Yliopistotasoinen sosiaalityön tutkimus saa Suomessa vuosittaisen neljän miljoonan euron valtion tutkimusrahoituksen. Terveyden tutkimuksessa vastaavanlainen valtionkorvaukseen perustuva rahoitusjärjestelmä on ollut käytössä jo pitkään.
– Tätä uudistusta on odotettu pitkään. Sosiaalityön yliopistoverkoston ohella monet eri tahot ovat tehneet töitä uudistuksen eteen. Rahoitus kohdentuu käytännön työelämää tukevaan tutkimukseen, joten tässä mielessä siitä hyötyy koko sosiaalihuollon palvelujärjestelmä, sanoo Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön oppiainevastaava, professori Timo Toikko.
Valtion tutkimusrahoituksesta on linjattu nykyisessä hallitusohjelmassa, ja tätä koskeva sosiaalihuoltolain muutos hyväksyttiin juuri eduskunnassa. Tarkoitus on vahvistaa tutkimusperustaista työotetta sosiaalityössä ja kehittää sosiaalityön palvelujärjestelmätutkimusta. Näin luodaan edellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation monitieteiselle tutkimukselle Suomessa. Tavoitteena on myös lisätä tietoa sosiaalityön menetelmien vaikuttavuudesta.
– Sosiaalihuollon kentällä on yhä lisääntyvä tarve palveluiden vaikuttavuutta koskevalle tutkimukselle. Tähän aihepiiriin onkin Itä-Suomen yliopistossa panostettu esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta tutkivassa tutkimusyhteisössä ja siihen linkittyvässä Vaikuttavuuden talon toiminnassa. Vaikuttavuuden arviointi yhdistää sosiaali- ja terveydenhuoltoa, joten kyse on monitieteisestä tutkimusteemasta, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan dekaani Sari Rissanen toteaa.
Vaikuttavuuden tutkijat kokoontuvat vuosittain järjestettäville Vaikuttavuuden tutkimuksen päiville. Tänä syksynä tapahtuma järjestetään virtuaalikonferenssina 6. –7. lokakuuta. Tapahtuma on osallistujille maksuton.
Yliopistollisen tutkimuksen rooli palveluiden kehittämisessä vahvistuu
Hallitusohjelmassa on sitouduttu turvaamaan voimavarat sosiaalialan tutkimukseen ja kehittämiseen pitkäjänteisesti sekä rakentamaan Suomeen sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämisrakenne. Sosiaalihuollon kentällä ei tällä hetkellä ole yliopistollisia keskussairaaloita vastaavia toimintayksiköitä, joissa alan tieteellinen tutkimus, tieteellis-ammatillinen koulutus ja käytännön työ yhdistyisivät.
– Tähän saakka sosiaalialan osaamiskeskukset ja kunnat ovat kantaneet vastuuta sosiaalityön kehittämisestä, mutta nyt saatu rahoitus vahvistaa yliopistollisen tutkimuksen roolia palveluiden kehittämisessä. On kuitenkin toivottavaa, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen avulla voidaan edelleen vahvistaa tutkimuksen ja kehittämisen tukirakenteita, Toikko sanoo.
Sosiaalityön koulutusta antavat yliopistot ovat pyrkineet omalta osaltaan vahvistamaan tilannetta perustamalla yhteyteensä opetus- ja tutkimuskeskuksia, joiden kautta on pystytty vastaamaan yliopistotasoisten sosiaalityöntekijöiden koulutuksen ohella työelämän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tarpeisiin. Uusi rahoitus mahdollistaa toimintamallien ja valtakunnallisten sosiaalityön käytäntöä tukevien toimintarakenteiden muodostumista
Lastensuojelun, maahanmuuton ja ikääntymisen tutkimus vahvaa Itä-Suomen yliopistossa
Vuonna 2020 valtion tutkimusrahoituksen painopisteitä sosiaalityön tutkimuksessa ovat vaikuttavuuden lisäksi muun muassa erityistä tukea tarvitsevien palvelutarpeet ja asiakkaiden osallisuus.
– Sosiaalityön tutkimus on varsin monimuotoista, mutta vaikuttavuuden lisäksi myös lastensuojelu, maahanmuutto ja ikääntyneiden palvelut ovat vahvoja tutkimuskohteitamme kuten myös yleisemmin palvelujärjestelmän tutkimus. Esimerkiksi lastensuojelussa on suuri tarve lastensuojelun avohuollon ja vaikuttavuuden tutkimukseen. Tätä tutkimusta tehdään myös Itä-Suomen yliopistossa yhteiskuntatieteiden laitoksella, toteaa professori Riitta Vornanen.
Valtakunnallisesti lasten ja perheiden palvelujen tueksi on kehittymässä osaamis- ja tukikeskusrakenteita, joissa tarvitaan monitieteistä tutkimusta.
– Uusi rahoitus sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen tulee palvelujärjestelmän muutoksen kannalta oikeaan aikaan.
Lisätietoja:
Dekaani Sari Rissanen https://uefconnect.uef.fi/henkilo/sari.rissanen/
Professori Riitta Vornanen https://uefconnect.uef.fi/henkilo/riitta.vornanen/
Professori Timo Toikko https://uefconnect.uef.fi/henkilo/timo.toikko/