Tutkimuksemme

Olemme erikoistuneet rekisteritutkimukseen sekä kliinisiin interventiotutkimuksiin. Julkaisemme 20-30 kansainvälistä vertaisarvioitua tutkimusta ja meiltä valmistuu 1-3 väitöskirjaa vuosittain.

Osaalmisalueitamme ovat:

  • Rekisteritutkimus sisältäen
    • Lääkealtistuksen mallintamisen reseptirekisteriaineistoista
    • Rekisteriaineistojen esikäsittely sekä niiden yhdistäminen
  • Lääke-epidemiologia ja lääkkeiden käytön tutkimus
    • Lääkkeiden käyttöön liittyvät haittatapahtumat
  • Terveydenhuollon palveluiden ja lääkkeiden käyttö sekä niiden kustannukset
  • Iäkkäiden sairauksien epidemiologia
  • Interventiotutkimukset iäkkäässä väestössä
    • Aliravitsemus
    • Suunterveys
    • Kaatuistapaturmat

Tutkimustamme rahoittavat useat säätiöt (mm. Suomen Kulttuurirahasto), Kansaneläkelaitos sekä Kuopion yliopistollinen sairaala

Nykyiset tutkimusprojektit

MEDALZ

MEDALZ  (MEDication use and ALZheimers's disease) on valtakunnallinen reseptirekisteriaineistoihinn pohjautuva tutkimus. MEDALZ-aineistoon sisältyvät kaikki kotona asuvat henkilöt, joilla diagnosoitiin Alzheimerin tauti vuosina 2005-2011 Suomessa (n=70.718). Jokaiselle Alzheimerin tautia sairastavalle on valittu iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin suhteen kaltaistettu vertailuhenkilö ilman Alzheimerin tautia. Tiedot on yhdistetty useaan kansalliseen rekisteriin:

  • Kelan reseptitiedosto (1995-2012)
  • Kelan erityskorvausrekisteri (1972-2012)
  • Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Hoitoilmoitusrekisteri (1972-2012).
  • Tilastokeskuksen Kuolinsyyrekisteri (2005-2012)
  • Tilastokeskuksen sosioekonomiset tiedot (1970-2012)

Aineistoa päivitetään seurantatiedoilla näistä rekistereistä.

MEDALZ-aineistossa tutkitaan mm. seuraavia aiheita:

1) Alzheimerin tautia sairastavien lääkkeiden käyttö suhteessa kliinisiin hoitosuosituksiin
2) Lääkkeet, sairaudet ja sosioekonomiset tekijät riskitekijänä Alzheimerin taudille
3) Lääkkeiden käyttöön liittyvät haittatapahtumat (esim. lonkkamurtumat, aivohalvaukset, kuolema, pään vammat sekä sairaalapäivien käyttö)
4) Terveyshuollon palveluiden käyttö ja kustannukset liittyen lääkkeiden aiheuttamiin haittatapahtumiin  5) Terveyshuollon palveluiden käyttö ja kustannukset suhteessa Alzheimerin taudin diagnoosiin
6) Alzheimerin tautia sairastavien terveydentilan muutokset sekä kuolleisuus
7) Rekisteritutkimuksen menetelmäkehitys, erityisesti lääkealtistuksen mallinnus reseptilääkeostoista

Tiedetään, että Alzheimerin tautia sairastavat käyttävät merkittävissä määrin terveydenhoidon palveluita. Sen vuoksi hoidon vaikuttavuuden, sopivuuden ja turvallisuuden arviointi on tärkeää. Tutkimuksemme tuottaa tärkeää tietoa Alzheimerin taudin riskitekijöistä, parantaa tautia sairastavien elämän laatua, alentaa terveydenhoidon kustannuksia tässä lääkehoitoille alttiissa väestössä sekä auttaa terveydenhoidon palveluiden resurssien tehokkaan ja vaikuttavan käytön suunnittelussa.


NutOrMed – LAATUA IKKÄIDEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN RAVITSEMUKSEEN, SUUNTERVEYTEEN JA LÄÄKEHOITOON

Vuoden 2013 alussa käynnistetyssä NutOrMed -interventiotutkimuksessa arvioitiin 6 kk kestävän ravitsemuksen ja suunterveyden intervention vaikutuksia kotihoidossa olevien ravitsemustilaan, suunterveyteen, toimintakykyyn ja sairaalahoidon käyttöön/kustannuksiin. Lisäksi selvitettiinn sähköisen sairauskertomuksen lääkitystiedon yhtenevyyttä kotikäynnin perusteella arvioituun lääkkeiden käyttöön.

Interventioryhmän tutkittavat valittiin satunnaisotannalla itä- ja keskisuomalaisista kotihoidon 75 vuotta täyttäneistä asiakkaista. Interventioryhmään kuului 131 henkilöä ja verrokkiryhmään 169 henkilöä

Kotihoidon hoitajat kartoittavat kyselyn avulla tutkittavien kognitiota, masennusoireita sekä liikunta- ja toimintakykyä. Tämän jälkeen tehdään seuraavat kotikäynnit tutkittavan kotiin.

