Hankkeet 2011-2016

 

Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valintojen uudistaminen ja kansainvälistäminen

Älykäs erikoistuminen on osa Eurooppa 2020 -kasvustrategiaa, ja kaikissa Suomen maakunnissa onkin valmisteltu älykkään erikoistumisen strategiat maakuntaohjelmatyön osana 2013–2014. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinnoiksi ovat valikoituneet metsäbiotalous, teknologia- ja materiaalit sekä Venäjä-osaaminen. Vuosien 2014–2017 maakuntaohjelman toteutuksen edetessä on perusteltua tarkentaa ja uudistaa Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valintoja sekä vahvistaa niiden pohjalta tehtävää kansainvälistä kehittämistoimintaa.

Spatia toteuttaa selvitystyötä yhdessä TK-Evalin kanssa, jossa esitetään vaihtoehtoja Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinnoille sekä tarkennetaan niitä. Selvityksen toisena tavoitteena on vahvistaa älykkään erikoistumisen kansainvälisyyttä, jotta älykkään erikoistumisen valintoja voidaan lujittaa. Selvityksen aineisto koostuu älykkääseen erikoistumiseen liittyvistä materiaaleista, strategioista sekä asiantuntijoiden haastatteluista. Selvitystyö valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä.

Kesto: 10/2015–12/2015
Vastuuhenkilö: Petri Kahila 
Tutkijat: Timo Hirvonen, Pasi Saukkonen, Johanna Savolainen
Tilaaja: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kumppani: TK-Eval


Karelia ENPI CBC -ohjelman ulkoinen arviointi

Euroopan unionin ulkorajoilla toteutettiin useita yhteistyöohjelmia kaudella 2007-2013. Näistä yksi oli Suomen ja Venäjän rajalla toteutettu Karelia ENPI CBC -ohjelma. Ohjelma-alue käsitti Suomesta Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuun maakunnat sekä Oulun alueen. Venäjän puolelta mukana oli Karjalan tasavalta. Lisäksi ohjelmaan kuului liitännäisalueina Lapin ja Pohjois-Savon maakunnat sekä Pietarin kaupunki ja Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueet. Karelia ENPI CBC -ohjelman tavoitteena oli edistää yhteistyötä ohjelma-alueella ja tätä kautta lisätä taloudellista kehitystä ja hyvinvointia alueella.

Spatia ja TK-Eval toteuttavat ohjelman loppuarvioinnin. Siinä arvioidaan ohjelman tavoitteiden toteutumista, toimenpiteiden kohdentamisen tehokkuutta  sekä analysoidaan ohjelman toimeenpanoa ja toteutusta. Arviointi tarkastelee myös ohjelman laajempia vaikutuksia Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä sekä määrittelee ohjelman lisäarvon huomioiden alueelliset kehitystrendit ja -tavoitteet Euroopan tasolla. Arviointi valmistuu tammikuussa 2016.

Kesto: 8/2015–1/2016
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Petri Kahila ja Dmitry Zimin
Tilaaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto/Karelia Enpi CBC-ohjelma
Kumppani: TK-Eval

 

Selvitys matkailualan verkostoyliopisto-opinnoista

Matkailualan verkostoyliopisto MAVY on parinkymmen vuoden ajan kehittänyt opiskelijoiden tiedollisia ja taidollisia valmiuksia matkailuilmiön ymmärtämiseen monitieteisestä näkökulmasta. Spatia selvittää näiden MAVY- sivuaineopintojen merkitystä opiskelijoiden tutkintokokonaisuudessa ja valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä. Kohdejoukkona ovat vuosina 2008-2014 MAVY-opintoja suorittaneet henkilöt. Tutkimuksen toimeksiantajana on Matkailualan verkostoyliopisto.
Kesto: 4/2015–6/2015
Vastuuhenkilö: Pasi Saukkonen
Rahoittaja: Matkailualan verkostoyliopisto

 

Kolarctic - rajat ylittävän yhteistyöohjelman ulkoinen arviointi

Euroopan unionin ulkorajoilla toteutetaan rajat ylittävää yhteistyötä edistäviä ohjelmia (CBC – cross border cooperation). Yksi vuosina 2007-2013 toteutettu naapuruusohjelma oli Kolarctic ENPI CBC. Ohjelma-alueeseen kuuluivat Suomesta Lappi, Ruotsista Norrbotten, Venäjältä Murmanskin, Arkangelin ja Nenetsian alueet sekä Norjasta Finnmarkin, Tromsin ja Nordlandin maakunnat. Lisäksi liitännäisalueita olivat Suomessa Pohjois-Pohjanmaa, Ruotsissa Västerbotten sekä Venäjällä Karjalan tasavalta, Pietarin kaupunki ja Leningradin alue.

