Hiilimarkkinoilta lisäarvoa turvetuotannosta poistettujen alueiden jatkokäyttöön (ArvoHiili)
Rahoittajat
Päärahoittaja
Hanketta rahoitetaan Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hanketta toteuttavat Itä-Suomen yliopisto, Geologian Tutkimuskeskus (päähankkeen toteuttaja), Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy ja Luonnonvarakeskus.
Johtajat
Tarve vähentää Suomen ja Euroopan unionin ilmastopäästöjä lisää painetta ohjata alueita hiilivarastoja säilyttäviin maankäyttömuotoihin ja rakentaa järjestelmiä, joissa maanomistaja saisi korvauksen päästöjen vähentämisestä. Turpeen hiilivaraston säilyttämisestä on saatavissa suhteellisen pysyviä päästövähennyksiä, joko valtiojohtoisissa tai vapaaehtoisen kompensaation järjestelmissä. Uusi markkinatilanne, jossa varastoidulla ja sidottavalla hiilellä on myytävissä oleva arvo, tuo turvetuotannosta poistuvien alueiden maanomistajan harkittavaksi vaihtoehtoja perinteiselle käytölle, jos vain toimintatavat ja arvoketjut saadaan toimiviksi.
Hankkeen tavoitteena on selvittää luonnontieteellis-tekniset, oikeudellis-hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset saada maanomistajalle ja muuhun paikallistalouteen lisäarvoa turvetuotannosta poistettujen alueiden hiilivaraston säilyttämisestä ja hiilensidonnasta kosteikkoviljelyn ja ennallistamisen avulla. Hanke tuottaa tietoa turvetuotannosta poistetuille aloille soveltuvien korkean vedenpinnan maankäyttömuotojen ilmastovaikutuksista ja vertaa niitä nykyisen maankäytön pohjalta muodostettavaan perusskenaarioon.Hankkeen lopputulemana pyritään luomaan maanomistajalle tai tuotantoalueiden jatkokäyttöä hyödyntävälle yritystoiminnalle taloudellista hyötyä tuottavia, ilmastoystävällisiä maankäyttömalleja.
Tarkasteltavia jatkokäytön maankäyttömuotoja ja niistä lähteviä arvoketjuja ovat:
1. Ennallistaminen (uudelleensoistaminen)
2. Pajun lyhytkiertoviljely korkealla vedenpinnalla, verrokkina tavanomainen viljely
3. Ruokohelven viljely korkealla vedenpinnalla, verrokkina tavanomainen viljely
4. Rahkasammalen kasvatus
5. Osmankäämin kosteikkoviljelyJoka maankäyttömuotoa edustaa yksi pilottikohde.
Hanke toteutetaan ajalla 1.10.2023–30.6.2026, ja toteuttajina ovat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Itä-Suomen yliopisto (UEF), Luonnonvarakeskus (Luke) ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) sekä yhteistyökumppaneina pilottikohteiden maanomistajat. Yhteistyökumppanina hankkeen toimintamallien luonnissa on myös hiilikompensaatiotoimialan kasvuyritys.