Tarkenna hakuasi

Sosiaaliset erot ja eriarvoisuus koulutuksessa ja ohjauksessa profiilikuva

Sosiaaliset erot ja eriarvoisuus koulutuksessa ja ohjauksessa

Tutkimusryhmä
Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Filosofinen tiedekunta

Johtajat

Tutkimusryhmämme on kiinnostunut sosiaalista eroista ja eriarvoisuuksista koulutuksessa ja ohjauksessa. Työmme motiivina on yhtäältä ymmärtää yhteiskunnallisen eriarvoisuuden eri muotoja, merkityksiä ja seurauksia yksilöiden koulutuspoluilla, toisaalta lisätä tietoa siitä, kuinka opinto- ja uraohjauksessa voisi tunnistaa ja purkaa näihin eroihin kiinnittyviä eriarvoisuuksia ja siten edistää ammattikäytännöissään sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tutkimusryhmämme tarkastelee näitä ilmiöitä eri koulutusasteilla, pureutuen eriarvoisuuden eri ulottuvuuksiin eri osatutkimuksilla. Osatutkimusten metodologiset otteet vaihtelevat, mutta teoreettisilta viitekehyksiltään ryhmämme kiinnittyy kasvatustieteellisiin ja kasvatussosiologisiin keskusteluihin.

 

Perusaste

Tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus on uusi lakisääteinen opinto-ohjauksen tukitoimenpide, jolla tuetaan peruskoulunsa päättäviä nuoria toisen asteen koulutusvalinnan tekemisessä. Hanna Lonka ja Anne-Mari Souto tarkastelevat etnografisissa tutkimuksissaan tehostettua oppilaanohjausta siihen osallistuvien oppilaiden näkökulmasta. Miten oppilaat merkityksellistävät saamaansa ohjausta ja miten saatu tehostettu ohjaus tukee heidän suunnanottojaan? Toiseksi he ovat kiinnostuneita siitä, mitä tehostettu oppilaanohjaus on käytännössä ja miten se onnistuu tavoitteissaan edistää oppilaiden yhdenvertaista asemaa koulutuksellisessa siirtymävaiheessa. Sosiaalisten erojen näkökulmasta näissä tutkimuksissa keskitytään erityisesti sukupuolen, etnisyyden ja rodun merkitysten analyysiin.

Tutkijat: Hanna Lonka, Anne-Mari Souto, osana TEHEKOP-hanketta, rahoitus opetus- ja kultuuriministeriö

 

Lukiokoulutus

Koulutuksellisten siirtymien tehostaminen ja nopeuttamien ovat näkyneet paitsi lukiokoulutuksen uudistumispaineissa myös lukiolaisten hyvinvoinnin heikkenemisessä ja polarisaatiossa. Heli Pesosen ja Hanna Nuutisen tutkimukset tarkastelevat näitä muutoksia ja haasteita lukiolaisten näkökulmasta. Heli Pesosen yksilöllisiin syvähaastatteluihin pohjautuva tutkimus tarkastelee lukiolaistyttöyttä ja sitä millaisia strategioita lukiolaistytöillä on suhteessa koulun kulttuurissa rakentuvaan tyttöyden ideaaliin. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka tytöt näissä strategioissa jäsentävät suhdettaan opiskeluun, lukiotoimijoihin ja hyvinvoinnin kysymyksiin. Hanna Nuutisen koko lukioajan kattava kvantitatiivinen analyysi pureutuu nuorten uramuuntuvuuteen ja sosiaalisin eroihin sekä koettuihin vahvuuksiin ja vaikeuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, millainen merkitys erontekoja luovilla mekanismeilla kuten sukupuolella, koetulla perheen toimeentulolla ja nuoren vahvuuksilla ja vaikeuksilla on nuoren kokemiin psykososiaalisiin resursseihin.

Tutkijat: Heli Pesonen, Hanna Nuutinen, Anne-Mari Souto

 

Korkea-aste

Suomalainen korkeakoulutus on kansainvälistynyt ja monikulttuuristunut vahvasti viime vuosikymmenen aikana. Kirsi Autio tarkastelee tätä muutosta ammattikorkeakoulutuksessa maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden näkökulmasta ja hän kysyy narratiivisen tutkimusotteen myötä, millaisina opiskelijoiden koulututukseen liittyvät toimintamahdollisuudet näyttäytyvät heidän merkityksenannostaan käsin ja miten he neuvottelevat toimijuudestaan. Jarkko Immosen ja Anne-Mari Souton tutkimukset kohdistuvat yliopistoon tarkastellen sitä, millaisia kuulumisen ehtoja ja mahdollisuuksia siellä avautuu muille kuin valkoisille kantasuomalaisille opiskelijoille. Lisäksi Immonen tarkastelee narratiivis-diskursiivisella otteella sitä, millaisia ihanteita ja kulttuurisia mallitarinoita yliopistojen ulkomaalaisiin opiskelijoihin liitetään yliopistojen hakijamarkkinoinnissa ja miten opiskelijat itse neuvottelevat suhdettaan näihin ihanteisiin ja narratiiveihin tarinallistaessaan kokemuksiaan ja uraodotuksiaan. Souton antirasistiseen paradigmaan kiinnittyvä tutkimusote pohtii paitsi yliopistojen valkonormatiivisuutta myös sitä, mitä valkonormatiivisuuden purkaminen voisi käytännössä tarkoittaa.

Tutkijat: Kirsi Autio (UEF:n työelämätohtorirahoitus), Jarkko Immonen, Anne-Mari Souto

 

Projektit