Spatia koordinoi arviointikonsortiota, jossa mukana ovat TK-Eval ja Northern Research Institute (Norut). Arviointi kohdistuu ohjelman hallinto-, valvonta- ja seurantajärjestelmien toimivuuden arviointiin sekä ohjelmarahoituksella toteutettujen hankkeiden tulosten ja vaikuttavuuden arviointiin. Arviointi toteutetaan ohjelman hallinto- ja maksuviranomaisena toimivan Lapin liiton toimeksiannosta.
Kesto: 4/2014 – 6/2015
Vastuuhenkilö Spatiassa: Petri Kahila
Tutkijat: Matti Fritsch, Dmitry Zimin
Tilaaja: Lapin liitto
Kumppanit: TK Eval, Northern Research Institute
 

Selvitys alueellisten ja paikallisten maaseudun kehittämissuunnitelmien toteutuksesta

Maaseudun kehittäminen keskitettiin EU:n ohjelmakaudella 2007–2013 yhteen ohjelmaan, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Sen tavoitteita olivat elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön varmistaminen. Tämä valtakunnallinen ohjelma loi puitteet alueellisten ja paikallisten ohjelmien toteuttamiselle.

Selvityksessä arvioidaan alueellisten ja paikallisten maaseudun kehittämisohjelmien toteutusta, vaikuttavuutta ja sen mittaamista. Huomion kohteena ovat eri aluetasojen välinen vuorovaikutus, tavoitteiden johdonmukaisuus eri aluetasojen välillä, tavoitteiden toteutuminen suhteessa suunnitelmiin, toteutuksen joustavuus suhteessa muutoksiin ja Leader -toimintatavan tuottama lisäarvo. Selvitys pyrkii tunnistamaan hyviä toimintamalleja, arvioimaan tarvetta suunnitteluprosessin ja suunnitelmien kehittämiseksi sekä ehdottamaan vaikuttavuuden mittareita. Työ valmistuu syksyllä 2015. Spatian kanssa selvitystä toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Avaintaito Osuuskunta ja MDI Oy. 
Kesto: 1/2015 – 8/2015
Vastuuhenkilö Spatiassa: Petri Kahila
Tutkija: Timo Hirvonen
Tilaaja: Maa- ja metsätalousministeriö
Kumppanit: MDI Oy (koordinaattori), Avaintaito Osuukunta, Helsingin yliopisto/Ruralia-instituutti

 

Saaristoisuuden vaikutus yhdyskuntarakenteeseen

Saaristolain mukaan valtioneuvosto voi määrätä saaristokunniksi ne kunnat, joissa saaristo-olot ovat olennaisena esteenä kunnan kehitykselle. Spatia on selvittämässä Savonlinnan, Mikkelin ja Hirvensalmen kuntien saaristomaisuutta ja vesistöisyyttä sekä niihin liittyviä haittavaikutuksia.  Kuvaus suoritetaan saaristopolitiikan viitekehyksessä ja tarkasteltavina ovat mm. yhdyskuntarakenne, etäisyys palveluihin, asutuksen sijoittuminen, työ- ja asiointimatkat, kunnallistekniikka ja muu infrastruktuuri sekä kunnan tuottamien palvelujen kustannukset.
Kesto: 10/2014 – 3/2015
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Eero Vatanen, Timo Hirvonen
Tilaaja: Savonlinnan, Mikkelin ja Hirvensalmen kunnat

 

Kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä Joensuussa (KaKe)

