Usein kysyttyä apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutuksesta

Pitääkö minulla olla työkokemusta ennen kuin voin hakeutua erikoistumisopintoihin?
Apteekki ja sairaala-apteekkifarmasian erikoistumiskoulutukseen sinulla ei tarvitse olla  hakuvaiheessa työkokemusta tai työsuhdetta, mutta sinulla pitää olla työelämään kontakti, joka mahdollistaa koulutukseen liittyvien oppimistehtävien suorittamisen (esim. moniammatilliset lääkehoidon arvioinnit, lääkitysturvallisuuden auditointi, kliinisen farmasian toimintamallin suunnittelu, koulutusten järjestäminen jne.).

Työkokemus on kuitenkin yksi kriteereistä, joilla hakijoita laitetaan paremmuusjärjestykseen, jos hakijoita on enemmän kuin opiskelupaikkoja.
 

Millainen työkokemus hyväksytään valintakriteerien mukaisesti pisteytettäväksi?
Haettavaan erikoisalaan liittyvä työkokemus laillistettuna farmaseuttina tai proviisorina.
 

Mistä tiedän ovatko käymäni opinnot valintakriteerien mukaisia?
Apteekki- ja sairaala-apteekkifarmasian erikoistumisopinnoissa voit saada pisteitä myös muusta kuin yliopistotasoisesta täydennyskoulutuksesta. Hyväksyttäviä opintoja voivat olla mm. esim. LHA- ja LHKA-koulutukset, osastofarmasian erityispätevyys ja avoimen yliopiston opintojaksot (esim. johtamisopinnot, liiketalouden opinnot). Jos olet asiassa epävarma, kannattaa sisällyttää opinnot hakemukseen ja opinnoista vastaava henkilö päättää lopulta, mitä niistä hyväksytään.

Opintojen alussa opintosuunnitelmaa laatiessasi voit halutessasi hyödyntää jo suorittamiasi opintoja AHOT (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnistaminen) -menettelyllä, yhteensä enintään 1/3 kaikista opinnoista. Kyseeseen tulevat 5 vuoden sisällä suoritetut yliopistotasoiset opinnot ja työelämässä hankittu dokumentoitu tai osoitettavissa oleva osaaminen.
 

Mistä tiedän, millaisista opinnoista erikoistumisopintoni lopulta koostuvat?
Henkilökohtainen opiskeluohjelmasi suunnitellaan opintojen alussa opinnoista vastaavan henkilön kanssa. Opinnot räätälöidään juuri Sinulle sopiviksi ja tukemaan ammatillista kehittymistäsi erikoisosaajaksi. Tällöin muotoutuu myös kokonaisuus, mitä erikoistumisopintosi sisältävät.
 

Haluaisin ennakoida, paljonko minulle tulee matka- ja majoituskuluja. Onko opinnoissa miten paljon lähiopetuspäiviä ja missä ne pidetään? Onko niihin pakko osallistua?
Erikoistumiskoulutuksessa tulee keskimäärin 1–2 lähiopetusjaksoa kuukaudessa, riippuen meneillään olevasta osiosta. Lähipäivät järjestetään Itä-Suomen yliopiston tiloissa Kuopion kampuksella. Opetusta järjestetään yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ja suurin osa lähipäivistä on yhteisiä, eli myös heidän opetustilaisuuksiinsa voi osallistua.
Osaan opintoja on mahdollista osallistua etäyhteyden välityksellä ja osa on mahdollista korvata itsenäisillä oppimistehtävillä.  Kunkin lähipäivän korvaamismahdollisuudesta ja -tavasta kerrotaan opintojakson orientaatiossa.  Suurin osa luennoista tallennetaan ja ne pystyy katsomaan itselle sopivana ajankohtana verkko-oppimisympäristöstä. Lähiopetukseen osallistumisen hyvinä puolina ovat mahdollisuus kysyä askarruttavia asioita suoraan luennoitsijoilta. Lisäksi pääset vaihtamaan ajatuksia kurssikavereiden kanssa, mikä on välillä erittäin tarpeellista tällaisessa pääasiassa etäopiskeluun perustuvassa koulutuksessa.
 

