalla kun väestö siirtyy suurempiin keskuksiin.  Kuusi itäsuomalaista maaseutukuntaa, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto lähtevät yhdessä etsimään ratkaisuja maaseututaajamien uudistamiseen sekä vetovoiman ja viihtyisyyden lisäämiseen. Verkostossa toimivat Heinäveden, Keiteleen, Liperin, Mäntyharjun, Tervon ja Valtimon kunnat kolmen maakunnan alueelta.

Käynnissä oleva aluehallinnon muutos luo haasteita, mutta myös mahdollisuuksia  maaseututaajamien ja kirkonkylien kehittämiselle. Ratkaisevaa tässä on se, miten paikalliset asukkaat ja toimijat reagoivat muuttuneeseen ympäristöön, esimerkiksi uusiin palveluliiketoiminnan ja digitaalisen kaupankäynnin mahdollisuuksiin.

Marraskuun alussa käynnistyneessä ylimaakunnallisessa hankkeessa hyödynnetään kehittämisen ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta. Mukana olevat kunnat toteuttavat kehittämistoimiaan kuntakohtaisesti, mutta tiiviissä vuorovaikutuksessa oppien toisiltaan. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia tuovat kuntien väliseen verkostoon asiantuntemusta ja tutkimustietoa. Hanke toteutetaan 1.11.2017–31.12.2019 ja sitä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Kesto: 11/2017 – 12/2019
Henkilöt: Petri Kahila, Pasi Saukkonen, Timo Hirvonen
Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma/Etelä-Savon ELY-keskus

 

Nopeiden tietoliikenneyhteyksien lisäarvo työlle ja opiskelulle maaseudulla

Työtä ja koulutusta maaseudulle - hankkeessa tutkitaan sitä, millaisia uusia mahdollisuuksia digitalisaatio ja nopeat tietoliikenneyhteydet avaavat työhön, yrittäjyyteen ja opiskeluun maaseudulla. Tutkimuskysymyksenä on, voivatko nopeat tietoliikenneyhteydet ja digitalisaatio pienentää pitkistä välimatkoista aiheutuvaa sijaintihaittaa. Hanke tuo uutta tietoa siitä, miten nopeat tietoliikenneyhteydet tukevat työntekoa, yrittäjyyttä ja opiskelua maaseudulla ja auttavatko ne yhdistämään opiskelun ja työn eri muodot maaseudulla asumiseen. Uutta tietoa syntyy myös siitä, voivatko valokuituverkot luoda uusia työtilaisuuksia ja tukea maaseudun yrittäjyyttä. Lisäksi tutkimuksen yhteiskunnallisena hyötynä on tiedon tuottaminen siitä, miten maaseutualueiden koulutuspalveluja, osaamista ja työvoiman saatavuutta voitaisiin vahvistaa digitaalisuutta hyödyntäen.

Kesto: 1/2017 – 6/2018
Henkilöt: Petri Kahila, Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen ja Virpi Lemponen
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö

Joensuun seudun elinkeino-ohjelman lähtötilanneanalyysi

Spatia on mukana kokoamassa lähtötilanne-analyysia tulevalle Joensuun seudun elinkeino-ohjelmalle. Spatia koostaa tilastoaineistoa tämän analyysivaiheen pohjaksi. Uudesta kehittämisohjelmasta tavoitellaan joustavaa, reagoivaa ja ketterää. 

Kesto: 3-4/2017
Henkilöt: Pasi Saukkonen, Timo Hirvonen
Tilaaja: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy

Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014–2020 arviointi

Suomi toteuttaa EU:n rakennerahastovaroilla vuosina 2014–2020 ”Kestävää ja kasvua ja työtä” -ohjelmaa, joka sisältää sekä EAKR- että ESR-tuella osarahoitettavat toimenpiteet. Ohjelman osana suoritetaan sen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointi. Arvioinnin suorittaa työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta neljän kotimaisen asiantuntijaorganisaation muodostama konsortio vuosina 2016–2019. Spatia vastaa tiedon ja osaamisen edistämiseen kohdistuvien ohjelmatoimien arvioinnista ja osallistuu ohjelmakokonaisuuden hallinnon ja toimeenpanon arviointiin.