EU:n ohjelmakaudella 2014-2020 on mahdollista toteuttaa ns. kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupunkialueilla. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksien lisääminen sekä sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden edistäminen. Toiminnan on oltava emaehtoista, alhaalta ylös suuntautuvaa. KaKe 2020 -hankkeessa laaditaan toimintasuunnitelma kansalaistoimijalähtöiselle toiminnalle Joensuussa vuosille 2015-2020. Spatia toteuttaa hanketta yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa.
Kesto: 8/2014 – 3/2015
Yhteistyökumppani: Joensuun kaupunki
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Maija Halonen, Timo Hirvonen, Pasi Saukkonen
Rahoittajat: Pohjois-Karjalan ELY-keskus/ESR, Joensuun kaupunki, Itä-Suomen yliopisto

 

Selvitys Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kehittämisen toimintaympäristöstä
Fennoskandian vihreän vyöhykkeen ydin muodostuu nykyisten ja suunniteltujen luonnonsuojelualueiden ketjusta Suomen, Norjan ja Venäjän rajaseudulla Suomenlahdelta Barentsinmerelle. Pitkän aikavälin tavoitteena on luoda vyöhykkeestä valtioiden rajat ylittävän luonnonsuojeluyhteistyön malli sekä lisätä alueen kansallista ja kansainvälistä tunnettavuutta. Suomen, Norjan ja Venäjän kolmikantainen yhteistyö perustuu yhteisymmärryspöytäkirjaan, joka allekirjoitettiin vuonna 2010. Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kehittäminen edellyttää luonnon monimuotoisuuden tuntemuksen lisäksi ymmärrystä muun muassa raja-alueen toimintaympäristöstä.
Spatiassa on käynnistynyt selvitys Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kehittämisen toimintaympäristöstä. Analyysin tavoitteena on hahmottaa vyöhykkeen nykyinen toimintaympäristö ja siinä odotettavissa olevat muutokset. Selvityksessä keskitytään toiminnallisiin tekijöihin, jotka parhaiten luonnehtivat toimintaympäristön tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia kuten väestörakenne, aluerakenne ja infrastruktuuri, elinkeino- ja palvelurakenne sekä rajanylittävä yhteistyö ja vuorovaikutus.
Kesto: 1/2014 – 5/2014
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkija: Matti Fritsch
Rahoittaja/Tilaaja: Ympäristöministeriö


Mikroklusterien liiketoiminnan tunnistaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa

Aluekehittämisessä korostetaan mikroklusterien merkitystä yritystoiminnan edistämisessä. Mikroklusterilla tarkoitetaan pien- tai mikroyritysten muodostamia ja niiden monenkeskiseen yhteistyöhön perustuvia toiminnallisia sekä paikallisesti järjestäytyneitä yritysverkostoja. Yhteistyön motiiveja voivat olla esimerkiksi tuotannollinen toiminta, palveluliiketoiminta, markkinointiyhteistyö, tiedonvaihto tai strategiset tarpeet. Mikroklusterien liiketoiminnan tunnistaminen ja vahvistaminen Pohjois-Karjalassa - hankkeessa tuotetaan kehittämistoiminnassa hyödynnettävää tietoa maakunnan mikroklusteritoiminnan nykytilanteesta ja mahdollisuuksista, selvitetään kehittämis- ja koulutustarpeita ja lisätään yritysten ja kehittäjien tietoisuutta mikroklusteritoiminnan mahdollisuuksista.
Kesto: 4/2014 – 12/2014
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Tutkijat: Hannu Ryhänen, Pasi Saukkonen
Rahoittajat: Pohjois-Karjalan ELY-keskus/Manner-Suomen ESR-ohjelma (Itä-Suomen suuralueosio), Itä-Suomen yliopisto

 

Pohjois-Karjalan YK-sidonnaisten toimintojen selvityshanke
Pohjois-Karjalassa on monia Yhdistyneisiin kansakuntiin (YK) kytkeytyviä toimintoja ja konsepteja, jotka liittyvät luonnonvaratalouteen. Ne ovat asiayhteyksissään maailmanlaajuisesti näkyviä ja tärkeitä, mutta niiden alueelliset yhteydet ovat usein ohuita ja puutteellisesti hyödynnettyjä. Toimintoihin ja konsepteihin voi esimerkiksi sisältyä liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, jotka voivat osaltaan edistää maakunnan yritysten erikoistumista. Keskeisellä sijalla on myös YK-sidonnaisuuksien vaikutus maakunnan profiilin kehittämisessä.  Hankkeessa selvitetään Pohjois-Karjalassa toimivat ja suunnitteilla olevat YK:n ohjelmiin tai hankkeisiin liittyvät toimijat ja toiminnot, niiden keskinäisen yhteistyön tarve ja kehittämismahdollisuudet, sekä edellytykset luoda Pohjois-Karjalaan YK-sidonnaiset toiminnat kokoava yksikkö. 
Kesto: 11/2013 – 1/2015
Vastuuhenkilö: Petri Kahila
Rahoittaja: Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto


Venäläinen asiakkaana – palveluosaamisen turvaaminen Pohjois-Karjalassa
Venäläisten asiakkaiden merkitys Pohjois-Karjalan aluetaloudelle on kasvanut viime vuosina. Se on herättänyt keskustelua muun muassa venäjänkielen ja -kulttuurin osaamisen lisäämisestä maakunnan palveluyrityksissä. Vaikka venäläisiin asiakkaisiin liittyvä potentiaali maakunnan palveluyrityksille on yleisesti tiedossa, laajasti kerättyä, luotettavaa ja kootusti saatavilla olevaa käyttökelpoista tietoa yritysten todellisista osaamis- ja työvoimatarpeista koskien venäläistä asiakasta ei ole saatavilla. Käsillä oleva hanke selvittää ja välittämällä tietoa yritysten nykyisestä ja lähivuosien työvoima- ja osaamistarpeista sekä olemassa olevasta koulutustarjonnasta tms. palveluista. Hankkeessa haetaan myös oppia alueelta, jossa venäläisten asiakkaiden merkitys on Pohjois-Karjalaa suurempi ja kokemushistoria pidempi. Lisäksi hankkeen tavoitteena on havaita ja nostaa esille konkreettisia toimenpiteitä ja toimintatapoja, joita yritykset, kehittämisorganisaatiot, oppilaitokset ja työhallinto voivat hyödyntää perustoiminnassaan ja kehittämishankkeissa.
Kesto: 6/2013-6/2014
Projektin vastuuhenkilö: Pasi Saukkonen
Rahoittaja: Pohjois-Karjalan ELY-keskus/Manner-Suomen ESR-ohjelma (Itä-Suomen suuralueosio), Itä-Suomen yliopisto

Learning Lab for Accessibility in Built Environment
Hanke pyrkii edistämään vammaisten ja vanhusten mahdollisuuksia päivittäisten asioiden hoitamiseen ja parantamaan heidän sosiaalisen osallistumisen mahdollisuuksia rakennetussa ympäristössä. Lisäksi keskeisenä osana hanketta on lisätä työntekijöiden ja päättäjien tietoisuutta ja asiantuntemusta jo olemassa olevista toimintamalleista ja mahdollisuuksista. Hanke luo pohjaa pitkäaikaiselle rajan ylittävälle yhteistyölle asian tiimoilta. Spatia vastaa hankkeen taustakartoituksesta, jossa selvitetään muun muassa markkinaolosuhteita, säännöksiä ja vaatimuksia sekä esteettömyysratkaisujen nykytilannetta Karjalan tasavallassa. Hanke kuuluu Karelia ENPI CBC 2007-2013 -ohjelmaan.
Vastuullinen tutkija: Dmitri Zimin
Pääpartneri: Karelia ammattikorkeakoulu
Yhteistyökumppanit: Itä-Suomen yliopisto / Spatia, Oulun ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Karelian Resource Center of NGO´s (Petroskoi), Municipal Budget Institution of Social Services ISTOKI (Petroskoi), Professional Rehabilitation Center, St. Petersburg, City Administration of the Kostomuksha Urban District

