Tiede avautuu

Tieteelliset artikkelit ovat kenen tahansa luettavissa verkossa. Tutkijat antavat tutkimusaineistonsa toisten käytettäviksi ja jakavat tutkimuksesta reaaliajassa tietoa idea-asteelta alkaen. Avoin tiede on osin jo arkea, osin vasta visioita tiedon vapaasta virtaamisesta.

Teksti Ulla Kaltiala Kuvat Lehtikuva / AFP Photo ja Raija Törrönen

Avointen toimintamallien edistäminen tutkimuksessa on asetettu tavoitteeksi niin Suomen kuin EU:nkin tasolla. Tutkimusten antia saadaan hyödynnettyä tehokkaammin, laajemmin ja tasa-arvoisemmin, kun tieto kulkee sujuvasti tutkijoiden ja tutkimusalojen välillä, innovaatiotoimintaan, päättäjille ja kansalaisille.

–  Avoimuus lisää tieteen vaikuttavuutta, mutta se vaatii ajattelu- ja toimintatapojen muutosta, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen toteaa.

Keskeinen kansallinen avoimen tieteen tavoite on tutkimustulosten, tutkimusdatan ja tutkimuksessa käytettyjen menetelmien julkaiseminen niin, että ne ovat kaikkien halukkaiden tarkasteltavissa ja käytettävissä. Taustalla on ajatus, että julkisilla varoilla tehtävän tutkimuksen lopputulokset on saatava mahdollisimman avoimesti käyttöön yhteiskunnan hyödyksi.  

EU:ssa kaikkien tutkimusjulkaisujen on määrä olla avoimesti kaikkien saatavilla vuoteen 2020 mennessä.  Perinteisesti yliopistot ovat maksaneet kalliilla tilaajamaksuilla tutkimustulosten julkaisun tiedelehdissä, joita kuitenkin voivat lukea vain tilaajat. Itä-Suomen yliopistossa kohta jo puolet tutkimusartikkeleista julkaistaan myös tai pelkästään avoimina. Sekin maksaa, mutta yliopistot neuvottelevat tiedekustantajien kanssa, ettei tilaus- ja julkaisumaksuista koituisi enää päällekkäisiä kustannuksia.

Varsinainen harppaus on Mönkkösen mukaan tutkimusaineistojen ja koko tutkimusprosessin avaaminen. Kun aineistot ovat kenen tahansa jatkokäytettävissä, vähemmän aikaa ja rahaa kuluu uusien aineistojen keräämiseen ja läpimurrot vauhdittuvat. Monilla tieteenaloilla, kuten ilmastotutkimuksessa ja lääketieteessä, pidetään erityisen tärkeänä mahdollisuutta yhdistää jopa maailmanlaajuista dataa. Uudenlainen tutkimusprosessinaikainen avoimuus tutkijoiden välillä mahdollisti myös ihmisen koko geeniperimän kartoittamisen. 

– Uusien tutkimuslöytöjen edellytyksenä on yhä useammin se, ettei pitäydytä vain omissa pienissä aineistoissa, vaan hyödynnetään saatavilla olevia laajoja tietomassoja. 

Itä-Suomen yliopistossa kootuista tutkimusaineistoista tehdään parhaillaan kartoitusta ja valmistellaan dataportaalia, jonka kautta ne voi löytää. Laajassa mittakaavassa aineistojen avaaminen edellyttää kuitenkin muun muassa yhteisiä aineistonhallinnan standardeja ja alustoja. Myös tietosuoja on turvattava. EU:ssa valmisteilla on avoimen tieteen pilvipalvelu datan tallentamista, jakamista ja jatkokäyttöä varten. Kansallisia ratkaisuja pohtii Suomen yliopistot UNIFI ry:n työryhmä, jossa on Itä-Suomen yliopistosta mukana Mönkkösen lisäksi kirjaston johtaja Jarmo Saarti

Esimerkiksi Suomen Akatemia on alkanut edellyttää rahoittamiltaan tutkimushankkeilta paitsi julkaisujen, myös aineistojen avaamista.