Kesto: 2017-2019
Henkilöt: Petri Kahila,  Timo Hirvonen
Tilaaja: Työ- ja elinkeinoministeriö

Saaristo-ohjelman 2017–2019 laatiminen

Spatia laatii maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta valtakunnallisen saaristo-ohjelman vuosille 2017–2019. Saaristo-ohjelma suuntaa ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen saaristoa koskevia toimenpiteitä.  Ohjelma kohdistuu yleisesti maan saaristo- ja rantavyöhykkeisiin ja eritysesti saaristolain mukaan nimettyihin saaristokuntiin ja saaristo-osakuntiin. Ohjelma laaditaan yhteistyössä saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa.

Kesto: 3/2017-6/2017
Henkilöt: Petri Kahila, Simo Rautiainen, Timo Hirvonen
Tilaaja: Maa- ja metsätalousministeriö


URBACT-ohjelman kansallinen yhteystaho

URBACT on EU-osarahoitteinen ohjelma, joka edistää integroitua ja kestävää kaupunginkehitystä. URBACT perustuu kokemustenvaihtoon ja hyvien käytäntöjen siirtämiseen. URBACTin kansalliset yhteystahot (NUP, National URBACT Point) tiedottavat ohjelmasta ja aktivoivat kaupunkikehittäjiä kotimaissaan. Suomen yhteystahon tehtäviä vuosina 2017–18 hoitaa Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia.

Kesto: 2017-2018
Henkilöt: Petri Kahila, Matti Fritsch, Timo Hirvonen
Rahoittaja: Euroopan Unioni/URBACT-ohjelma

Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen ja tulevaisuuden luotain

Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa Pohjois-Karjalan maaseudun kehityksen seurantaa, ennakointia ja julkisuusprofiilia. Luotaimen uudenlaisena lähestymistapana on hyödyntää sekä olemassa olevaa maaseutua koskevaa tietovarantoa että kokemustietoa. Hankkeessa 1) luodaan maaseudun kehityksen seurannan ja ennakoinnin kehittämisväline, 2) kohotetaan maaseudun profiilia ja 3) tuetaan Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 vaikuttavuuden ja tulosten seurantaa.

Kesto: 9/2016-6/2017
Vastuuhenkilö/lisätietoja: Pasi Saukkonen
Tutkijat: Hannu Ryhänen
Rahoittajat: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Euroopan maaseuturahasto, Itä-Suomen yliopisto

 

Maaseudun palvelujen kehittäminen digitalisaatiota hyödyntämällä
(SmartCountryside)

Yhteiskunnan digitalisoituminen on synnyttänyt ympäri maailmaa erilaisia älykkään kaupungin hankkeita. Vastaavanlaista kehittämistoimintaa ei ole nähtävissä maaseudulla tai taantuvilla kaupunkiseuduilla, vaikka palvelujen vähentymisen ja pitkien välimatkojen alueilla digitalisaation vaikutukset voisivat olla jopa suuremmat.

Tässä hankkeessa selvitetään, miten maaseudun palveluja voidaan kehittää ja monipuolistaa digitalisaatiota ja siihen liittyviä kokeiluja hyödyntämällä. Selvitys linkittyy hallitusohjelman kärkihankkeeseen digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentamisesta. Sen toimenpiteenä on käynnistää kokeiluja osana älykäs maaseutu konseptia, jolla edistetään uusien asukaslähtöisten palveluratkaisujen kehittämistä, maaseudun asumista ja yrittämistä. Spatian toteuttaa selvityksen yhteistyössä MDI:n, SYKEn ja Vaasan yliopiston kanssa. Tulokset valmistuvat vuoden 2016 lopussa siten, että ne tukevat vuoden 2017 alussa käynnistettäviä digikokeiluja.