Itä-Suomen yliopiston rakennerahastohankkeiden arviointi
Spatia arvioi Itä-Suomen yliopiston rakennerahastohankkeita kuluvalla ohjelmakaudella 2007-2013. Tarkastelun painopiste on yliopiston koordinoimissa EAKR ja ESR -hankkeissa. Arvioinnin keskeiset kysymykset ovat, kuinka hanketoiminta on vaikuttanut yliopiston osaamisperustaan, millainen on niiden välitön ja pidemmän aikavälin alueellinen vaikuttavuus sekä kuinka ne ovat vahvistaneet kansainvälisyyttä ja maakunnallista yhteistyötä. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään yliopiston uuden päästrategian ja rakennerahasto-ohjelman valmistelussa.
Kesto: 9/2012-12/2013
Arvioinnin vastuuhenkilö: Seppo Sivonen
Rahoittaja: Itä-Suomen yliopisto


Manner-suomen maaseudun kehittämisohjelman ennakkoarviointi
Spatia on mukana konsortiossa, joka laatii ennakkoarvioinnin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020. Arvioinnin tavoitteena on parantaa ohjelman suunnittelua, sisältöä, toimeenpanon laatua, ohjelman toimivuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Spatia ja Entra Ky keskittyvät ohjelman ympäristövaikutusten arviointiin (SOVA), jossa arvioidaan ohjelman toteuttamisen aiheuttamia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia. Ennakkoarvioinnin muita toteuttajia ovat MDI Management Design Intelligence, Nordregio ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT.
Kesto: 1/2013–12/2013
Asiantuntija/tutkijat: Jukka Sihvonen, Tuija Mononen
Partnerit: MDI Management Design Intelligence, Nordregio, MTT, Entra Ky
Rahoitus: Maa- ja metsätalousministeriö


EU:n koheesiopolitiikan pitkän aikavälin arviointi Itä-Suomessa
Kansainvälisen hankkeen tarkoituksena on arvioida EU:n koheesiopolitiikan ohjelmien ja projektien pitkän aikavälin vaikuttavuutta ja hyötyjä 15 alueella Euroopassa. Hankkeessa tarkastellaan EAKR:sta ja koheesiorahastosta rahoitettuja kehittämisohjelmia vuodesta 1989 tähän päivään saakka, sekä arvioidaan näiden relevanssia, vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä. Itä-Suomen tapaustutkimuksessa tarkastellaan alueen kehittämisohjelmia kolmella ohjelmakaudella alkaen vuodesta 1995 (tavoite 6, tavoite 1 ja alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite). Tapaustutkimus sisältää ohjelma-asiakirjojen analyysiä, alueen kehityksen tilastollista tarkastelua, avainhenkilöiden haastatteluja, internetissä toteutettavan kyselyn sekä alueellisen workshopin. Hankkeen toimeksiantaja on Euroopan komission aluepolitiikan pääosasto ja sitä johtavat EPRC-tutkimuslaitos Glasgow'sta sekä London School of Economics.
Kesto: 4/2012–6/2013
Asiantuntija/tutkijat: Heikki Eskelinen, Timo Lautanen, Timo Hirvonen, Pasi Saukkonen, Matti Fritsch
Rahoitus: EU:n aluepolitiikan pääosasto


Pohjois-Karjala Geopark – esiselvitys
Esiselvityksessä tarkastellaan mahdollisuuksista perustaa Pohjois-Karjalaan geomatkailua tukeva Geopark. Lähtökohtana selvityksessä ovat Euroopan Geopark –verkoston jäsenyyskriteerit. Geologisen kiinostavuuden ja geomatkailun lisäksi Geoparkin on edistettävä kestävän kehityksen mukaista alueellista elinkeinoelämää ja ihmisten hyvinvointia sekä järjestettävä koulutusta. Selvitystyössä käydään monipuolisesti läpi eri vaatimukset sekä maakunnan toimijoiden sitoutuminen hankkeeseen.
Kesto: 3/2012–2/2013
Henkilöt: Timo Lautanen, Seppo Sivonen
Tilaaja/rahoittaja: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (EAKR), Metsähallitus, KareliaExpert matkailupalvelu Oy, Hukka Design Oy sekä Outokummun, Joensuun, Ilomantsin ja Polvijärven kunnat.