– Avoimuuden edistämiseksi on tärkeää tehdä avoimuudesta tutkijalle meritoitumisen keino. Nykyisin ansioidutaan pääasiassa julkaisujen ja niihin tehtyjen viittausten perusteella, tulevaisuudessa meriittiä on saatava myös aineistojen hyödynnettäväksi tekemisestä ja aineistoviittauksista, Mönkkönen toteaa.

Oman aineiston avaaminen on yliopistotutkija Jussi Paanasen (yläkuvassa) mielestä jo nytkin enemmän mahdollisuus kuin uhka.

– Tutkija on yleensä aineistonsa paras asiantuntija, joten kiinnostavaa aineistoa ei noin vain napata toisten käyttöön, vaan se houkuttelee uusia yhteistyökumppaneita.

Neurobioinformatiikan tutkimusryhmää johtavan Paanasen mukaan todellista tieteen avoimuutta on paitsi datan, myös sen keruuvaiheen, menetelmien ja tutkimukseen liittyvän ohjelmistokehityksen avaaminen – vieläpä reaaliajassa sitä mukaa, kun työ etenee.

– Tutkimuksen korkeaa tasoa ja luotettavuutta edistää se, että periaatteessa kenellä tahansa on mahdollisuus arvioida niitä jo ennen tulosten julkaisemista. 

Paanasen ryhmä vie kehittämiensä ohjelmien lähdekoodit verkkoon saataville päivittäin.

– Osin periaatteesta, mutta myös järkisyistä. Tätä kautta voi löytyä isokin porukka, joka antaa maksutta panoksensa ohjelman jatkokehitykseen. Mielenkiintoista tutkijan kannalta on sekin, että antamalla työnsä tuotokset kaikkien käyttöön säilyttää myös itse oikeudet niihin, vaikka vaihtaisi myöhemmin työpaikkaa.

– Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen on avoimessa tieteessä kiehtovaa. Yllättäviltäkin tahoilta tulee yhteydenottoja ja palautetta, joka kannustaa ajattelemaan laatikon ulkopuolelta.

Itä-Suomen yliopisto päivittää parhaillaan strategiaansa. Painotuksissa näkyvät entistä enemmän tieteen avoimuus, vaikuttavuus ja vuorovaikutus. Niiden edistämiseksi rakennetaan myös avoimia innovaatioekosysteemejä terveysteknologian, opetuksen ja biotalouden aloilla.

Yliopiston kirjasto tarjoaa tutkijoille tukea avoimessa julkaisemisessa, avointen aineistojen hyödyntämisessä, omien aineistojen avaamisessa ja aineistonhallinnan suunnittelussa. 

– Tulevaisuudessa kirjaston konsultoiva asiantuntijuus vielä korostuu, Saarti arvelee.

Kansalaisten keskuudessa entistä avoimemman tieteen odotetaan vahvistavan tiedemyönteisyyttä ja tutkitun tiedon ymmärtämistä. Kansalaiset voivat olla myös entistä monipuolisemmin mukana tieteen teossa.

Avoimempaa ja vaikuttavampaa

  • Entistä avoimempi tietojen ja datan vaihto tutkijoiden välillä nopeuttaa globaalien terveysuhkien torjuntaa. Näin saatiin esimerkiksi nopeasti tunnistettua SARS-epidemian aiheuttanut uusi koronavirus.
  • Muun muassa Euroopan hiukkasfysiikan keskus CERN julkaisee kaikki tuloksensa avoimesti. Myös LHC-hiukkaskiihdytinkokeiden tietoaineistot ja työkalut niiden käsittelyyn ovat verkossa vapaasti saatavilla.
  • Tutkimusta avataan myös joukkoistamalla. Foldit-verkkopelissä sadat tuhannet pelaajat ovat ratkoneet proteiinin laskostumiseen liittyviä pulmia sairauksien ymmärtämiseksi ja hoitojen kehittämiseksi.
  • Nykyteknologiat mahdollistavat myös yliopisto-opetuksen avaamisen kenelle tahansa paikasta riippumatta. Suosituimmille avoimille massaverkkoluennoille on osallistunut jopa miljoona kuulijaa kerralla.
Julkaistu Saima-lehdessä 3/2017