  • Laillistettu ravitsemusterapeutti punnitsi tutkittavan painon sekä selvitti ravitsemustilaa MNA-testin avulla sekä päivittäistä ruokailua 24-tunnin ruoankäyttöhaastattelulla. Ravitsemustilan selvittämisessä käytettiin apuna MNA-testin lisäksi myös antropometrisistä mittauksista pituutta ja painoa sekä laboratoriokokeiden tuloksia.
  • Laillistettu suuhygienisti tutki suun ja omat hampaat/proteesit. Suun seulontatarkastuksissa käytettiin kannettavaa hammashoitoyksikköä, otsalamppua, hammastarkastuspeiliä ja omahampaisilla WHO:n ientaskumittaria. Menettely on sama kuin Terveys 2000 –tutkimuksessa.  
  • Kotikäynnillä laillistettu proviisori tarkasti kaikki kotona olevat, käytössä olevat, käyttämättömät ja vanhentuneet lääkkeet. Lääkkeiden käyttöä verrattiin tutkimuspakkakunnalla käytössä oleviin sairauskertomusjärjestelmiin.

Ravitsemusinterventioina laadittiin yksilöllinen puoli vuotta kestävä ravitsemushoitosuunnitelma aliravitulle tai aliravitsemusriskissä oleville. Suunterveysinterventiona annettiin yksilöllistä tarpeen mukaista ohjausta ja neuvontaa suun ja hampaiden hoidossa kuopiolaisille tutkittaville.

Verrokkiryhmän tutkittaville tehtiin samat tutkimukset kuin interventioryhmän tutkittaville, mutta ilman yksilöllisiä ravitsemus- ja suunterveysinterventioita.

KAATUMISEN ILMAANTUVUUS

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää perusterveydenhuollon palveluun johtaneita kaatumisia koko väestön, mutta erityisesti 65 vuotta täyttäneiden osalta. Tutkimus on asetelmaltaan prospektiivinen, sisältäen kaikki Leppävirran kunnassa vuoden aikana (2010-2011) tapahtuneet, perusterveydenhuollon kontaktiin johtaneet kaatumsiet. Tutkimuksen pääpaino on kaatumisten epidemiologian ja terveydenhuollon käytäntöjen selvittämisessä sekä selvittää kaatumisille altistaneita riskitekjöitä ja uuden kaatumsein ehkäisemiseksi tehtyjä toimenpiteitä.

Aiemmat tutkimusprojektit

MEDALZ 2005-tutkimus

MEDALZ 2005 (Medication and Alzheimer´s disease) on valtakunnallinen reseptirekisteriaineistoon pohjautuvat tutkimus. Kealan reseptirekisteristä poimittiin kaikki 28.093 henkilöä, joilla oli vuoden 2005 lopussa erityiskorvausoikeus ALzheimerin taudin lääkehoitoon. Kullekin Alzheimerin tautia sairastavalle henkilölle poimittiin Kelan rekisereistä iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin suhteen kaltaistettu verrokki. TIedot on yhdistetty Kelan reseptirekisteriin (vuosilta 1995-2005) ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään terveys- ja sosiaalihuollon hoitoilmoitusreksitriin (1972-2009).

Aineisossa on tutkittu neljää eri aihepiiriä:

1) Lääkkeiden käytön pysyvyys ja muutokset lääkityksessä Alzheimerin tautiin sairastumisen jälkeen
2) ALzheimerin taudin terveydelliset riskitekijät ja muutokset terveydentilassa sairastumisen jälkeen
3) Lääkkeiden yhteys kuolleisuuteen, lonkkamurtumiin ja verenkiertotapahtumiin
4) Alzheimerin tautia sairastavien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö

Aineistosta on julkaistu tieteellisiä artikkeleita arvostetuissa kansainvälisssä lehdissä. Lisäksi tutkimuksesta tehdään väitöskirjatutkimuksia. Tutkimusta rahoitetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan strategisella rahoituksella. 

Hyvän Hoidon Strategia -tutkimus (HHS -tutkimus)

Hyvän hoidon strategia – tutkimus (HHS -tutkimus) on väestöpohjainen interventiotutkimus, jossa selvitetään moniammatillisen geriatrisen arvioinnin ja hoidon optimoinnin vaikutuksia ikääntyneiden terveyteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun.  Tutkittavat (n=1000) valittiin satunnaisotannalla marraskuussa 2003 Kuopiossa asuneista, 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä, ja heidät satunnaistettiin interventio- ja vertailuryhmiin.  Tutkimukseen osallistui 781 henkilöä. Interventioryhmään kuuluville tehtiin moniammatillinen geriatrinen arviointi, johon sisältyi hoitajan, fysioterapeutin ja lääkärin tutkimukset vuosina 2004–2006.  Yksilöllisiin interventioihin sisältyi hoidon ja lääkityksen optimointi, ravitsemustilan ja suun terveyden tutkimus, liikuntasuunnitelma laatiminen ja mahdollisuus osallistua voimaharjoitteluun kuntosalilla.  Vertailuryhmään kuuluvat henkilöt haastateltiin ja heidän toimintakykyään mitattiin. Muutoin he käyttivät tavanomaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kaikille tutkimukseen osallistuneille tehtiin loppumittaukset vuonna 2007. Tutkimusaineistosta on julkaistu lähes 60 tieteellistä artikkelia ja useita väitöskirjoja. Tutkimusta rahoittivat Kela ja Kuopion kaupunki.