Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

UEFin liput.

Tulosperustainen rahoitusmalli parantanut ammattikorkeakoulujen tehokkuutta – uhkana vaatimustason lasku

  • Talous ja yhteiskunta

FM Marjo Nenosen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirjatutkimus osoittaa, että vuonna 2014 käyttöön otettu tulosperustainen rahoitusmalli on ollut vahva työkalu ammattikorkeakoulujen valtionohjauksessa. Rahoitusmallin ohjausvaikutusta ovat korostaneet ammattikorkeakouluihin kohdennetut merkittävät rahoitusleikkaukset, jotka ovat olleet osa julkisen talouden tasapainottamista 2010-luvulla.

Väitöstilaisuus pidetään 11. syyskuuta klo 12 alkaen.

Resurssileikkaukset ja mittariuskollisuus vaikeuttavat laadun monipuolista kehittämistä

Tuloksiin pohjautuva rahoitusmalli on ohjannut ammattikorkeakouluja kehittämään koulutuksen tehokkuutta. Tämä näkyy ennen kaikkea taloudellisen tehokkuuden paranemisena: ammattikorkeakouluissa tuotetaan enemmän tutkintoja ja opintopisteitä aiempaa pienemmällä henkilöstömäärällä. Muutos on ollut suuri, kun ennalta määritellyt tulostavoitteet, tulosseuranta ja tulosvastuu ovat tulleet keskeiseksi osaksi korkeakoulujen johtamista, tiimien toimintaa ja jopa yksittäisten opettajien työtä.  Tehokkuuden paranemiseen on vaikuttanut myös koulutuksen prosessilaadun kehittäminen. Opintojen etenemisen varmistamiseksi ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet opinto-ohjausta, sujuvoittaneet opetussuunnitelmia sekä joustavoittaneet koulutuksen toteutuksia.

Kehitystyön kohdentuessa rahoitusmallin mittarien mukaisesti koulutuksen tehokkuuden ja prosessilaadun parantamiseen, ovat muut laadun osa-alueet sekä koulutuksen vaikuttavuus jääneet vähemmälle huomiolle. Osaamisen näkökulmasta haasteina nousevat esille koulutussisältöjen supistuminen, uhka vaatimustason laskusta sekä opetuksen resurssien väheneminen. Kasvanut tulospaine ja resurssileikkaukset ovat vaikuttaneet henkilöstön työhyvinvointiin heikentävästi. Rahoitusmallin koetaan myös lisänneen korkeakoulujen välistä kilpailua. 

Vuoropuhelua tarvitaan koulutuspoliittisista tavoitteista

Nenonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten ammattikorkeakoulun eri toimijaryhmät kokivat koulutuksen tuloksellisuuden ja laadun kehittyneen rahoitusmallin käyttöönoton jälkeen. Tutkimus osoittaa, että lähes kaikki toimijaryhmät kokivat koulutuksen tuote- ja systeemilaadun heikentyneen tai sitä uhkaavien tekijöiden määrän lisääntyneen. Kriittisimmin kehitystä tarkastelivat opettajat ja opiskelijat. Tutkimus osoittaa, että rahoitusmittarin taustalla vaikuttavat koulutuspoliittiset tavoitteet ovat jääneet etäisiksi opettajien ja jossain määrin myös koulutuspäälliköiden arjesta. Tavoitteiden välittyminen kaikille toimijatasoille edellyttää aktiivista dialogia sekä yhteistä tavoitteiden ja tilannekuvan määrittelyä.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää ammattikorkeakoulujen johtamisen ja koulutuksen kehittämisessä. Tutkimus tuottaa tietoa koulutuspoliittisen päätöksenteon tueksi ja sen tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa valtion ohjausmekanismien toimivuutta ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuden ja laadun rinnakkaisessa kehittämisessä. 

FM Marjo Nenosen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Tulokset paranevat, miten käy laadun? Tulosperustainen rahoitusmalli koulutuksen tuloksellisuuden ja laadun kehittäjänä ammattikorkeakouluissa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Jussi Välimaa (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Ritva Kantelinen (Itä-Suomen yliopisto).

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37739?encoding=UTF-8 

Väitöskirja verkossa