Kaikki pisteytettäväksi ehdotettu tulee todistaa lähettämällä skannattu tutkintotodistus  ja muut todistukset joko hakemuksen liitteenä tai sähköpostitse osoitteeseen johanna.raikkonen(at)uef.fi. Kuinka pian hakulomakkeen täyttämisen jälkeen tämä tulee tehdä?
Skannatut todistukset tulee lähettää mahdollisimman nopeasti, mutta kuitenkin viimeistään hakuajan päättymiseen mennessä. Kaikki todistukset tulee toimittaa kerralla, pdf-muodossa. Todistuksia ei pyydetä jälkikäteen eikä huomioida valinnassa.
 

Voinko hakea jostain tukea opintoihini?
Farmasian järjestöt myöntävät apurahoja jatko- ja täydennyskoulutusopintoihin. Ainakin seuraavilta tahoilta on mahdollista hakea apurahaa:

  • Apteekkien työnantajaliiton Apta-rahaston apurahat: kehittämisprojektiin, jonka aihe liittyy apteekkialan työnantajana tai yrittäjänä toimimiseen. Tutkimuksen aiheena voi olla esimerkiksi apteekin talous, johtaminen, henkilöstöhallinto, palkitseminen tai työhyvinvointi.
  • Suomen Farmasialiiton apurahat: apurahoja jäsenille perustutkinnon jälkeiseen lyhyt- ja pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen
  • Apteekkariliitto: apurahoja farmasian tutkimuksen ja käytännön farmasian edistämiseen
  • Proviisoriyhdistys: apurahoja jäsenille farmaseuttisen ammattitaidon edistämiseen
  • Farmasian Naiset ry: yhdistys myöntää tarpeen vaatiessa taloudellista avustusta avuntarpeessa oleville farmasian piiriin kuuluville henkilöille
  • Työnantajan kanssa kannattaa neuvotella erikoistumiskoulutusmaksun jakamisesta. Osittainen maksun maksaminen tai esim. lähijaksojen opiskeluun tarvittavien päivien saaminen palkallisena auttavat opinnoissa.
  • Paikalliset apteekkariyhdistykset tukevat usein alueensa ammattilaisten jatko- ja täydennyskoulutusopintoja, lisätietoja suoraan yhdistyksistä
  • Koulutusrahastosta voi hakea aikuiskoulutustukea vähintään kaksi kuukautta kestävän ja kokonaan palkattoman opintovapaan ajalle.
  • Suurin osa suomalaisista apurahoja myöntävistä tahoista löytyy Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan sivuilta. Apurahaa voi hakea esim. kehittämisprojektin toteuttamiseen, jos aihe kuuluu säätiön tai rahaston alalle.
  • Koulutusmenoja on mahdollista vähentää myös verotuksessa. Tarkempia tietoja asiasta Vero.fi -sivustolta.
     

Voinko hakea opintoihin, vaikka minulla ei ole vielä varmaa rahoitusta? Voinko perua osallistumisen vielä ennen koulutuksen alkamista?
Hakemuksen erikoistumiskoulutukseen voi perua maksutta opintopaikan vastaanottamiseen asti. Mikäli osallistuminen perutaan tämän jälkeen, osallistujalta laskutetaan ensimmäisen lukukauden osallistumismaksu tai myöhemmin peruttaessa meneillään olevan lukukauden osallistumismaksu. Jo maksettuja osallistumismaksuja ei palauteta.
 

Voinko vähentää koulutuksen kuluja verotuksessa?
Erikoistumiskoulutuksen verotusta määrittelevät ensisijaisesti Verohallinnon ohjeistukset Koulutusmenot henkilöverotuksessa (ohje on päivityksessä) ja Työnantajan kustantaman koulutuksen verotus. Laajemmin vähennyksistä kertoo ohje Tulonhankkimiskulut ansiotuloista.

Tulonhankkimiskulut ansiotuloista -ohjeessa todetaan, että vähennyskelpoisia ovat opiskelumenot, jotka johtuvat ”verovelvollisen nykyisessä työtehtävässä tarvittavan ammattitaidon ylläpitämisestä tai täydentämisestä”. Sen sijaan ”pätevöitymiseen tähtäävästä jatkokoulutuksesta aiheutuneita menoja on oikeuskäytännössä yleensä pidetty elantomenoina, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia”. Tulkinta ”ammattitaidon täydentämisen” ja ”pätevöitymisen” välillä riippuu kunkin henkilön tilanteesta – onko opiskelu tarpeellista nykyisen työtehtävän kannalta vai ei.

Koulutusmenot henkilöverotuksessa -ohjeessa todetaan, että ”Koulutuskulujen, esimerkiksi osallistumismaksujen, vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että niiden on oltava välittömästi sidoksissa tulonhankintaan.” Lisäksi relevanttia on se, katsotaanko koulutusmenot työnantajan maksamina veronalaiseksi palkkatuloksi. Tarkemmin ohje sanoo, että esimerkiksi seuraavat seikat voivat osoittaa, että kyseessä on henkilön työssään tarvitseman ammattitaidon ylläpitämiseen tai täydentämiseen liittyvä koulutus:

  • koulutuksen aihepiiri ja sisältö liittyy suoraan työntekijän työtehtäviin
  • koulutus on alkanut työsuhteen aikana
  • koulutuksen tarkempi sisältö on suunniteltu ja rakennettu yhdessä työnantajan kanssa
  • koulutus on aloitettu työnantajan aloitteesta tai se on aloitettu työntekijän aloitteesta ja koulutuksesta on sovittu kehityskeskusteluissa
  • työnantaja osallistuu koulutuksen kustannusten kattamiseen
  • koulutus tapahtuu työajalla.

Lisäksi, kun kustannuksia jaetaan työnantajan ja työntekijän kesken, työntekijä ”voi yleensä vähentää verotuksessaan itse tällaisesta koulutuksesta maksamansa osan. Työnantajan maksama osa menoista ei ole työntekijän verotuksessa vähennyskelpoinen.”

Ohjeiden yhteenvetona voidaan todeta, että verotuspäätökset tehdään pitkälti tapauskohtaisesti. Suositeltavaa siis on, että erikoistumiskoulutuksen osallistuja kerää itselleen kirjallisena kaiken mahdollisen materiaalin, jonka avulla voi perustella verottajalle koulutusmenoista tehtävää verovähennystä. Lisäksi näistä asioista kannattaa vaihtaa kokemuksia kurssikavereiden kanssa.
 

Onko koulutus mahdollista suorittaa lyhyemmässä ajassa kuin tavoitteellisessa neljässä (proviisorit) tai kolmessa (farmaseutit) vuodessa? Entä onko opinnoille enimmäisaikaraja; jos opinnot jäävät kesken, voiko koulutusta jatkaa myöhemmin vai menevätkö tehdyt suoritukset hukkaan?
Opinnot on mahdollista suorittaa tavoiteaikaa nopeammassa tahdissa. On kuitenkin hyvä huomioida, että opintojen koulutusmaksu on kiinteä (proviisorit 6000 € ja farmaseutit 4000 €) eikä ole tältä osin yhteydessä opintojen kestoon. Perustelluista syistä (esim. äitiysloma, työpaikan vaihdos yms.) tiedekunta voi myöntää opinnoille jatkoaikaa. Suoritetut opinnot ovat voimassa 10 vuotta. Tämä on syytä ottaa huomioon, jos opinnot keskeytyvät.

Työttömäksi jääminen kesken opintojen ei estä koulutuksen suorittamista loppuun. Opintoihin liittyvien tehtävien suorittamiseen löytyy yleensä jokin sopiva paikka.
 

Voiko erikoistumiskoulutuksesta jatkaa tohtorikoulutukseen ja pystyykö opintoja hyödyntämään jatkotutkinnossa?
Erikoistumiskoulutuksesta on mahdollista jatkaa jatko-opintoihin ja suoritettuja opintoja on mahdollista hyödyntää. Tietoa jatko-opinnoista löytyy yliopiston nettisivuilta.