Kesto: 3/2016-12/2016
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Arja Kurvinen, Virpi Lemponen, Arja Jolkkonen, Pasi Saukkonen
Yhteistyötahot: MDI Public Oy, Suomen ympäristökeskus, Vaasa yliopisto
Rahoittaja: Valtioneuvosto

Monikeskuksinen kunta

Monikeskuksisuus on korostunut aluepolitiikassa 2000-luvulla. Se on asetettu tavoitteeksi sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikassa että tuoreessa kotimaisessa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehityskuvassa. Suomessa monikeskuksisuus on lisääntynyt erityisesti kuntaliitosten myötä, mikä asettaa haasteita kuntajohtamiselle.

Hankkeessa tarkastellaan monikeskuksisuutta ja siihen liittyviä kehittämis- ja johtamiskysymyksiä Suomen kunnissa. Työ toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensin luodaan katsaus monikeskuksisuuden määritelmiin, tarkastellaan sen syntytekijöitä ja analysoidaan sen vaikutuksia aihepiirin tutkimuskirjallisuuden, yhdyskuntarakennetta kuvaavien tilastojen ja kolmea erityyppistä kuntaa koskevan tapaustarkastelun avulla. Toisessa vaiheessa tarkennetaan kuntien monikeskuksisuutta ja niiden yhdyskuntarakenteen ominaisuuksia kuvaavaa tilastollista tarkastelua. Hanke liittyy Kuntaliiton koordinoimaan ARTTU2-tutkimusohjelmaan, jossa selvitetään kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin.

Kesto: 9/2015-9/2016
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Timo Hirvonen, Pasi Saukkonen, Tuukka Rautio
Yhteistyötaho/osarahoittaja: Kuntaliitto

Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO)

ETKO-hanke kehittää Pohjois-Karjalan alue-ennakointia. Hanke tuottaa päätöksenteossa hyödynnettävää ennakointitietoa ja välittää eri toimijoille tulevaisuustietoa. Hankkeella vahvistetaan elinkeinoelämän ja yritysten roolia työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeiden sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen tunnistamisessa.

Spatia toimii hankkeen osatoteuttajana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton koordinoimassa ESR-hankkeessa.   Spatia tuottaa tietoa työmarkkinoiden kehityksestä, analysoi alueellista koulutustarjontaa ja työmarkkinoiden muutoksia sekä tuottaa Pohjois-Karjalan työmarkkinoiden muutosindikaattorit -julkaisun.

Kesto: 1/2015 – 5/2017
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Arja Jolkkkonen, Maarit Sireni, Virpi Lemponen
Rahoittajat: Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Euroopan Sosiaalirahasto, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto, Itä-Suomen yliopisto, Josek Oy, Pikes Oy, Keti Oy, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan yrittäjät, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan osuuskauppa, Pohjois-Karjalan Osuuspankki

Joensuun kaupungin maaseutupoliittisen ohjelma 2016-2020 laadinta

Joensuun kaupungin ja sen läheisen maaseudun toiminnallinen vuorovaikutus on lisääntynyt erityisesti pendelöinnin seurauksena sekä pienasutuksen levitessä kaupunkien ympäristöön. Lisäksi muutoksia ovat aiheuttaneet 2000-luvulla toteutuneet Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran, Enon ja Pyhäselän kuntaliitokset Joensuuhun. Näiden seurauksena Joensuun kaupungista on tullut maaseutupolitiikan toteuttaja.

Joensuun kaupungin maaseutupoliittisen ohjelman 2016-2020 yleisenä tavoitteena on luoda suuntaviivat sille, miten maaseutualueiden asukkaiden ja toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia ja aktiivisuutta oman asuinympäristön elinvoiman turvaamiseen ja kehittämiseen lisätään. Ohjelman tavoitteena on tunnistaa ja priorisoida alueelliset tavoitteet sekä kehittämiskohteet, löytää asianmukaiset kehittämisväylät, välineet ja yhteistyökumppanit, tarkastella asukkaiden aktiivisuutta lisääviä toimintatapoja sekä määrittää eteenpäin vietävät toteuttamiskelpoiset kehittämiskohteet.   

Kesto: 4/2015 – 11/2015
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Timo Hirvonen, Pasi Saukkonen
Tilaaja: Joensuun kaupunki