Vuorovaikutus ohjauksellisissa kohtaamisissa

Tutkimusryhmämme on kiinnostunut sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ohjauksellisissa kohtaamisissa – erityisesti opinto-ohjauksessa, uraohjauksessa ja kuntoutuksessa. Miten ohjaaja ja asiakas muodostavat yhteistyösuhteen ja yhteisymmärryksen meneillään olevasta toiminnasta? Millaisista vuorovaikutuksellisista toiminnoista (esimerkiksi ohjaajan kysymykset, asiakkaan kerronta, ohjaajan neuvot ja asiakkaan puheen uudelleenmuotoilut) ohjaus koostuu ja mitä nämä vuorot saavat vuorovaikutuksessa aikaan? Tutkimuksen viitekehyksenä ja menetelmänä on keskustelunanalyysi, jossa aineistot ovat videoituja ohjaustapaamisia. Tarkoituksemme on vuorovaikutuksen yksityiskohtien ja vuoro vuorolta syntyvän seurannon analysoimisen kautta tutkia sitä, miten ohjaus instituutiona toimii ja miten ammattilainen ja asiakas rakentavat ohjaustilanteen yhteistyössä.

Tutkimusryhmässämme on käynnissä seuraavat tutkimukset:

Minuuden käsittely opinto- ja uraohjauksessa

Tarkastelemme, miten uraohjaaja viittaa asiakkaan ominaisuuksiin tai kuvaa häntä ohjauksen eri vaiheissa ja miten hän vastaa asiakkaan kuvauksiin itsestään. Olemme kiinnostuneita erityisesti tilanteista, joissa ohjaaja kehuu asiakasta tai vastaa asiakkaan vähätteleviin kommentteihin itsestään. Näiden tilanteiden kautta tarkastelemme, miten arviot toimivat ohjausvuorovaikutuksen institutionaalisten tehtävien hoidossa, etenkin miten ohjauksessa vahvistetaan asiakkaan myönteistä minäkuvaa ja toimijuutta ja osallistutaan hänen valmiuksiensa ja mahdollisuuksiensa määrittämiseen Tarkastelemme myös, millaisia episteemisiä asemia arviointitilanteissa rakentuu: kuka tietää kenestäkin ja millaisin perustein.

Tekijät:

Liisa Voutilainen

Sanna Vehviläinen

Yhteisen tavoitteen määrittäminen opinto- ja uraohjauksessa

Tarkastelemme, miten erityyppisissä opinto- ja uraohjauksen kohtaamisissa saavutetaan ymmärrys tilanteen fokuksesta ja tavoitteesta. Tavoitteenasettelu on keskeinen ilmiö yhteistyösuhteen rakentumisen, yhteisen työskentelyn kohteen löytymisen sekä työskentelyn tuloksen kannalta. Ohjauksen kontekstissa aiheesta on vasta vähän tietoa, vaikka tavoitteen määrittämistä onkin tutkittu muissa ihmistyön konteksteissa, kuten psykologisessa ja psykiatrisessa työssä.

Tekijät:

Sanna Vehviläinen

Liisa Voutilainen

Oppilaanohjauksen vuorovaikutuskäytännöt suomalaisessa yläkoulussa

Tutkimme opojen ja yläkoulun oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Tutkimus kytkeytyy yksikössämme käynnissä olevaan TEHEKOP-hankkeeseen, jossa tutkitaan tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta ja sen rakentumista koulun arkikäytännöissä. Tutkimus on aineistonkeruuvaiheessa. Tarkoituksemme on tutkia, millaisia vuorovaikutuksellisia toimintoja opinto-ohjauksessa on ja miten niiden kautta toteutetaan ohjauksen institutionaalisia tehtäviä. Yläkoulun oppilaanohjauksesta ei ole aikaisemmin toteutettu maassamme keskustelunanalyyttisiä tutkimuksia.

Tekijät:

Sanna Vehviläinen

Liisa Voutilainen

TEHEKOP-hanke 

Toimijuuden rakentuminen kuntoutuksessa

Väitöskirjatutkimuksessani ”Toimijuuden rakentuminen kuntoutuksen yksilöllisten tavoitteiden asettamisessa” tarkastelen toimijuuden käsitteen konkreettisia vuorovaikutuksellisia kytkentöjä kuntoutuksen tavoitteenasettamisen kontekstissa. Pyrin ymmärtämään sitä, miten ja millä ehdoilla kuntoutuksessa toteuttava yksilöllinen tavoitteen asettaminen rakentaa kuntoutujan toimijuutta. Lähestyn toimijuuden rakentumista havaittavina olevina tavoitteen asettamisen vuorovaikutuskäytänteinä, että tavoitteen asettamiseen osapuolten siihen liittäminä subjektiivisina ja kulttuurisina merkityksinä. Tavoitteen asettaminen luo pohjan onnistuneelle ja tuloksekkaalle kuntoutumisen prosessille. Se, miten tavoitteista neuvotteleminen rakentaa tai horjuttaa kuntoutujan toimijuutta, on kuitenkin epäselvää.

Mari Kantanen väitöskirjatutkija

Ohjaajat Sanna Vehviläinen, UEF ja

Sanni Tiitinen, Kuntoutusinstituutti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu