Uutiset

 

Tabletit vahvistavat oppilaiden ongelmanratkaisutaitoja ja parantavat työskentelyilmapiiriä

Tuoreen Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimuksen perusteella tablet-tietokoneiden käyttö opetuksessa vahvistaa oppilaiden ongelmanratkaisutaitoja ja yksilöllisiä oppimiskokemuksia. Niiden käyttö näyttäisi myös parantavan työskentelyilmapiiriä koululuokissa.

Tablettien vaikutusta opetukseen ja oppimiseen selvitettiin Savonlinnan normaalikoululla, jonka oppilaista ja opettajista noin puolet sai syksyllä 2013 käyttöönsä henkilökohtaiset tietokoneet oppikirjojen sijaan. Kokeilussa olivat mukana muun muassa ryhmä ensiluokkalaisia sekä kaikki koulun seitsemännen luokan oppilaat. Seitsemäsluokkalaisten ikäryhmä on ensimmäinen, josta lukioon hakeutuvat opiskelijat osallistuvat uusimuotoisiin, sähköisesti toteuttaviin ylioppilaskirjoituksiin.

Kotitehtävät aiempaa mieluisampia

Kysely on osa Savonlinnan normaalikoulun Future Classroom 2020 -hanketta, jossa luodaan uuteen oppimiskäsitykseen liittyvää tulevaisuuden oppimisympäristöä. Tablet-opetuksessa mukana olleiden oppilaiden huoltajille, oppilaille ja opettajille suunnattu kysely osoitti, että tablettien käyttö on muuttanut opetusta ja oppimista merkittävästi.

Kyselyn perusteella muun muassa tekemällä oppiminen sekä tutkiva oppiminen lisääntyivät. Oppilaat kokivat myös kotitehtävät aiempaa mieluisampina. Lisäksi toisilta oppiminen lisääntyi ja tablettien käyttö opetuksessa edisti merkittävästi jakamisen kulttuuria sekä oppilaiden että opettajien keskuudessa. Sen sijaan vanhemmat olivat aiempaa huonommin tietoisia lastensa koulutyöstä ja koulutehtävistä, mikä haastaa koulua ja koteja tiiviimpään yhteistyöhön.

Digiaikaan kolmessa vuodessa

Savonlinnan normaalikoululla toteutetun laajamittaisen kokeilun tavoitteena on siirtyä koulussa perinteisistä oppikirjoista sähköisiin oppimateriaaleihin ja välineisiin sekä kehittää koulupedagogiikkaa ja oppimista digiajan tietoyhteiskunnan avaintaitojen näkökulmasta.

Avaintaidoilla tarkoitetaan taitoja, joita elinikäinen oppiminen, uudet tilanteet ja muuttuva työelämä meiltä tulevaisuudessa edellyttävät. Tällaisia ovat esimerkiksi lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen, aktiivinen kansalaisuus, median käyttötaidot, vuorovaikutustaidot, suunnittelutaidot tai vaikkapa koodaaminen.
– Perinteisillä oppikirjoilla on vielä ollut hyvin merkittävä rooli, mutta haluamme nyt valmistautua perinteisen printtialan murrokseen todellisin toimenpitein. Kolmivuotisen kokeilun myötä koulun on tarkoitus siirtyä kokonaisuudessaan digiaikaan, kertoo Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti.

Opetushallitukselta 40 000 euroa lisärahaa kehittämistyölle

Savonlinnan normaalikoulun Future Classroom 2020 -hanke saa jatkoa, kun Opetushallitus myönsi vastattain 40 000 euron valtionavustuksen School 2025 – Digiajan koulua rakentamassa -kehittämishankkeelle. Kehittämishanke käynnistyy syksyllä 2014 ja päättyy vuoden 2016 loppuun.

Future Classroom 2020 -hankkeeseen liittyvää tutkimusta tehdään Itä-Suomen yliopiston soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastolla. Tutkimusta vetää professori Kati Mäkitalo-Siegl, ja ensimmäiset opinnäytetyöt hankkeen tiimoilta valmistuvat lähiaikoina.


Hanke on osin Opetushallituksen rahoittama ja sen kotisivut löytyvät osoitteesta: http://snor.fi/futureclassroom/

Lisätietoja:
Lehtori Kimmo Nyyssönen, puh. 050 440 1013, kimmo.nyyssonen(at)uef.fi
Lehtori Sanna Metsälä, puh. 050 440 0130, sanna.metsala(at)uef.fi
Professori Kati Mäkitalo-Siegl, puh. 050 590 6073, kati.makitalo-siegl(at)uef.fi
Johtava rehtori Mikko Ripatti, Savonlinnan normaalikoulu, puh. 050 540 1016, mikko.ripatti(at)uef.fi