Biomas 2-hankkeen väliarviointi
BIOMAS 2- hankkeen (2011-2013) tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä Pohjois-Karjalassa. Tiedonvälityksen avulla pyritään edistämään uusiutuvan energian käyttöön liittyviä investointeja muun muassa maatiloilla, muissa yrityksissä ja kotitalouksissa. Hanketta toteuttaa Metsäkeskus Pohjois-Karjala. Väliarviointi keskittyy bioenergianeuvonnan ja hankkeessa kehitetyn internet -markkinapaikan vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämistarpeisiin.
Kesto: 10-12/2011
Tutkija: Pasi Saukkonen
Tilaaja/rahoittaja: Metsäkeskus Pohjois-Karjala


Tavoite 1 ja 2 ohjelmien loppuraporttien aineiston ja indikaattoreiden analyysi
Hankkeessa analysoidaan Tavoite 1 ja Tavoite 2 ohjelmien loppuraporteissa käytettyjä aineistoja ja indikaattoreita. Spatian osuus projektissa koskee Suomessa 2000-2006 toteutettuja Itä- ja Pohjois-Suomen Tavoite 1 ja Länsi- ja Etelä-Suomen Tavoite 2 ohjelmia. Kaikkiaan arviointi koskee 25 EU maata.
Kesto: 9-12/2011
Tutkijat/asiantuntijat: Timo Lautanen, Sarolta Nemeth
Partnerit: Spatial Foresight GmbH (Luxemburg)
Rahoitus: European Commission, DG Regional Policy


URAGO – Urban patterns of growth
URAGO –hankkeessa tarkastellaan kaupunkiseutujen kasvun dynamiikkaa ja korkean teknologian yritysten verkostoitumista pohjoismaisilla kaupunkiseuduilla. Kustakin maasta tutkimukseen valitaan 2-3 kaupunkiseutua ja niiltä noin 10 osaamisperustaista yritystä, joiden hankinta-, tuotekehitys- ja markkinoihin liittyvät verkostot analysoidaan alueellisesta näkökulmasta. Tutkimuksen keskeinen kysymys on, miten korkean teknologian yritysten kasvuvaikutukset leviävät alueellisesti. Tutkimuksen rahoittaja on Pohjoismaiden ministerineuvosto, joka odottaa sen tuottavan taustatietoa hyödynnettäväksi esimerkiksi Euroopan Unionin koheesiopolitiikassa (2014+). Spatiassa tehdään projektiin Itä-Suomesta kerättävään aineistoon perustuva osuus.
Kesto: 6/2011-9/2012
Tutkijat/asiantuntijat: Timo Lautanen, Pasi Saukkonen, Heikki Eskelinen
Partnerit: Københavns Universitet (Kööpenhamina, pääpartneri), Kungliga Tekniska Högskolan (Tukholma), Norsk institutt for by- og regionforskning NIBR (Oslo)
Rahoitus: Pohjoismaiden ministerineuvosto


Venäjä-vuorovaikutuksen työpaikat Pohjois-Karjalassa
Selvityksen tarkoituksena on arvioida sitä, millainen merkitys Venäjään liittyvillä toiminnoilla on Pohjois-Karjalan maakunnan työllisyydessä. Lisäksi selvityksessä hahmotetaan venäläisten ja venäjänkielisten merkitystä työvoimana maakunnassa. Selvitys keskittyy tarkastelemaan ulkomaankauppaa, siihen liittyvää kuljetusta ja raja-alueen palveluita, matkailua, koulutus- ja hanketoimintaa sekä välittömiä viranomaistehtäviä. Työ perustuu ensinnäkin olemassa olevan tiedon keräämiseen, jatkojalostamiseen ja analyysiin. Lisäksi kerätään uutta tietoa suorittamalla kysely suurille vientiyrityksille ja matkailualan yrityksille.
Kesto: 4-6/2011
Tutkija: Pasi Saukkonen
Rahoittaja: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto


