Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Alakoululaisia lounaalla.

Maistuvassa koulussa entistä useampi syö koko koululounaan

  • Terveys ja hyvinvointi
  • Teksti Ulla Kaltiala | Kuva Mostphotos

Hädin tuskin joka kymmenes alakoululainen söi täysipainoisen koululounaan, kun asiaa kartoitettiin Maistuva koulu -hankkeessa. Selvä muutos saatiin aikaan jo yhden lukuvuoden aikana ruokakasvatukseen panostaneissa kouluissa.

– Koululaisten ruokailutottumukset poikkeavat suosituksista myös aiempien tutkimusten perusteella. Erityisesti kasviksia käytetään suositeltua vähemmän. Alakoulujen oppilaista suurin osa osallistuu koululounaalle, mutta vain harva nauttii kaikki täysipainoisen koululounaan osat, kertoi tutkijatohtori Tanja Tilles-Tirkkonen Maistuva koulu -hankkeen seminaarissa syyskuun alussa.

15 interventiokoulua ja 10 verrokkikoulua Kuopiossa, Sotkamossa, Salossa, Järvenpäässä ja Siilinjärvellä osallistui lukuvuonna 2019–2020 tutkimukseen, jossa selvitettiin Maistuva koulu -mallin mukaisen ruokakasvatuksen soveltumista koulun arkeen ja vaikutuksia koululaisten ruokailutottumuksiin. Seminaarissa kuultiin alustavia tuloksia.

Mukava, mutta liian meluisa lounashetki

Alkukyselyn perusteella täysipainoisen koululounaan söi alle kymmenen prosenttia oppilaista. Täysipainoinen koululounas sisältää pääruoan, salaatin ja salaatinkastikkeen, leivän ja levitteen sekä maidon tai muun vastaavan ruokajuoman. Tuloksissa ei huomioitu salaatinkastikkeen käyttöä.

Noin 70 prosenttia oppilaista piti koululounasta mukavana hetkenä ja vielä useampi piti kouluruokaa terveellisenä. – Sen sijaan vain 30 prosenttia arvioi, että ruokasalissa on rauhallista eikä liian meluisaa. Äänimaailma tuli yllättävänkin vahvasti esiin kehityskohteena, projektitutkija Amma Antikainen totesi.

Opettajista valtaosa koki koulun ja opettajien roolin tärkeäksi ruokakasvatuksessa. – Haasteita toteutukselle asettivat varsinkin aika, tilat ja rahalliset resurssit. 

Interventioon osallistuneet koulut valitsivat itse ruokakasvatuksen kehittämistavoitteet ja keinot.  Tukena oli maistuvakoulu.fi -sivuston runsas ideapankki ja verkkokurssi. – Asetimme tavoitteeksi, että jokainen opettaja toteuttaisi luokkansa kanssa kuukausittain ainakin yhden ruokakasvatusidean ja suorittaisi kolmetuntisen verkkokoulutuksen, projektitutkija Aija Laitinen kertoi.

Lautasmallipassi innosti syömään salaattia

Harva opettaja ehti käyttää edes toivottua puolta tuntia kuukaudessa ruokakasvatukseen, ja verkkokurssin kävi puolet. Silti myönteisiä muutoksia nähtiin erityisesti niissä kouluissa, joissa ruokakasvatukseen osallistui koko kouluyhteisö. – Näissä kouluissa rehtori oli aktiivisesti mukana ja kaikki opettajat sitoutuneita sovittuun toimintatapaan. Ruokapalvelujen kanssa tehtiin yhteistyötä, kouluruokailua kehitettiin aktiivisesti ja koulussa järjestettiin myös jokin kaikille luokille yhteinen tempaus.

– Täysipainoisen lounaan nauttivien oppilaiden osuus kasvoi näissä kouluissa eniten, 10,4 prosentista 16,4 prosenttiin. Entistä useampi oppilas myös koki voivansa vaikuttaa kouluruokailuun.

Kyselyyn vastanneista interventiokoulujen opettajista 99 prosenttia piti Maistuvaa koulua sopivana toteutettavaksi kouluympäristössä ja näistä kouluista 80 prosenttia aikoi jatkaa sen toteuttamista. Hyviksi havaittiin esimerkiksi malliannokset ja lautasmallipassi, joka sai lapset jopa kilpailemaan salaatin syömisessä. Kasvisten menekkiä kasvatti myös salaatin eri komponenttien asettaminen tarjolle erikseen. Lisäksi kouluissa arvostettiin maistelutunteja ja rauhallisia ruokailupäiviä. Yhtenä keinona käytettiin esimerkkiruokailun verotusetua opettajille.

Nykytilan arvioinnista eväitä eteenpäin

Kouluruokailusuosituksen toteutuminen on Tilles-Tirkkosen mukaan esillä monien kuntien hyte-työssä, mutta kehittäminen vaatii mittareita. – Tässä hankkeessa kehitetty työkalu ruokailun ja ruokakasvatuksen arviointiin toimii pohjana ruokakasvatustoimien suunnittelulle ja mahdollistaa vertailun myös koulujen ja kuntien välillä.

Maistuva koulu -mallia ovat kehittäneet Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n ja Itä-Suomen yliopiston asiantuntijat yhdessä pilottikoulujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut hanketta terveyden edistämisen määrärahasta.

– Ruokakasvatus sisältyy peruskoulun opetussuunnitelmaan, mutta luokanopettajien koulutukseen sitä ei juuri sisälly ja toteutus vaihtelee kouluissa. Tutkitusti vaikuttava toimintamalli ja monissa aiemmissa hankkeissa tuotetut monipuoliset materiaalit ovat nyt näppärästi saatavilla yhdestä paikasta, Ruukun toiminnanjohtaja Silja Varjonen vinkkasi.

Katso seminaarin tallenteet

Maistuva koulu -sivusto: https://www.maistuvakoulu.fi/

Työkalu ruokailun ja ruokakasvatuksen arviointiin: https://nykytila.fi/