Suomessa ja Kanadassa tehty tutkimus osoittaa, että asianajotoimistojen kulttuuriset ja ammatilliset esteet rajoittavat asianajajamiesten perhevapaiden käyttöä. Itä-Suomen yliopiston ja Teluq-University of Québecin tutkimuksessa havaittiin, että asianajotoimistojen työkulttuuri perustuu pitkälti perinteiseen maskuliiniseen näkemykseen miehistä perheen elättäjinä, eikä se rohkaise miehiä työn ja hoivan yhdistämiseen. Tutkimus julkaistiin International Journal of the Legal Profession -tiedelehdessä.
Asianajajamiesten käyttämien perhevapaiden vähäisyys on yksi osoitus lakialan ammateissa vallitsevasta sukupuolisesta epätasa-arvosta.
– Asianajotoimistoissa perhepoliittiset toimet ja joustavat työajat kohdistuvat pääasiassa naisiin, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän urakehitykseensä. Jos isät osallistuisivat lastenhoitoon enemmän, se voisi johtaa perhemyönteisempään työkulttuuriin yksityisellä lakisektorilla ja todennäköisesti myös vähentäisi sukupuolittuneita työnjakoa ja urapolkuja asianajotoimistoissa, tutkija Marta Choroszewicz toteaa.
Tutkimuksessa selvitettiin asianajajamiesten isyys- ja vanhempainvapaille jäämisen motiiveja sekä käyttöä helsinkiläisissä ja montrealilaisissa asianajotoimistoissa. Kanadassa miespuoliset asianajajat käyttivät isyysvapaita selvästi vähemmän kuin suomalaiset kollegansa. Osin tätä selittää isyysvapaiden pidempi perinne Suomessa. Isyysvapaiden sijaan kanadalaiset asianajajamiehet käyttivät vauvan syntyessä mieluummin vuosilomaa.
Isyysvapaan suurempaa suosiota Suomessa selittää myös ero suomalaisten ja kanadalaisten asianajotoimistojen työorganisaatiossa. Suomessa nuoret asianajajat työskentelevät tiimeissä, eikä heihin kohdistu niin suuria odotuksia esimerkiksi uusien asiakkaiden hankkimisessa kuin Kanadassa. Kanadassa työ asianajotoimistoissa on yksilökeskeisempää ja nuorimmiltakin työntekijöiltä edellytetään panostamista markkinointiin, verkostoitumiseen ja uusien asiakkaiden rekrytointiin.
Alustavat tutkimustulokset Suomesta osoittavat, että sielläkin asenteet isyyslomaan vaihtelevat eri sukupolvien keskuudessa. Suuria ikäluokkia ja vuosina 1964–1979 syntynyttä X-sukupolvea edustavat asianajotoimistojen johtajat eivät ole juuri käyttäneet isyyslomia, eivätkä välttämättä ymmärrä nuorten miespuolisten asianajajien tarvetta osallistua varhaiseen lastenhoitoon. Asianajotoimistoissa isyysvapaita pidetään edelleen valinnaisina verrattuna esimerkiksi äitiysvapaisiin.
– Ei riitä, että lainsäädännössä taataan miehille oikeus perhevapaisiin. Tarvitaan myös ratkaisuja työorganisaatioiden tasolla, kollegoiden rohkaisua työpaikoilla ja miespuolisten johtajien esikuvia, Choroszewicz painottaa.
Suomessa laki isyysvapaista säädettiin vuonna 1978. Vuonna 2013 isyysvapaiden kesto pidentyi yhdeksään viikkoon. Kanadassa isyysvapaa on ollut mahdollinen vain Quebecin osavaltiossa vuodesta 2006 lähtien, ja se on puolet lyhyempi kuin Suomessa.
Lisätietoja: Tutkija Marta Choroszewicz, puh. 050 330 9365, marta.choroszewicz(at)uef.fi
Tutkimusartikkeli: Marta Choroszewicz & Diane-Gabrielle Tremblay (2018). Parental-leave policy for male lawyers in Helsinki and Montreal: cultural and professional barriers to male lawyers’ use of paternity and parental leaves. Doi https://doi.org/10.1080/09695958.2018.1456435