Tarkenna hakuasi

Puhtia Pohjois-Karjalaan energia-, kemikaali- ja materiaalitekniikan kehityksellä (investointihanke) profiilikuva

Puhtia Pohjois-Karjalaan energia-, kemikaali- ja materiaalitekniikan kehityksellä (investointihanke)

Projekti
01.01.2024 - 31.05.2026
Kemian laitos, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta

Rahoittajat

Päärahoittaja

Puhtia Pohjois-Karjalaan energia-, kemikaali- ja materiaalitekniikan kehityksellä (investointihanke) rahoittajan logo Puhtia Pohjois-Karjalaan energia-, kemikaali- ja materiaalitekniikan kehityksellä (investointihanke) rahoittajan logo

Hanketta rahoitetaan Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopisto (päähankkeen toteuttaja) ja Luonnonvarakeskus.

Tutkimusta ja koulutusta on kehitetty viime aikoina lisäämällä systemaattista tiedon vaihtoa ja kehittämällä yhteistä tutkimusinfrastruktuuria eri tasoilla. Tietopohjaa on rakennettu erityisesti metsäbiotalouden alalla jossa tavoitteena on ollut yhteisesti toteutettavat yrityshankkeet ja yrityksiä palvelevat testauspalvelut. Energiasektorilla on kuitenkin menossa murros joka vaatii pikaisia ja rohkeita loikkia kohti monipuolista kestävää energiantuotantoa ja vetytaloutta. Samalla energiantuotannon ja muun teollisen toiminnan päästöjen hallinta ja teollisen toiminnan kestävyys on yhä tärkeämmässä roolissa. Puhtia-hankeparissa tuetaan Pohjois-Karjalan aluetalouden monipuolistamista ja uusien työpaikkojen luomista erityisesti energiatekniikkaa ja luonnonvarojen jalostuksen teknologisia ratkaisuja kehittämällä. Tehtäväkokonaisuuksie n työpanokset toteutuvat kehittämishankkeessa, kun taas rinnakkainen investointihanke mahdollistaa laboratorioresurssien hankinnat.

Puhtia-hankekokonaisuudessa kehitetään yhdessä Itä-Suomen yliopiston (UEF) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa tutkimus- ja koulutusyksiköiden teknisiä valmiuksia tuottaa alueen yrityksiä palvelevia kehityspalveluita ja päästä käsiksi TKI-yhteistyöhön em. teknisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi. Hankeparin investointiosiossa päivitetään tutkimusalustoja ja demolaitteita 1) tekniikankoulutuksen materiaalitutkimuksen , prototyyppilaboratorion ja energiatehokkuuden käyttötarpeisiin, 2) biomassan jalostukseen kemikaaleiksi sekä 3) vetytalouden energian varastointiin ja tuotantoon yrityksiä ja oppilaitoksia palvelevaa tekniikkaa.

Kehittämishanke-osiossa edistetään yliopiston DI-koulutuksen koulutussisältöjä alueen teollisuuden tarpeita vastaavaksi erityisesti kestävien materiaalien, energian, päästöjen ja tuotesuunnittelun alueilla. Lisäksi vahvistetaan Luonnonvarakeskuksen alueellista toimintaa uusiutuviin luonnonvaroihin ja niiden jalosteisiin keskittyvän materiaalitekniikan osaamiskeskuksena sekä osallistumista DI-koulutusohjelman käynnistämiseen. Materiaalit-kokonaisuudessa kehitetään yhteiskäyttöistä FABLAB-prototyyppipajaa, luodaan edellytyksiä materiaalien karakterisointipalveluille sekä rakennetaan ainutlaatuinen laboratoriokokonaisuu s uusien sieni- ja hybridimateriaalien valmistukseen, testaukseen ja tuotedemonstrointiin. Samalla kehitetään prototyyppien valmistuksen ja suunnittelun osaamista ja koulutussisältöjä. Biomassan jalostuksessa kemikaaleiksi huomioidaan yritysten tarpeet sekä kiertotalouden tuomat hyödyt. Energia ja päästöt-työpaketti pitää sisällään CO2:n kierrättämisen vihreän vedyn kautta nestemäisiksi polttoaineiksi (energiavarastoiksi) sekä vihreän vedyn suoran hyödyntämisen polttokennolla energian tuotannossa. Hankkeessa kehitetään yrityksille tarpeellista tutkimusinfrastruktuuria sekä yrityksille tarjotaan myös matalan kynnyksen mahdollisuutta päästä käyttämään tutkimuslaitosten laitteita omassa kehitystyössään ja tämä tehostaa myös jo olemassa olevan tutkimusinfran käyttöä. Alueen TKI-infrojen yhteiskäyttöä kehitetään yhteistyössä GreenHub-verkoston kehittämishankkeen kanssa, jossa Business Joensuulla on keskeinen rooli.

Hankkeen tavoitteena mahdollistaa Puhtia-kehittämishankkeen toimenpiteet: alueen TKI-toimijoiden laiteresurssien kehittäminen, käyttöasteen nosto ja nykyistä kiinteämmän yhteistyön rakentaminen. Hankeparin tuloksena useat alueen yritykset aloittavat tuotekehitysyhteistyö n Itä-Suomen yliopiston ja/tai Luonnonvarakeskuksen kanssa ja tästä yhteistyöstä syntyy molemminpuolista kilpailuetua ja tiedonvaihtoa.