Luova osaamisyhteisö Joensuuhun
Viime vuosien aikana on useissa suomalaisissa kaupungeissa perustettu ja suunniteltu luovia kulttuurikeskuksia tai kortteleita osana uutta kaupunkisuunnittelua. Näiden hankkeiden esimerkkeinä ovat olleet vastaavanlaiset luovan talouden keskittymät Euroopassa. Myös Joensuussa on alkanut hanke, jonka tavoitteena on luoda Joensuun kaupungin kortteli 48:sta toimiva kulttuuri-, nuoriso- ja luovien alojen keskittymä. Kokonaisuuden tulisi hyödyttää kaupunkilaisia ja alueen elinkeinoelämää tarjoamalla monimuotoisia palveluita ja lisäämällä vetovoimaisuutta ja viihtyisää kaupunkitilaa Joensuun kaupunkikeskustaan.
Spatian selvitystyön tehtävänä hankkeessa on tuoda kansallisia ja kansainvälisiä esimerkkejä ja kokemuksia kulttuurikortteleiden ja luovien kulttuuriyhteisöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta osaksi kortteli 48:n kehittämistyötä. Korttelin läheisellä Ilosaarella ja korttelilla on yhdistävinä elementteinä joki ja vesi. Vesiyhteyksien varaan syntyi Joensuun rikas ja historiallisesti merkittävä laivakulttuuri. Tästä voi muodostua korttelille yksi sen kulttuuria rikastuttava taustatarina.
Kesto: 4/2011–12/2011
Vastuuhenkilö: Timo Lautanen
Tutkija: Seppo Sivonen
Rahoittaja: Joensuun seudun ja Keski-Karjalan KOKO-ohjelma (Josek Oy) 


Vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden hyödyntäminen Pohjois-Karjalan aluekehityksessä
Selvityksessä tarkastellaan kansainvälistä opiskelijavaihtoa aluekehityksen näkökulmasta. Keskeinen kysymys on se, miten Pohjois-Karjalaan saapuvia kansainvälisiä opiskelijoita ja täältä ulkomaille lähteviä opiskelijoita voitaisiin paremmin hyödyntää aluekehityksessä. Selvityksen kohderyhmänä ovat maakuntaan saapuneet vaihto- ja tutkinto-opiskelijat sekä maakunnasta vaihdossa olleet tai vaihtoon lähtevät henkilöt. Selvityksessä mm. laaditaan esitys siitä, millaista maakunnasta välitettävän tiedon tulisi olla ja millaisella toimintamallilla, työnjaolla ja organisoinnilla opiskelijoita voitaisiin paremmin hyödyntää alueen kansainvälistymisessä ja aluemarkkinoinnissa.
Kesto: 10/2010–2/2011
Vastuuhenkilö: Timo Lautanen
Tutkijat: Pasi Saukkonen, Sanna Makkonen
Rahoittaja: Joensuun seudun ja Keski-Karjalan Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (hallinnoija Josek Oy)


Matkailualan verkostoyliopisto-opintoja suorittaneiden työmarkkinaselvitys
Matkailualan verkostoyliopisto (MAVY) on kymmenen suomalaisen yliopiston konsortio, joka toteuttaa yhteistyössä matkailualan monitieteisiä opintoja. Verkostoyliopisto ei tuota matkailualan maistereita, vaan sen tarjoamia opintoja voi liittää osaksi muun alan tutkintoa. Toimintaa koordinoi Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. Spatian selvitys kohdistuu MAVY-opintoja vuosina 1995-2007 suorittaneisiin henkilöihin. Kyselytutkimuksella selvitetään mm. työmarkkinatilannetta, matkailualalle suuntautumista sekä Mavy-opintojen roolia omassa tutkintokokonaisuudessa ja valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä. Selvitys valmistuu tammikuun 2011 loppuun mennessä.
Kesto: 10/2010–1/2011
Vastuuhenkilö: Timo Lautanen
Tutkija: Pasi Saukkonen
Rahoittaja: Matkailualan verkostoyliopisto


Innovaatiotoiminnan edistäminen maaseudulla
Innovaatioiden merkitys on korostunut aluekehittämisessä. Päästäkseen mukaan kehittämisen valtavirtaan myös pienet kaupunkiseudut ja maaseutukunnat ovat pyrkineet muokkaamaan elinkeinojen kehittämispolitiikkaansa osaamista ja innovaatioita korostavan aluepolitiikan mukaiseksi.

Tässä tutkimuksessa analysoidaan maaseudun innovaatiotoiminnan ja innovaatioympäristöjen kehittämistä kuntien perinteisen elinkeinopolitiikan, uuden innovaatiopolitiikan sekä maaseutupolitiikan keskinäisen suhteen kautta. Tutkimus kohdistuu erilaisiin kunnallisiin tai seudullisiin kehittämis-, osaamis- ja teknologiakeskittymiin sekä paikallisiin toimintaryhmiin. Tutkimuksessa tarkastellaan maaseudun alue- ja yhteiskuntataloudellista merkitystä sekä erityisesti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan maaseutuvaikutuksia. Tutkimuksen avulla pyritään kehittämään tapoja, joilla maaseutualueet voivat olla nykyistä vahvemmin mukana innovaatiovetoisessa kehityksessä ja toimia yhteiskunnan voimavarana. Hankkeen keskeisinä tuloksina ovat lisääntynyt tietämys maaseutukuntien innovaatiopolitiikan tuloksellisuudesta sekä paikallisten innovaatioympäristöjen dynamiikasta. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin (vastuutaho) ja Tampereen yliopiston Alueellisen kehittämisen tutkimusyksikkö Senten kanssa.
Kesto: 6/2010–6/2011
Vastuuhenkilö: Timo Lautanen
Tutkija: Hannu Ryhänen
Rahoittaja: Työ- ja elinkeinoministeriö, Kouvolan kaupunki


Itä-Suomen korkeakoulut luovan talouden innovoijina
Luovat toimialat ja luova talous ovat viime vuosina nousseet suomalaisessa innovaatio-keskustelussa merkittävään asemaan. Luovien toimialojen kansantaloudellinen merkitys on kasvavamassa ja kulttuuriosaamisen katsotaan tuovan lisäarvoa yritysten liiketoimintaan. Tästä huolimatta tutkimukset korkeakouluopetuksen- ja tutkimuksen merkityksestä luovassa taloudessa ovat jääneet Suomessa vielä varsin vähäiseksi. Selvitys Itä-Suomen korkeakoulut luovan talouden innovoijina kartoittaa ja analysoi Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun mahdollisuuksia, ongelmia ja esteitä tukea luovan talouden uusia innovaatioita Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa selvitetään korkeakoulujen luovaan talouteen liittyvää tutkimusta, osaamista, yhteistyömahdollisuuksia ja kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista. Samalla selvitystyö hakee luovan talouden pilottihankkeita, jotka suuntautuvat erityisesti tarinaperinteen ja paikallishistorian- ja kulttuurin hyödyntämiseen esimerkiksi perinne- ja kulttuurimatkailun sisältötuotannossa.
Kesto: 5/2010–3/2011
Vastuuhenkilö: Timo Lautanen
Tutkijat: Timo Lautanen, Seppo Sivonen, Pasi Saukkonen
Rahoittaja: Joensuun seudun ja Keski-Karjalan KOKO-ohjelma (Josek Oy)


Suomen taloutta koskevan yliopisto-opetuksen kehittäminen Karjalan tasavallassa
Hankkeen tavoitteena on parantaa Suomen taloutta koskevaa tietämystä Venäjällä valmistelemalla talouden kehitystä, rakennetta ja institutionaalisia erityispiirteitä koskeva venäjänkielinen kurssi ja pilotoimalla sitä syyskaudella 2010 Petroskoin valtionyliopistossa. Opetuksessa käsitellään Suomen talouden kehityspiirteitä ja sillä pyritään lisäämään kiinnostusta Suomea kohtaan sekä tarjotaan perustietoa mm. suomalaisten yritysten toiminnasta Luoteis-Venäjällä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on vakiinnuttaa ja laajentaa korkeakoulutason opetusta siten, että se edesauttaa rajan ylittävää taloudellista vuorovaikutusta Suomen ja Venäjän, erityisesti Karjalan tasavallan ja Pohjois-Karjalan välillä. Kotimaisena yhteistyökumppanina hankkeessa toimii Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ja venäläiset yhteistyöorganisaatiot ovat Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskus sekä Petroskoin valtionyliopisto. Hankkeen asiantuntijaryhmään kuuluu lisäksi asiantuntijoita Suomen pankista sekä Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitokselta ja Karjalan tutkimuslaitokselta.
Kesto: 4/2010–3/2011
Vastuuhenkilö: Timo Lautanen
Tutkija: Dmitry Zimin
Rahoittaja: Suomen ulkoasiainministeriö (lähialueyhteistyö)
Internet: http://finnecon.wordpress.com